Page 18 - Alueviesti_42

18

Keskiviikko lokakuun 15. 2008

K

auhajoella sattunut väkivallanteko on saanut

meidät miettimään, mistä tämä veriteko samoin

kuin Jokelan tapaus johtuu? On syytä miettiä,

missä näiden ampujien pahoinvoinnin juuret ovat. On ai-

van selvää, että mitään yleistyksiä ei voi tehdä. Suuri osa

nuoristamme voi hyvin, mutta jo joidenkin nuorten pa-

haanoloon on syytä kiinnittää huomiota. Mitä voisimme

yhteiskuntana tehdä lastemme ja nuortemme hyväksi?

Perheitä ja vanhempia on helppo syyttää. On helppo pu-

hua kasvatuksesta, joka ei aseta rajoja, ja on helppo sa-

noa, että lapsille ei ole annettu tarpeeksi aikaa ja kiin-

tymystä. Syyttämällä vanhempia ei saada muuta aikaan

kuin pahaa mieltä. Viisaampaa on miettiä, mitä voitai-

siin tehdä perheiden tukemiseksi. Voisimme myös miet-

tiä sitä, missä ovat ne silmät, jotka näkevät perheiden pa-

hoinvoinnin ja lasten hädän? Lastenneuvolassa käydään

maassamme lähes sataprosenttisesti. Neuvoloille olisi

annettava niin paljon resurssia, että terveydenhoitaja ja

lääkäri voisivat puuttua tehokkaamin niiden perheiden

huolenpitoon, joissa hätää on. Kotikäyntityö on arvokas-

ta. Kun päästään lapsen kotiin näkemään perheen ar-

kea, saadaan aidompi kuva vanhempien selviämisestä ja

voimavaroista.Vastaanotolla käynnin aikana ei kuva per-

heestä valkene oikeana ja aitona. Työntekijällä tulee olla

aikaa äidille tai isälle, jotta tämä pystyisi avoimesti puhu-

maan ongelmistaan. Koin tämän omana kouluterveyden-

hoitaja-aikanani. Niiden perheiden lapsiin oli läheisem-

pi suhde, joiden kodeissa jossain lapsen kasvun vaihees-

sa olin päässyt käymään. Suhde kotiin oli läheisempi ja

oli helppo ottaa yhteyttä vähän ikävämmissäkin asioissa.

Siis neuvolan työntekijälle on annettava aikaa niin pal-

jon, että jokainen omaan alueeseen kuuluva perhe tulee

tutuksi. Tämä on sitä ennaltaehkäisevää työtä, jolloin asi-

oihin voidaan puuttua ajoissa.

Kouluterveydenhoitaja on lähellä oppilasta. Oppilasmää-

rän työntekijää kohden tulee olla sellainen, että hänellä

on aikaa kuulla oppilaitaan. Uusi valtakunnallinen suo-

situs yhtä terveydenhoitajaa kohden on 600 oppilasta.

Jos tähän päästään, on se suuri parannus oppiashuollol-

le. Terveystarkastukset eivät yksin riitä. Tarvitaan lähes

päivittäisiä vastanottoaikoja, joihin lapsi tai nuori voi tul-

la juttelemaan asioistaan.

Kotien tukemista on myös se, että ne vanhemmat, joiden

voimavarat ovat vähissä voivat hoitaa lapsiaan ja kotiaan

ja saavat sinne kodinhoidollista apua. Tämä arkiauttaja

tekee kodinhoidollisia tehtäviä, mutta hän on myös tu-

kea antava aikuinen perheen vanhemmille. Kotihoidon

työntekijöiden aika kuluu tällä hetkelllä lähes kokonaan

vanhusten hoitoon. Määrärahoja olisi löydettävä palkkaa-

maan työntekijöitä riittävästi tukeman lapsiperheiden.

Tässä vain joitain ajatuksia lasten ja nuorten turvallisen

kasvun hyväksi. Tarvitaan tietysti erikoisosaamista ja sii-

hen koulutettua henkilökuntaa, mutta peruspalvelut on

ensin turvattava, jotta pahoinvointi huomataan ja osataan

puuttua asioihin ajoissa.

Ennaltaehkäisevään työhön voimavaroja ja näkeviä sil-

miä, jotta Kauhajoen ja Jokelan tapaisia tilanteita ei pää-

se syntymään.

Pirkko Lahtinen

Kauhajoen

tragedian

herättämiä

mietteitä

Lauttakylän Luja palkitsi parhaat yleisurheilijansa

Lauttakylän Lujan yleisurhei-

lujaosto palkitsi vuoden par-

haat urheilijansa Rytitalossa

lauantaina.

Pituushypyn Suomen mes-

tari ja maaotteluvoittaja Pette-

ri Lax sai parhaan palkinnon

nyt neljännen kerran ja isä-

KooPee palkittiin vuoden val-

mentajana jo ties monennen-

ko kerran. Kalevan Kisojen

voittohyppy kantoi 811, mikä

jäi vain yhdeksän sentin pää-

hän olympialaisten kivikovas-

ta A-rajasta.

