Page 18 - Alueviesti_48

18

Keskiviikko marraskuun 26. 2008

Pauliina Parto

Kun Juhani ja Nina Salminen

vajaat kolme vuotta sitten nä-

kivät Kokemäenjoen varres-

sa jyhkeänä seisovan Vitikka-

lan kartanon, oli se rakkautta

ensi silmäyksellä. Pääkaupun-

kiseudulla asunut pariskunta

oli piirtänyt harpilla ympyrän

Suomen kartalle niin, että koh-

tuullisen matkan päähän jäi-

vät sekä Helsinki, Tampere et-

tä Turku. Tuon ympyrän sisältä

he lähtivät etsimään kartanoa,

uutta kotiaan. -Kartanoa sik-

si, että olemme mieltyneet van-

haan. Kartanot on rakennettu

selkeästi ja niiden huonejärjes-

tys miellytti meitä, Juhani Sal-

minen taustoittaa. Kriteereinä

sen oikean kartanon etsinnäs-

sä käytettiin myös maiden so-

pivan vähäistä määrää ja tilaa,

josta saisi myöhemmin remon-

toitua tallin hevosille.

-Vitikkalan kartanon kohdalla

meitä miellytti myös sen mer-

kittävä historia paikkakunnalla

sekä ne perinteet ja tunnearvo,

jotka rakennukseen liittyvät.

Kartano oli pitkälti remon-

toitu, sillä Vitikkalan suvun jä-

senet perustivat 1998Vitikkalan

Rustholli -nimisenosakeyhtiön,

joka järjesti tilalla juhla-, ravin-

tola-, koulutus-, majoitus-, mat-

kailu-, kulttuuri- ja virkistystoi-

mintaa.

-Kartano oli myynnissä osake-

yhtiömuotoisena, mutta saim-

me neuvoteltua kaupat vain

kiinteistöstä, Salminen kertoo.

Hyväkuntoiseen, 1930-luvulta

peräisin olevaan päärakennuk-

seen ei tarvittu suurta remont-

tia. Salmiset uusivat vesikaton

sekä tekivät alakertaan kodin-

hoitotilat.

Vitikkalan kartanon pihalla sei-

soo yksi seutukunnan ensim-

mäisistä käsintehdyistä kivina-

vetoista. Sen graniittikiveen on

hakattu päivämäärä 1.6.1870. -

Navetan saattaminen hevostal-

liksi on ollut tämän kevään ja

kesän projekti. Ostaessamme

tilan navetta oli 70-luvun alku-

puolen kunnossa. Silloin siinä

oli sikala.

Friisiläiset

Matti ja Teppo

Nyt sikala on enää pelkkä

muisto. Avarassa ja valoisassa

tallirakennuksessa pitää ma-

jaansa viisi friisiläishevosta,

joita Salmiset kasvattavat. Ju-

hani Salminen kertoo hevos-

ten kiinnostaneen pariskun-

taa aina. Mahdolliseksi kasva-

tushaaveen toteuttaminen tuli

vasta kartanonmyötä, pääkau-

punkiseudulla oman hevosen

pitäminen kun olisi ollut huo-

mattavasti hankalampaa.

Friisiläisiin Salmiset päätyi-

vät alkeellisin keinoin. -Tutkim-

me yksinkertaisestimillaisia he-

vosia maailmasta löytyy. Friisi-

läisen ulkoinen olemus miellyt-

ti, joten lähdimme tutustumaan

rotuun tarkemmin.

Friisiläinen on kotoisin Hol-

lannista ja on yksi Euroopan

vanhimmista hevosroduista.

Sillä on harmoninen ja sopu-

suhtainen rakenne, jalo pää ja

kirkkaat älykkäät silmät. Jyke-

vä ja lihaksikas ulkomuoto se-

kä vahvat jalat, joissa on runsas

karvoitus.

Salmisten hevosista ruuna-

veljekset Jorik ja Jorrit - tutta-

vallisemmin Matti ja Teppo -

lähtivät viime viikolla Urjalaan

Heidi Sindalle valjakkokurssil-

le, sillä ne valittiin A-valmen-

nusluokkaan. Salmisen mu-

kaan friisiläinen parivaljak-

ko on suhteellisen harvinainen

vaunun edessä Suomessa. -Nä-

mä kaksi ovat olleet aina yhdes-

sä, siksi ne puhaltavat niin hy-

vin yhteen hiileen myös valja-

kossa, isäntä kehuu.

Kasvatusta ja jalostusta

Salmisten tavoitteissa siintää

kasvatus- ja jalostustalli. Hei-

dän kasvattajanimensä van Vi-

tikkala alla on syntynyt jo yksi

varsa, joka lähti emänsä kans-

sa kotitilalta eteenpäin. Seuraa-

van varsan onmäärä syntyä hel-

mikuun lopussa. -Varsa syntyy

niin sanottuna aikaisena varsa-

na, koska emä on astutettuHol-

lannissa, Juhani Salminen selit-

tää. Salmisten tammat on valit-

tu kasvatusnäkökulmasta ja ne

ovat täyssukuisia. -Haluamme

pitää rodun mahdollisimman

puhtaana. Käytännössä puh-

dasrotuisuus varmistetaan joko

tuomalla Hollannista spermaa

Suomeen tai viemällä hevonen

astutettavaksi Hollantiin. Ja-

lostukseen hyväksytyt orit ovat

kantakirja- eli Stamboek -oreja.

