22
Keskiviikko joulukuun 10. 2008
Arto Satonen:
Nousukautta seuraa lama,
mutta ne on aina voitettu
Suomalaiset eivät toimineet
esimerkillisesti vain sodassa,
vaan myös sodan jälkeises-
sä jälleenrakentamisessa, sa-
noi kansanedustaja Arto Sa-
tonen (kok) juhlapuheessaan
Vammalan kaupungin itse-
näisyysjuhlassa lukiolla.
-Karjalaisten asuttaminen oli
historiallinen teko, samoin
sotakorvauksien maksami-
nen. Suuret ikäluokat syntyi-
vät ja väkiluku lähti kasvuun.
Vain seitsemän vuotta sodan
päättymisen jälkeen Suomi
oli jo koko maailman huomi-
on kohteena, kun järjestet-
tiin olympiakisat Helsingissä
vuonna 1952. Hyvin nopeas-
ti Suomi saavutti kansainvä-
lisen maineen sodan tuhoista
nousseena kehittyneenä maa-
na, jota verrattiin Japaniin ja
Saksaan.
60- ja 70-luvulla Suomi
teollistui ja kaupungistui no-
peasti. Moni lähti myös le-
veämmän leivän perässä
Ruotsiin. Maaseudun raken-
nemuutos vapautti kymme-
niä tuhansia ihmisiä muihin
tehtäviin. Vähitellen Suomes-
ta kehittyi vahvan teollisen
osaamisen maa, jossa valmis-
tettuja tuotteita myytiin sekä
itään että länteen. Bilateraa-
linen idänkauppa toimi Suo-
men taloudellisen kehityk-
sen eduksi. Idänkaupalla luo-
tiin aikoinaan metalliteolli-
suuden pohja, josta on tullut
yksi taloutemme kivijaloista.
Nokiakin oli aikoinaan riip-
puvainen idänkaupasta, jos-
ta saaduilla varoilla se aloit-
ti tuotekehityksen, joka myö-
hemmin mahdollisti Nokian
nousemisen maailman suu-
rimmaksi matkapuhelinten-
valmistajaksi.
Tänä päivänä suomalaiset
yritykset ovat huippuosaa-
jia monilla aloilla. Tätä tut-
kimukseen ja tuotekehityk-
seen perustuvaa osaamista
vahvistetaan edelleen perus-
tamalla Aalto-yliopisto ja sen
vahvaksi haastajaksi nouseva
säätiöpohjainen Tampereen
Tekninen Yliopisto. Globa-
lisaation seurauksena Suo-
messa ovat olleet pakotettu-
ja kehittymään kaikki sellai-
set alat, joissa käydään kaup-
paa kansainvälisesti.
Hyvin hoidettu valtionta-
lous, yritysten vahvat taseet ja
hyvä kansainvälinen kilpailu-
kyky auttavat meitä siinä, et-
tä "nanssikriisin vaikutukset
jäävät Suomessa monia mui-
ta maita pienemmiksi. Osat-
tomaksi emme kuitenkaan
maailman myllerryksestä
jää, siitä kertovat viime aikai-
set irtisanomis- ja lomautus-
uutiset. Työnsä menettäneille
on löydettävä uutta työtä tai
tarjottava koulutusta, jotta
emme menetä ihmisiä pysy-
västi työelämän ulkopuolelle,
kuten 90-luvun lamassa kävi.
Taantumaa seuraa aina nou-
sukausi ja silloin meillä tulee
pula osaavasta työvoimasta.
Suomalaisten vahvuus on
aina ollut se, että me olemme
työntekijöinä ahkeria ja tun-
nollisia. Luterilaisen etiikan
mukainen työn kunnioitus
on tätä maata vienyt eteen-
päin ja toivottavasti vie jat-
kossakin.
Oman haasteensa suoma-
laisen yhteiskunnan kehityk-
selle tuo väestön ikääntymi-
nen. Suuret ikäluokat alkavat
päivätyönsä tehneenä väis-
tyä eläkkeelle ja työmarkki-
noille tulevat nuoret ikäluo-
kat ovat poistuvia ikäluokkia
pienempiä. Nyt koulussa ole-
ville nuorille jää suuri vastuu
Suomen tulevaisuuden ra-
kentamisesta poikkeukselli-
sessa ikärakenteessa. PISA-
tutkimuksen mukaan kou-
lulaisemme ovat maailman
parhaita, mutta kaikilla ei sil-
ti mene hyvin. Moni nuori et-
sii paikkaansa yhteiskunnas-
ta ja liian monelle oma vii-
teryhmä löytyy internetin
välityksellä. Nuorten hyvin-
voinnin tukemiseen niin ko-
tona, kouluissa kuin harras-
tuksissakin on meiltä aikui-
silta löydyttävä enemmän ai-
kaa. Yhtä lailla me emme saa
jättää yksin keskuudessamme
olevia vanhuksia. Suomalai-
seen kulttuuriin ei kuulu vä-
littämisen ulkoistaminen vi-
ranomaisille, vaan meillä jo-
kaisella on vastuu omista lä-
heisistämme.