Parhaana nuorena palkit-

tiin Waltteri Immonen, jo-

ka juoksi hallissa 60 metrillä

ensimmäisen Suomen mesta-

ruutensa, mutta joutui tyyty-

mään kesällä M16-sarjan SM-

kisojen satasella viidenteen si-

jaan. Alku- ja välierät entei-

livät taas jopa kultaa, mutta

kolme satasta samana päivä-

nä oli kuumetoipilaalle liikaa.

Ennätystys parani vielä syksyn

viimeisessä kisassa 11,30:een,

mikä on ikäluokan valtakun-

nallinen tilastokärki.

Paras veteraani oli taas ker-

ran useita SM-mitaleita M40-

sarjassa juossut Jouko Mah-

lamäki. SM-mitaleistaan pal-

kittiin myös varttuneempi ve-

teraani, M65-sarjan Heikki

Salo.

Alle 15-vuotiaista tytöistä

jaosto palkitsi Fanni Kaasalai-

sen, Pinja Koivumäen, Venla

Lähteenmäen, Veera Matinta-

lon, Marika Haaviston, Anni-

ka Savolaisen, Heidi Savolai-

sen, Janna Häihäsen ja Janita

Matintalon. Pojista palkinnon

saivat Tuomas Tuomola, Rene

Kömi, Eero Tuomola, Tuomas

Tihumäki ja Topias Tihumä-

ki. Palkitut yhdeksän tyttöä ja

viisi poikaa ovat osallistuneet

aktiivisesti kilpailuihin ja pää-

osa heistä on menestynyt hy-

vin mm. Satakunnan piirihui-

pentumissa.

Lujan kymmenenteen pe-

räkkäiseen voittoon päätty-

neen triangelin kiertopalkin-

to luovutettiin seuraavaksikin

vuodeksi Antti Rintakosken

palkintokaappiin. Hän keräsi

Lujalle eniten pisteitä voitta-

malla korkeuden ja kolmiloi-

kan ja sijoittumalla pituudes-

sa toiseksi.

Yleisurheilukoulu

veti yli 100 lasta

Tilaisuudessa muistettiin suu-

riarvoisesta talkootyöstään

myös urheilukoulun vetäjiä

Teija ja Kari-Pekka Laxia sekä

Iiris ja Riina Kultavirtaa. Tal-

vella Huhkolinnassa ja kesällä

urheilukentällä kokoontuvan

yleisurheilukoulun osanotta-

jamäärä on viime vuosina ol-

lut jälleen reippaassa kasvussa.

Viime kaudella harjoituksissa

ja kilpailuissa kävi lähes sata ja

nyt syksyllä jo yli sata lasta.

Palkinnot jakanut seuran

puheenjohtaja Hannu Rinta-

koski osoitti erityiskiitokset

yleisurheilujaoston puheen-

johtajalle Toivo Immoselle,

joka oli jatkanut Erkki Lind-

grenin viitoittamia perinteitä

Kunniakierroksella. Immonen

keräsi yli 9 500 euron koko-

naispotista 7 775 euroa. Luja

pysyi näin Satakunnan ylivoi-

maisena kärkiseurana.

Valmistautuminen

SM-kisoihin alkaa

Luja jatkaa myös yleisurheilun

SM-kisojen järjestelyperin-

nettään. Vuonna 2010 Huit-

tisissa ja Vammalassa järjeste-

tään nuorten SM-moniottelut.

Samat seurat olivat isäntinä

vastaavissa kisoissa viimeksi

vuonna 2001.

Vuonna 2005 Luja isän-

nöi vielä suurempia, alle 17-

vuotiaiden SM-kisoja, johon

yleisurheilujaosto sai merkit-

tävää tukea sekä seuran muil-

ta jaostoilta että kaupungin

johdolta. Rintakoski kertoi,

että samankaltaista talkoo-

apua on luvassa tuleviinkin

kisoihin. Järjestelytoimikun-

ta, johon tulee seuran kaik-

kien jaostojen ja kaupungin

edustus, nimetään lähiaikoi-

na.

Kuluneella kaudella Luja

oli Satakunnan kuudennek-

si paras yleisurheiluseura Po-

rin Yleisurheilun, Noormar-

kun Nopsan, Nakkilan Vi-

reen, Vammalan seudun Voi-

man ja Kankaanpään seudun

Leiskun jälkeen. Valtakunnal-

lisessa seuraluokittelussa Luja

oli 131. sijalla lähes 500 pistei-

tä saaneesta seurasta.

Luja viettää pian

85-vuotisjuhlaa

Rintakoski palautti myös mie-

liin, että Lujan toiminta alkoi

85 vuotta sitten nimen omaan

yleisurheiluseurana. Ensim-

mäiset hiihtokilpailut järjes-

tettiin 72 vuotta sitten ja muut

lajit ovat tulleet ohjelmaan

paljon myöhemmin.

Kun kyse ei ole tasakym-

menistä, ei suuria 85-vuo-

tisjuhlallisuuksia järjestetä,

vaan juhlitaan niin sanotus-

ti työn merkeissä. Ensi viikon

tiistaina 21. lokakuuta pidet-

tävään tilinpäätöskokoukseen

on erikseen kutsuttu seura-

työssä ansioituneita jäseniä.

Tilaisuudessa kutsutaan vii-

si uutta kunniajäsentä ja jae-

taan yli 70 muuta huomion-

osoitusta.

Page 18 - Alueviesti_42_2008