28
Keskiviikko marraskuun 26. 2008
Putka Keravalle,
Alkon paikalle delfinaario
Taina Erkkilän ja Katja Aulun mummot keksivät kaupungista vaikka mitä moittimi-
sen aihetta. Kun yksi päättäjistä (Harri Uusitalo) sitten osuu mummojen tielle, kään-
tyvätkin suut maireaan hymyyn.
Pauliina Parto
Sanotaan, että suomalaisen on
vaikea nauraa itselleen. Vam-
malalaiset tuntuvat olevan
maanmiestensä seassa piristä-
vä poikkeus, sen verran mon-
ta hörönaurua raikui Sylvään
auditoriossa viime perjantaina
Vammalan teatterilaisten pan-
nessa parastaan lavalla.
Teatterin puheenjohta-
ja Harri Uusitalo lupaili muu-
tama viikko takaperin, et-
tä tämänvuotisessa Tyrwää
Show’ssa on potkua enemmän
kuin koskaan. Katteettomasta
lupauksesta häntä ei missään
tapauksessa voi syyttää, sen
verran hykerryttävän sketsiso-
pan teatteri on jälleen onnistu-
nut keittämään.
Sekä paikallisissa että val-
takunnallisesti merkittävis-
sä aiheissa eteenpäin vyöry-
vä Tyrwää Show kyselee tänä
vuonna “onks mikkää ku en-
ne?”. Sloganilla viitataan tieten-
kin Sastamalan syntyessä his-
torian lehdille havisemaan jää-
vään Vammalan kaupunkiin
ja elämään siellä. Hautakiveen
raapustettu Vammala, omaa
sukua Tyrvää, saa hienoisen
haikeudenkin tunteen nouse-
maan pintaan, mutta kun näyt-
telijät päätöslaulussaan vakuut-
tavat rakastavansa kotikaupun-
kiaan sen nimestä huolimatta,
vaikuttaa tulevaisuus sastama-
lalaisena sittenkin ihan positii-
viselta vaihtoehdolta.
Vammalan teatteri onnis-
tuu sketseissään mainiosti.
Vammalalainen elämänmeno
näkyy eritoten kuulopuheisiin
perustuvassa sketsissä, jossa
pohditaan, mitä vanhan Apa-
jan tiloihin tulee. Kun jokai-
nen värittää kuulemaansa ker-
tomusta hivenen, ollaan äkkiä
siinä pisteessä, että Vammalan
putka on muuttanut Keravalle,
Alko postin paikalle ja Alkon
tilalla on del!naario.
Sketsi-ilottelu pyörii Syl-
vään auditoriossa 19.12. saak-
ka.
VoiMia näyttää
muulle maalle mallia
Erkki Petman
Neljännesvuosisadan täyttänyt
Vammalan seudun mielenter-
veysyhdistys VoiMia on tehnyt
merkittävää työtä ja saavutta-
nut edustamansa asian merkeis-
sä tärkeitä voittoja. Se on järjes-
tänyt mielenterveyskuntoutujil-
le harrastusmahdollisuuksia ja
kaiken muun ohessa vaikutta-
nut suuresti siihen, että suhtau-
tuminen mielenterveyden on-
gelmiin on Vammalan seudulla
muuttunut.
Juhlivassa yhdistyksessä on
noin 240 jäsentä, kuntoutujia,
omaisia ja ammattihenkilökun-
taa sekä edustajia koko elämän
kirjosta. Syntymäpäiviä vietet-
tiin viime keskiviikkona Sylvään
auditoriossa, missä juhlapuhu-
jana oli Isä Mitro. Mielenterve-
yden keskusliiton tervehdyk-
sen esitti aluejohtaja Göran Jo-
hansson. Ohjelmassa esiintyivät
myösVammalanPuhallinorkes-
teri,Veli-PekkaBäckman januo-
ret, Vammalan Naisvoimisteli-
joitten nuoret sekä miesvoimis-
telijoiden Tyrväkkäät -ryhmä.
Yhteistyötahojen tervehdyksen
esittivät Vammalan kaupunki,
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja
Vammalan seurakunta.