Tänä päivänä Suomen
turvallisuuspoliittinen ase-
ma on vakaa. Sodan jälkei-
nen aika oli nuoralla tanssi-
mista ison naapurin kanssa.
Sitä mitä muualla maailmas-
sa kutsuttiin suomettumisek-
si, kutsuttiin meillä reaalipo-
litiikaksi. Suomi säilytti luot-
tamukselliset välit sekä itään,
että länteen ja vaurastui te-
kemällä kauppaa molempiin
suuntiin.
Suomi on toiminut jo vuo-
sikymmenet aktiivisesti maa-
ilmanpolitiikan näyttämöllä,
josta yhtenä osoituksena on
juuri päättynyt Etyj-kokous.
Edellisessä Helsingin Etyj-ko-
kouksessa saavutettu Helsin-
gin henki oli osaltaan vauh-
dittamassa sitä prosessia, jo-
ka johti sosialismin kaatumi-
seen.
Neuvostoliiton romahta-
minen mahdollisti myös Suo-
melle aivan uuden poliittisen
liikkumavaran. Suomi ei oli-
si Euroopan Unionin jäsen,
meillä ei olisi maksuvälinee-
nä euro, eikä maamme oli-
si yhteistyössä Naton kans-
sa, jos Neuvostoliitto ei olisi
kaatunut.
Suomessa kannattaa aina
seurata tarkoin mitä Venä-
jällä tapahtuu. Suomen elin-
keinoelämälle Venäjä on suu-
ri mahdollisuus, mutta emme
saa tehdä itseämme Venäjäs-
tä riippuvaiseksi. Suomen ja
Venäjän välillä ei ole enää
ideologista taistelutannerta,
mutta nationalismi ja suur-
valta-ajan kaipuu nostavat
huolestuttavasti päätään Ve-
näjällä. Omaa reviiriä puo-
lustetaan tarvittaessa kovin-
kin ottein, kuten Georgian
kriisi osoitti. Tällä politiikal-
la on myös laajaa tukea venä-
läisten keskuudessa. Yli puo-
let venäläisistä ajattelee, että
Venäjää kunnioitetaan vain
silloin, kun sitä pelätään. Pu-
tinin ja Medvedevin hallinto
on tuonut Venäjälle vakautta,
mutta ei ole edistänyt demo-
kratian toteutumista, eikä ole
kulttuurillisesti lähentänyt
Venäjää ja länttä.
Venäjälle uuden voimate-
kijän tuo sen valtaisat ener-
giavarat ja monien naapuri-
maiden riippuvuus Venäjän
energiasta. Suomella ja Eu-
roopan Unionilla on saman-
aikaisesti sekä intressi tii-
vistää yhteistyötä Venäjän
kanssa, että lisätä energian-
tuotannon omavaraisuutta.
Ympäristöhaasteeseen vas-
taaminen puolestaan edellyt-
tää fossiilisten polttoaineiden
käytön vähentämistä. Energi-
an omavaraisuusasteen nosta-
miseksi Suomi tarvitsee lisää
ydinvoimaa, sekä vahvan pa-
nostuksen uusiutuvaan ener-
giaan eri muodoissa. Halli-
tuksen linjaus nostaa ener-
giapolitiikan kärjeksi omava-
raisuuden vahvistaminen on
oikea arvovalinta myös tur-
vallisuuspoliittisesta näkö-
kulmasta katsottuna.
Vaikka Suomea ei uhkaa-
kaan välitön vaara, on mei-
dän silti pidettävä huolta us-
kottavasta puolustuksesta.
Me suomalaiset käytämme
vain reilun prosentin brutto-
kansantuotteestamme puo-
lustusmenoihin. Se on kan-
sainvälisesti verrattuna pie-
ni luku. Nykyinen hallitus on
tehnyt puolustusmäärärahoi-
hin 200 miljoonan euron ko-
rotuksen edelliseen vaalikau-
teen verrattuna.
