Page 25 - Alueviesti_42_2008

Basic HTML Version

Hyvä elämä ja Kiikoisten kuntapalvelut

Me kaikki ihmiset toivomme

pitkää ja onnellista hyvää elä-

mää. Hyvään elämään kuuluu

terveys, riittävä henkinen ja

aineellinen toimeentulo, tur-

vallinen ja kaikenikäisiä pal-

veleva elinympäristö, jonka

muodostaa oma koti, kotiseu-

tu, ystävien luoma sosiaalinen

tukiverkosto.

Suomessa kunnat on pan-

tu hyvän elämän vartijoik-

si. Kunnilla on myös pitkälle

viety itsenäinen päätösvalta.

Valta edellyttää vastuunkan-

toa. Kunnan tehtävä on vas-

tata kuntalaisten hyvään elä-

mään kuuluvista peruspalve-

luista, joista jokapäiväisiä ovat

terveys-, koulutus-, turvalli-

suus- vanhus- ja asiantuntija-

palvelut. Kuntapalvelut pitää

kohdistaa tasapuolisesti, kaik-

ki väestö-, elinkeino- ja ikä-

ryhmät huomioiden.

Kunnilla on oma strategi-

nen hyvän elämän malli. Jos

kunta toteuttaa hyvän elämän

palveluita, mallia tulee arvos-

taa, jos ei toteuta, mallia tu-

lee pyrkiä muuttamaan. Äy-

rin ja verotulojen kohdenta-

mista voi arvostella ja perätä

arvo- ja asennekeskustelun vi-

rittämistä.

Kiikoisten kunnalla on

oma, pitkään hyvin toiminut,

itsenäinen ”nuuka” hyvän elä-

män malli, jossa esimerkiksi

perusturvaan liittyvät palvelut

ovat tilastoilla mitattuina val-

takunnan keskitasoa parem-

mat. Näin tuleekin olla. Hy-

vinvoivassa sivistyskunnassa

on varaa harkita tärkeysjärjes-

tystä. Väestön ikääntyminen

lisää pysyvän avun ja huolen-

pidon tarvetta: yhä useampi

joutuu ottamaan vastuun lä-

heisensä hoidosta, omaishoi-

tajat ovat osaratkaisu väestö-

rakennemuutokseen ja kalliin

laitoshoidon vaihtoehtoon,

heidän työpanostaan tulee ar-

vostaa. Vanheneva väestö tar-

vitsee monia tukipalveluja,

mm.kotipalvelun tarjoama sii-

vous- ym. apu tulee säilyttää ja

kohdentaa muillekin kuin vä-

littömässä tarpeessa oleville.-

Lasten ja nuorten elämänhal-

lintaan tähtäävää harrastustoi-

mintaa tulee tukea ja taiteen

perusopetusta laajentaa kat-

tamaan muutakin kuin käden

taitoja, niin että siloitetaan tie

eri taidekorkeakouluihin.

Hyvän elämän turvaami-

nen kaikille kunnan asukkaille

on Kiikoisten kunnan velvol-

lisuus ja kunnia, jos kunnalla

on ylijäämäinen budjetti ja va-

raa mittaviin investointeihin,

joista keskustelussa päällim-

mäisenä on uuden kunnanta-

lon rakentaminen. Kiikoisten

kunnan hyvän elämän mallin

arvokeskustelun aika on vii-

meistään silloin, kun valtuus-

to päättää uusista investoin-

neista.

Birgit P. Jaakola

FM, kulttuuritoimenjohtaja

Kiikoisten valtuuston 1.vpj

Vammaispalvelulain käytäntö

Laki vammaispalveluista edel-

lyttää kaupungiltakin tasaver-

taista kohtelua. Pitkäaikaissai-

raiden ja vammaisten mahdol-

lisuus toimia ja osallistua yh-

teiskuntaan yhdenvertaisena

tarkoittaa erilaisten tukijärjes-

telmien ylläpitoa. Tällaisia tu-

kia ovat esim. kaupungin avus-

tukset kodin muutostöihin,

apuvälineiden hankintaan se-

kä työmatkojen mahdollista-

miseen. Tuet ovat budjettiin si-

dottuja sekä määrärahasidon-

naisia. Tämä tarkoittaa yksi-

kertaisesti vammaispalvelujen

piirissä sitä, että kun budje-

toidut rahat käytetään vuoden

alkupuoliskolla tammikuusta

toukokuuhun, niin kesäkuusta

eteenpäin tuen hakijoille tarjo-

taan vain eioota. Tähän lääk-

keenä käytetään yleisesti lisä-

budjettia, jonka avulla perus-

ja vammaispalvelut toimivat

rahojen loppuessa. Hakijoista

kuitenkin ovat monet karsiu-

tuneet ns. kilttinä kuntalaisena.