Malliamuullekinmaalle
Mielenterveyden keskusliit-
to palkitsi juhlassa yhdistyk-
sen puheenjohtajan Hannu
Välimäen pronssisella ja Mat-
ti J. Lepistön sekä Unto Tupi-
lan saivat hopeisella ansio-
merkillä.
Lisäksi juhlassa jaettiin
VoiMian pitkäaikaisille vas-
tuussa olleille jäsenilleen
kunniakirjoja.
Muulle maalle VoiMia on ny-
kyisin esimerkki. Sen Pajamä-
kikeskus toimivine ryhmineen
on antanut aihetta puhua Vam-
malan mallista. Yhdistyksellä
on myös säännöllisesti ilmesty-
vä lehti, jonka päätoimittaja on
Matti J. Lepistö, pitkäaikainen
aktiivitoimija.
MattiLepistötuliVammalaan
16 vuotta sittenTampereelta. Ys-
tävänpirttialoittelisillointoimin-
taansa, samoin seurakunnan lä-
himmäistyö ja toisaalla mielen-
terveysyhdistys. Lepistö valittiin
mielenterveysyhdistyksen halli-
tukseen, ja jäsenyytensä toisena
vuotena hän esitti, että yhdistyk-
selle pitäisi hankkia oma nimi ja
oma lehti. - Kerran vuodessa lä-
hetettävä jäsenkirje ei mielestäni
riittänyt, kertoo Lepistö.
Nimestä pidettiin kilpailu,
ja voittajaksi tuli VoiMia.
Hannu Välimäki oli aluk-
si yhdistyksen hallituksen vara-
puheenjohtaja. Puheenjohtajak-
si hänet valittiin edeltäjän kuol-
tua. Nyt menossa oleva kausi on
Välimäen kymmenes.
Molemmat kiittävät kaupun-
gin kanssa tehtävän yhteistyön
laadukkuutta. - Pajamäki on nyt
yhdistyksenomistuksessatonttia
lukuunottamatta. Siitä on tehty
30 vuoden vuokrasopimus, jo-
ta saadaan jatketuksi jos tarvit-
see, kertovat Lepistö ja Välimä-
ki. Pajamäen yhdistys sai käyt-
töönsä osittain jo vuonna 1998
ollessaan viisitoistavuotias.
Pajamäen alakerta vapautui
vanhusten asuntokäytöstä yh-
distykselle syksyllä 2003 ja tilaa
on nyt 200 neliömetriä. Nyt käy-
tössä on nykyvaatimukset täyt-
tävä keittiö, ruokasali, suihku- ja
kuivaushuonetilat sekä runsaasti
tilaa vertaisryhmien kokoontua.
Lepistö sanoo, että eroalkuun
on kuin yöllä ja päivällä. - En-
simmäiset tilat osoitettiin Mie-
lenterveystoimiston kellarista
ikkunattomasta tilasta. Ensim-
mäisten 15 vuoden aikana toi-
minta oli sidoksissa mielenter-
veyden avohoitoon ja mm. mie-
lenterveystoimiston aukioloai-
koihin.
RAY:n tuki on tunnustus
Pajamäen lisäksi vuosi 2003 oli
yhdistykselle muutenkin mer-
kittävä. VoiMia pääsi Raha-au-
tomaattiyhdistyksen tuen pii-
riin, ja näin alkoi kolmevuoti-
nen seutukunnallinen vertaistu-
en kokeilu- ja kehittämishanke.
Valittiin seutukunnallinen toi-
mintamalli, joka on osoittautu-
nut siis niin toimivaksi, että siitä
otetaan oppia suuremmissakin
kaupungeissa. - Hämeenlinnas-
sa ja Forssassa esimerkiksi.
Lepistö ja Välimäki kerto-
vat, että seuraavaksi VoiMia ha-
ki RAY:lta jatkorahoitusta on-
nistuneellle seutukunnalliselle
kokeilu- ja kehittämishankkeel-
le. Rahoitus myönnettiin vuon-
na 2006. Nyt projekti alkaa olla
loppusuoralla. RAY:n kanta jat-
koon selviää 19. joulukuuta, jol-
loin se julkistaa esityksensä. Lo-
pullisen päätöksen tekee valtio-
neuvosto.