Jatkossa meidän on varau-
duttava korkeampiin puolus-
tusbudjetteihin. Suuriin syy
tähän on puolustusmateri-
aalin huomattava kallistumi-
nen. Se jopa tuplaa hintansa
7-10 vuodessa. Nykyaikaisen
puolustuspolitiikan yleisenä
linjauksena on se, että kol-
mannes puolustusbudjetista
tulee käyttää materiaalihan-
kintoihin, joista vähintään
puolet tulisi olla kotimaisia.
Kotimaista puolustusteol-
lisuutta ei voida kriisiaika-
na korvata ulkomaalaisella.
Tekniikan kehityksessä mu-
kana pysyminen edellyttää
rauhan aikana kotimaisia tar-
peita laajempaa tuotantoa ja
tuotekehitystä. Suomi voi si-
ten säilyttää oman tuotanton-
sa vain myymällä aseita myös
ulkomaille. Toivoa sopii, et-
tä poliisitutkinnassa olevat
Patrian Slovenian kauppoi-
hin liittyvät epäselvyydet ei-
vät pitkässä juoksussa vaiku-
ta puolustusteollisuutemme
kivijalkana toimivan yhtiön
toimintaedellytyksiin.
Suomen mahdollinen liit-
tyminen Natoon on ison luo-
kan turvallisuuspoliittinen
kysymys ,jota on monipuo-
lisesti arvioitava. On kuiten-
kin kysyttävä miksi me emme
olisi mukana siinä turvalli-
suusyhteisössä, johon kuulu-
vat lähes kaikki ne euroop-
palaiset maat, joiden kanssa
teemme yhteistyötä EUssa ja
joiden arvot ja kulttuuripe-
rinnön me jaamme. Olemme
me Natossa tai emme, meidän
on joka tapauksessa pidettävä
huolta riittävistä henkilökun-
ta- ja materiaaliresursseista
puolustusvoimillemme. Itse-
näinen maa tarvitsee uskot-
tavan puolustuksen, sen his-
toria on meille opettanut.
91-vuotias Suomi juh-
lii syntymäpäiväänsä virkeä-
nä ja hyvinvoivana. Tämän
päivän Suomi on yhteenlas-
kettu summa niiden kaikki-
en suomalaisten työstä, jot-
ka ovat sen vuosien varrella
tehneet. Alkutahdin antoivat
suomalaisuusaatteen puoles-
tapuhujat 1800-luvun lopul-
la, heidän työtään jatkoivat
Venäjän sortovaltaa vastaan
taistelleet ja sen ikeestä itse-
näisyyden saavuttaneet, so-
taveteraanit ja sankarivaina-
jat tekivät raskaimman työn
isoa vihollista vastaan taistel-
lessa, jälleenrakennuksen su-
kupolvi antoi alkutahdit Suo-
men sodanjälkeiselle menes-
tystarinalle, jota suuret ikä-
polvet ansiokkaasti jatkoivat.
Oma ikäluokkani on antanut
panoksensa suomalaisten yri-
tysten voittokulkuun kansain-
välisessä kilpailussa ja saanut
siihen lisäapua meitäkin nuo-
remmalta nörttisukupolvelta,
jotka ovat omassa osaamises-
saan maailman valioita. Mei-
dän jälkeemme vastuuta tu-
levat kantamaan kansainvä-
lisissä vertailuissa hyvin me-
nestyneet koululaiset, joten
on syytä luottaa Suomen hy-
vään tulevaisuuteen myös tu-
levina vuosikymmeninä.
Syytä tulevaisuuteen on
luottaa myös täällä Vamma-
lassa, joka vuoden vaihtees-
sa muuttuu Sastamalaksi.
Elinkeinorakenteemme mo-
nipuolisuuden taustalla on
vahva maatalous, paikkakun-
taan sitoutuneisiin perheyri-
tyksiin pohjautuva teollisuus,
sekä kilpailukykyiset yksityi-
set ja julkiset palvelut. Kun-
taliitosten myötä Sastamala
pitää paikkansa Suomen kar-
talla ja me kannamme osal-
tamme vastuuta myös koko
Suomesta. Aikoinaan tääl-
tä lähdettiin rintamalle Suo-
mea puolustamaan. Sen jäl-
keen monet ovat tästä kou-
lusta saamillaan opeilla lähte-
neet isompiin kaupunkeihin
tekemään omaa elämän teh-
täväänsä Suomen hyväksi ja
onneksi on myös meitä tän-
ne juurtuneita, jotka olemme
jääneet rakentamaan rakasta
kotikaupunkiamme.
Suomea kannattaa juhlia, sanoi Arto Satonen Vammalan
itsenäisyyspäivän juhlassa.
1...,12,13,14,15,16,17,18,19,20,21 23,24,25,26,27,28,29,30,31,...32