Onhan meidän uskottava kun

sanotaan, että ”rahaa ei ole.”

Näin siis toteutuu lain mää-

räämä yhdenvertaisuus. Vam-

malan kaupunki ei tietenkään

ole ainoa kaupunki tai kunta,

missä yhdenvertaisuus toteu-

tuu niin kuin sananlasku sa-

noo ” nopeat syövät hitaat”. Mi-

ten käy kun kuntaliitos toteu-

tuu? Loppuvatko rahat jo hel-

mikuussa?

Kuntalaisena minulla on

nyt mahdollisuus vaikuttaa ra-

han jakoihin vaaleissa. Itsellä-

ni on valta vaikuttaa ja äänes-

tää sitä ehdokasta, jonka arvot

ovat kuntalaisten puolesta tasa-

vertaisesti. On muistettava, et-

tä jokainen kuntalainen on pe-

ruspalveluiden esimies. Jokai-

nen vaikuttaa arvoihin, mitä

kunta tuo toiminnassaan esiin.

Päätösvallassani toivottavasti

on, pudotetaanko vai ei vam-

maiset, sairaat ja muut heikko-

osaiset romukoppaan yhteisöl-

lisyyden arvojen kadotessa tai-

vaalle.

Mirjami Parviainen

Ms – potilas

Päivähoitoa, miksei myös kotona?

Näin vaalien alla moni ehdo-

kas tai jopa kokonainen puo-

lue innostuu lupailemaan

maksuttomia niitä ja maksut-

tomia näitä. Erityisen mielen-

kiintoinen ehdotus on kaikille

(lapsille) maksuton päivähoi-

to. Sanatarkasti erään puolu-

een kuntavaaliohjelmassa to-

detaan: ”tavoitteena on, et-

tä varhaiskasvatus on kaikille

maksutonta tulevaisuudessa”.

Kuulostaa hienolta! Paitsi, jos

ajattelen asiaa.

Valtiosihteeri Raimo Sailas

(sd.) on laskenut, että maksu-

ton päivähoito maksaisi val-

tiolle jopa 300 miljoonaa eu-

roa. Siis kaikille maksutto-

man päivähoidon kannattajat

ovat valmiita tukemaan joka

vuosi lähes kahdella miljardil-

la mummonmarkalla sitä, et-

tä lapset voitaisiin pitää päi-

vät poissa kotoaan! Ja lisätuen

maksaminen tulisi siis jo täl-

lä hetkellä olevien kustannus-

ten lisäksi.

Mikä on perimmäinen tar-

koitus siinä, että lasten halu-

taan jo alle vuoden ikäises-

tä alkaen viettävän päivänsä

poissa kotoa? Suomen tasaval-

ta toki kaipaa aikuisia työnte-

kijöinä, mutta niin se kaipaa

myös lujaa ja hyvärakenteista

kivijalkaa. ”Ennen vanhaan”

lapset kasvatettiin kotonaan,

eivätkä he tietääkseni olleet

psyykkisesti tai fyysisesti ai-

nakaan heikompia kuin nyky-

ajan nuoriso.

Joidenkin laskelmien mu-

kaan kunnallinen päivähoi-

topaikka voi maksaa kuukau-

dessa peräti 1300 euroa (brut-

tohinta). Eikö tuon rahan (ja

vähempikin riittäisi) voisi an-

taa myös niiden vanhempien

käyttöön, jotka haluavat hoi-

taa lapsiaan kotona? Se olisi

sitä kuuluisaa tasavertaisuut-

ta, jota myös uusi Sastamala

mainospuheiden mukaan tu-

lee noudattamaan. Valitetta-

vasti Sastamalan kaupungin

järjestämissopimuksessa mai-

nitaan, että ”kotihoidontuen

kuntalisää ei oteta Sastama-

lassa käyttöön”.