Matti Lepistö kertoo: - Nyt
anomuksemme on aivan eri
pohjalla kuin ennen. - Haemme
kohdennettua avustustaPajamä-
ki-keskuksen kehittämiseksi ja
toivomme saavamme sitä niin,
että ainakin nykyiset kymmen-
kunta ryhmää kykenisivät jatka-
maan ja että saisimme mukaan
tulemaan Äetsästä yhden ryh-
män. Vähä-Rovosta on käynyt
kaksi ryhmää.
Asia koskee myös kuljetustu-
kia, ja pyrimme neuvottelemaan
asiasta kaupungin kanssa. Ra-
ha-automaattoyhdistyksen tuki
nimittäin edellyttää, että hank-
keilla on muitakin kuin yksi ra-
hoittaja.
Se mitä Pajamäen ylläpitoon
kuuluu, saadaan kaupungin tu-
kena.
Palkattua henkilökuntaa yh-
distyksellä ei kahden projekti-
sihteerin lisäksi ollut. Nyt työl-
listämistuella Pajamäki on saa-
nut keittiöapulaisen.
Pajamäkikeskuksen vertais-
ryhmiin ja opintokerhoihin
osallistui viime vuonna noin
100 aktiiviosallistujaa joka viik-
ko. Osallistumiskertoja eri ryh-
miin oli noin 1500.
Yhteistyötahoja Pajamäes-
sä ovat mm. Sastamalan Opis-
to, Kehitysvammaisten tukiliit-
to, Vammalan kaupunki, Vam-
malan seurakunta, Päihdekli-
nikka ja Palvelukoti Vähäropo.
Pajamäkikeskus on avoina arki-
sin kello 12-16.
Tämän jutun haastatelta-
vat palaavat vielä seutukunnal-
lisuuteen vaikka toiminta ylit-
tää todellisuudessa senkin ra-
jat. - Ei olisi mielekästä perustaa
omia yhdistyksiä pienille paik-
kakunnille. Nyt meiltä käy ryh-
mänohjaajia tulevan Sastamalan
kaupungin alueen lisäksi myös
Huittisissa, Punkalaitumella ja
Köyliössä.
Matti Lepistö sanoo kovaa
työtä vaatineiden vuosien jäl-
keen oikeutetusti mutta vaati-
mattomasti: - Vähäinen kiitos
myös meille siitä että ei olla
annettu periksi, hän sanoo ja
Hannu Välimäki lisää vielä
tämän: - Mutta ollaan pidet-
ty matalaa pro!ilia, sillä ol-
laan pärjätty.
Ympäristö on oppinut
VoiMia on osaltaan opettanut
ympäristönsä ymmärtämään,
että mielen sairaudet ovat sai-
rauksia siinä kuin muutkin. Ja
että niistä voi parantua ja et-
tä asioista voi puhua uusialla
nimillä. Kerran sairastunut ei
ole leimaantunut eikä ikuises-
ti sairas. Mielenterveyden on-
gelmista masennus on yleisin,
mutta lääkitys auttaa kun si-
tä oikeasti käyttää. VoiMian
toimintaan voi tulla rohkeasti
mukaan. Keulamiehet muis-
tuttavatkin: - Ei pidä olla po-
tilas tai kuntoutuja jotta voi-
si tulla ryhmään. Diagnoose-
ja ei kysytä, sillä meille sillä
ei ole mitään merkitystä. Jos
joku haluaa keskustelussa sen
tuoda esille, niin tuokoon.
Isä Mitro, arvokkaan juhlan leppoisa juhlapuhuja.
Pajamäkikeskus on nyt VoiMian ikioma maapohjaa lu-
kuunottamatta. Sen ryhmiin osallistuu vuosittain noin
1500 henkilöä.
Oikealta MTKL:n aluejohtaja Göran Johansson, VoiMian puheenjohtaja Hannu Väli-
mäki ja “yleismies” Matti J. Lepistö.