Suomessa ei ole ainuttakaan täl-

laista hevosta.

Juhani Salmisen mukaan

pääasialliset astutusorit ovat

Hollannin lisäksi Saksassa ja

Yhdysvalloissa.

Syntyvien varsojen odote-

taan lähes poikkeuksetta ole-

van tammoja, jotta niille voi-

daan hakea puhdasrotuinen ori

sukuhistoria huomioon ottaen.

-Silloin puhutaan jalostuksesta,

Salminen korostaa.

-Orivarsat useimmiten ruu-

nataan myöhemmässä vaihees-

sa. Silloin niistä tulee hyviä

käyttöhevosia. Toki hyväluon-

teinen orikin on mainio käyt-

töhevonen.

Kartanon Lemmikki

aukesi keväällä

Keväällä Vammalaan avattiin

uusi Kartanon Lemmikki -ni-

minen eläintarvikeliike. Juha-

ni ja Nina Salminen ovat sen-

kin takana. -Ninan koulutus

suuntautuu pieneläinpuolel-

le ja olemme aina harrastaneet

koirien ja kissojen kanssa. Liike

toimii nyt yhdistävänä tekijänä

työn ja harrastuksen välillä, Ju-

hani Salminen taustoittaa.

Liikkeen avaamiseen vaikut-

taamyös pariskunnanhalu jakaa

tietotaitoaan muillekin. -Meillä

on kuusi kissaa ja kolme koiraa,

joten olemme kokeneet monet

asiat kantapään kautta.

Kartanon Lemmikkiä on

markkinoitu termeillä uusi ja

erilainen. -Sitä liike on esimer-

kiksi sisustuksensa ja ulkoasun-

sa puolesta. Tutkimme tarkkaan

ennen liikkeen avaamista ihmis-

ten käyttäytymistä ja tapaa asioi-

da kaupoissa. Samanlaista me-

todia on käytetty aiemmin esi-

merkiksi vaateputiikeissa, mut-

ta lemmikkipuolella tämä on

uutta.

Yhtenä Kartanon Lemmi-

kin tärkeimpänä tehtävänä Ju-

hani Salminen näkee oikean-

laiseen ruokavalioon ohjaami-

sen. -On ymmärrettävää, että

markettiruokien ostohinta saat-

taa olla edullisempi, mutta pi-

täisi miettiä myös sitä, mitä tu-

lee ulos ja paljonko ruokaa pitää

syöttää. Ei eläinten ruokkimises-

sa ole sen kummempaamystiik-

kaa kuin ihmistenkään ruokki-

misessa. Kyllähän sen huomaa

piankin, jos itse söisi jatkuvasti

väärien ruokatottumusten mu-

kaan.

”Me viihdymme”

Ulkopuolisesta Salmisten hyp-

päys pääkaupunkiseudun hu-

musta hevoskasvattajiksi Koke-

mäen rauhaan saattaa kuulostaa

hurjalta. Juhani ja Nina vaikut-

tavat kuitenkin silmin nähden

tyytyväisiltä valintaansa. -En us-

ko, että nykyajan ihminen pys-

tyy elämään kokonaan stressaa-

matta, mutta täällä stressin taso

on erilaista, Juhani miettii. Hän

kertoo ehtineensä jo hetken ai-

kaa kaivata raitista ulkoilmaa. -

Oli se halu laittaa aamulla kumi-

saappaat jalkaan. Ajatus siitä, et-

tä kotioven takana ei olisikaan

pelkkää asvalttia.

Sopeutuminen rauhaisaan

elämänrytmiin on sujunut kit-

katta. -Ennen telkkarin iltauu-

tiset olivat vain yksi välietappi

matkalla seuraavaan puuhaan.

Nyt sitä miettii, jaksaako uuti-

sia edes katsoa, vai pitäisikö jo

mennä nukkumaan.

-Me viihdymme, Juhani Sal-

minen toteaa ja katsahtaa ulos

talvista Kokemäenjoen uomaa

kohti. Häntä on helppo uskoa.

Vitikkalan Rusthollissa kasvatetaan friisiläishevosia

Salmiset löysivät unelmiensa kartanon Kokemäeltä

Kartanon seinällä on jäljennös vanhasta Kokemäenjoen

kartasta. -Olemme tässä, näyttää Juhani Salminen.

”

Täällä stressin

taso on

erilaista.

”

Vitikkalan

kartanon

kohdalla

miellytti sen

merkittävä

historia

paikkakunnalla.

Vanhaan kivinavettaan remontoitu talli on avara ja valoisa.

Vitikkalan kartano on rakennettu 1930-luvulla. Hyväkuntoinen päärakennus ei vaatinut suuria remontteja. Uusi

kuparikatto tehtiin kesällä 2007.

Nina ja Juhani Salminen avasivat Eläintarvikeliike Kar-

tanon Lemmikin Vammalaan toukokuussa.

Salmisten kasvattamat friisiläishe-

voset ovat jyhkeitä. -Tässä näyttää

itse kovin pieneltä, myhäilee Juhani

Salminen. Jorrit - tuttavallisemmin

Teppo - on hyvin tyypillinen friisi-

läinen; jykevä, lihaksikas ja ylväs.

Page 18 - Alueviesti_48_2008