Kotihoidontuen kuntalisää

maksoi viime vuonna 65 kun-

taa, suurimman kuntalisän ol-

lessa 252 euroa kotona hoi-

dettavaa lasta kohti. Tuo 252

euroakin on naurettavan pie-

ni summa, kun sitä verrataan

veronmaksajien rahoilla kus-

tannettavan kunnallisen päi-

vähoitopaikan hintaan. Sas-

tamala voikin ensi vaalikau-

della tehdä ison harppauksen

kuntien imagovertailussa ja al-

kaa pitää kaikkia lapsiperheitä

keskenään tasa-arvoisina.

Lastenhoidossa lisärahaa ei

ensisijaisesti tarvita lasten vie-

miseen pois kotoaan, vaan sii-

hen, että lapsilleen mahdolli-

simman paljon rakkautta, ai-

kaa ja ennen kaikkea kasva-

tusta antaa haluavilla perheillä

olisi taloudellinen mahdol-

lisuus toteuttaa nämä tavoit-

teensa ja jättää toinen van-

hemmista kotiin hoitamaan

lapsiaan. Kohtuullinen kuu-

kausittainen tuki pienen lap-

sen vanhemmalle kotona teh-

tävästä hoitotyöstä antaisi mo-

nelle ”tärriäiselle” arvokkaan

kotihoitopaikan. Toki myös

jokainen kunnallinen ja yk-

sityinen päivähoitopaikka on

tärkeä.

Lapsemme ansaitsevat kai-

ken meiltä vanhemmilta lii-

kenevän ajan. Onkin omituis-

ta, että nykyinen päivähoito-

järjestelmä toimii juuri niin

päin, että taloudelliset kan-

nustimet ohjaavat vanhempia

viettämään lastensa kanssa ai-

kaa vähemmän, kuin kenties

haluaisivat.

Lopuksi pieni tietokilpai-

lutehtävä: Mainitse vähintään

yksi eläinlaji (Homo sapiens

sapiensin lisäksi), jonka edus-

tajat jättävät jälkeläisensä päi-

väksi ravinnonhankintamat-

kan ajaksi suureen ryhmään

yhden tai useamman saman

lajin vanhemman jäsenen kas-

vatettavaksi.

Ilkka Naatula

pienen tytön isä (tyttö käy

puolipäivähoidossa papalla)

FM, opettaja

Vastaus

yleisönosasto-

kirjoitukseen

Alueviestissä

8.10.2008:

“Olohuone

vaiko

myrkkypommi”

Palaneen Putajan SEO:n kiin-

teistön asianmukaiseen kun-

toon saattamisessa Vammalan

kaupungin rakennusvalvon-

taviranomainen ja Sastama-

lan perusturvakuntayhtymän

ympäristönsuojeluviranomai-

nen ovat yhteistyössä vaati-

neet kiinteistön nykyiseltä

omistajalta asiaa koskevia vel-

voittavia toimenpiteitä.

Asian käsittely on kesken.

Risto Ekonen,

Ympäristötarkastaja

Timo Iso-Ketola,

Rakennustarkastaja

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO

Silmälääkäripalvelut

Tieisännöinti

Työtarjouksia

Valokuvaamot

Siivous- ja kotipalvelut

Rakennuspalvelut

Näillä

sivuilla

alueen

parhaat

palvelut!

Ruosteenestoa

Kannustusta

koululiikuntaan

Voimistelu- ja urheiluseura

Keikyän Vesa lahjoitti 100-

vuotisen toimintansa juhla-

vuoden tempauksena Pehu-

lan ja Keikyän koulujen op-

pilasurheilun kehittämiseen

500 ! kummallekin. Kou-

lut saavat itse päättää varo-

jen käytöstä parhaaksi kat-

somallaan tavalla oppilaiden

liikuntainnostuksen lisäämi-

seen.

-Pehulan ja Keikyän koulu-

jen opettajat ja oppilaat kiittä-

vät juhlivaa seuraa saamastaan

huomionosoituksesta. Lu-

paamme liikkua vielä entistä-

kin ahkerammin seuran kan-

nustusstipendin innoittama-

na, vakuuttaa Reima Puuki.

Markku Järä ja Pertti Pohjolainen luovuttamassa stipen-

diä V- ja U-seura Keikyän Vesan puolesta Keikyän kou-

lun oppilaille. Vastaanottajina Pihla Harju (vas.) ja Jen-

ni Aarinen.

Yleisöltä

Page 26

Page 24

1...,15,16,17,18,19,20,21,22,23,24 26,27,28,29,30,31,32