Pirkanmaan
kokonaistilanne heikkeni
Vammala
naapureineen on yhä
alle 5 %:n kärkikastia
Pirkanmaalla työttömien
työnhakijoiden määrä oli
lokakuussa 2008 noussut
syyskuusta 2008
0,9 %. Verrattuna edelli-
sen vuoden vastaavaan ajan-
kohtaan oli nousua 2,1 %.
Lokakuun lopussa Pirkan-
maalla ylittyi 9,0 %:n työt-
tömyysaste Tampereen li-
säksi Valkeakoskella (9,7 %)
ja Juupajoella (9,1 %). Alle
5 %:n työttömyysaste alit-
tui Punkalaitumen ja Vam-
malan lisäksi Mouhijärvel-
lä (4,6 %). Äetsän työttö-
myysaste oli sekin vain 5,9
ja koko Lounais-Pirkan-
maan seutukunnan 4,5 %.
Pirkanmaan työttömyyysas-
te oli 7,9 eli hivenen korke-
ampi kuin koko maan, joka
oli 7,3 prosenttia.
Kaikkiaan 14 kunnas-
sa työttömien työnhaki-
joiden määrä nousi loka-
kuussa 2008 lokakuun 2007
työttömien työnhakijoiden
määrästä. Suurimmat pro-
senttikasvut olivat Kuhma-
lahdella 39 %, Kurussa 28
% ja Kihniössä 24 %. Luku-
määräisesti
kasvu oli näissä kunnis-
sa kuitenkin melko pieni.
Kuhmalahdella muutos oli
9 henkilöä, Kurussa 23 hen-
kilöä ja Kihniössä 16 henki-
löä. Laskua työttömyydes-
sä kunnittain myös tapah-
tui; 13 kunnassa työttömien
työnhakijoiden määrä las-
ki edellisvuoden vastaavas-
ta ajankohdasta. Suurimmat
laskumuutokset prosentu-
aalisesti työttömien työnha-
kijoiden määrässä oli Vam-
malassa 21 %, Punkalaitu-
mella 18 % ja Parkanossa 16
%. Seutukunnista edelleen
alhaisin työttömyysaste oli
Lounais-Pirkanmaan seu-
tukunnassa (4,5 %) ja kor-
kein Etelä-Pirkanmaan seu-
tukunnassa (9,0) %.
Työttömyyden rakentees-
sa oli sekä positiivista et-
tä negatiivista muutosta;
nuorten alle 25-vuotiaiden
työttömien työnhakijoiden
määrä nousi vuositasol-
la verrattuna ja pitkäaikais-
työttömien määrä oli las-
kussa verrattuna lokakuu-
hun 2007. Pirkanmaan
työvoimatoimistoissa oli lo-
kakuun 2008 lopussa 2 005
avointa työpaikkaa. Avoimi-
en työpaikkojen määrä oli
vähentynyt syyskuusta 15,1
% ja verrattuna edellisvuo-
den vastaavaan ajankohtaan
oli vähennystä 30,2 %. Uu-
sia avoimia työpaikkoja il-
moitettiin lokakuussa2008
3 314 kpl, joka oli 21,5 %
vähemmän kuin syyskuussa
ja verrattuna edellisen vuo-
den vastaavaan ajankohtaan
oli vähennystä 6,1 %. Tam-
mi - lokakuun aikana vuon-
na 2008 oli ilmoitettu 7,0
% vähemmän avoimia työ-
paikkoja kuin edellisvuo-
den vastaavaan ajankoh-
taan verrattuna, mutta 16,4
% enemmän kuin vuonna
2006 tammi - lokakuun ai-
kana. Lokakuussa 2008 täyt-
tyi kaikkiaan 3 477 avointa
työpaikkaa, joista työvoi-
matoimiston hakijoilla täy-
tettiin 933 avointa työpaik-
kaa eli 26,8 %. Kysynnän hi-
dastuminen näkyi erityises-
ti kuljetus- ja liikennetyössä
jossa avoimia työpaikko-
ja oli 463 kpl vähemmän
kuin lokakuussa 2007. Tämä
muutos selittyy pääosin yk-
sittäisten postitustyön ja ja-
kelutyön avoimien paikko-
jen muutoksella edellisvuo-
den vastaavasta ajankohdas-
ta. Näiden osuus oli 381 kpl.
Merkittävää avoimien työ-
paikkojen laskua oli myös
teollisessa työssä (185 kpl)
ja kaupallisessa työssä (180
kpl).
Pirkanmaan työvoima-
toimistoissa oli lokakuun
2008 lopussa 18 999 työtön-
tä työnhakijaa, joka oli 178
työtöntä työnhakijaa (0,9 %)
enemmän kuin syyskuussa
2008 ja 397 työtöntä työn-
hakijaa (2,1 %) enemmän
verrattuna vastaavaan ajan-
kohtaan vuotta aiemmin.
Työttömyyden trendi muut-
tui lokakuussa nousevak-
si. (kuvio 2). Työttömyysas-
te oli Pirkanmaalla 7,9 % ja
koko maassa 7,3 %. Vastaa-
vat luvut vuosi sitten olivat
Pirkanmaalla 8,0 % ja koko
maan osalta 7,6 %. Työttö-
mien työnhakijoiden määrä
laski koko maassa poiketen
Pirkanmaasta 2,9 %. Koko
maan tilanne oli kehittynyt
vuositasolla verrattuna po-
sitiivisesti.
Lomautusten määrä oli
noussut edellisvuoden vas-
taavasta ajankohdasta 74,7
% eli 447 henkilöä. Työttö-
myyden nousu Pirkanmaalla
on suurimmaksi osaksi lo-
mautusten määrän kasvus-
ta johtuvaa.
Ammattiryhmittäin työt-
tömien työnhakijoiden mää-
rän negatiivinen muutos nä-
kyi rakennustyössä (-13,9
%), teknisessä työssä (- 1,4
%) ja teollisessa työssä (-1,0
%). Positiivinen suunta jat-
kui kuitenkin muissa am-
mattiryhmissä kuten kau-
pallisessa työssä (8,2 %),
kuljetus- ja liikennetyössä
(6,8 %), terveydenhuolto ja
sosiaalialan työssä (6,5 %).
Työttömien naisten mää-
rä laski syyskuusta 2008 2,0
%. Lokakuussa 2008 työttö-
mien naisten määrä oli 9 081
naista. Vuoden aikana työt-
tömien naisten määrä oli vä-
hentynyt 315 henkilöä (3,4
%). Lokakuussa 2008 työt-
tömien miesten määrä oli 9
918 henkilöä. Nousua syys-
kuun 2008 lukuun oli 3,8 %.
Vuoden takaiseen lokakuun
2007 lukuun verrattuna työt-
tömien miesten määrä nousi
712 henkilöä (7,7 %). Työt-
tömien naisten osuus työt-
tömistä työnhakijoista oli
lokakuussa 2008 47,8 % ja
miesten 52,2 %. Koko maan
vastaavat luvut olivat loka-
kuussa 2008 naisilla 46,5 %
ja miehillä 53,5 %. Miesten
työttömyys oli selvässä nou-
sussa sekä Pirkanmaalla että
koko maassa keskimäärin.
Nuorten työttömyys oli
nousussa lokakuussa 2008.
Alle 25-vuotiaita työttömiä
työnhakijoit oli lokakuun
2008 lopussa 2 123 henki-
löä, joka oli 0,3 % enemmän
kuin syyskuussa. Verrattu-
na vuoden takaiseen tilan-
teeseen oli lokakuussa 2008
työttömänä 15,3 % enem-
män nuoria.
Pitkäaikaistyöttömy ys
laski lokakuussa 2008 0,8 %
verrattuna syyskuun 2008
tilanteeseen ja oli vuosita-
solla tarkasteltuna laske-
nut 8,6 %. Pirkanmaalla oli
lokakuun 2008 lopussa yli
vuoden työttömänä olleita
työnhakijoita 4 579 henki-
löä. Yli 50-vuotiaiden työt-
tömien määrä laski vuoden
takaisesta luvusta 503 hen-
kilöä (6,4 %).
1...,18,19,20,21,22,23,24,25,26,27 29,30,31,32,33,34,35,36