Page 26 - Alueviesti_52_2008

Basic HTML Version

Tiistai joulukuun 23. 2008

Yksityinen yleislääkäri:

Julkinen ja yksityinen sektori täydentävät toisiaan

Erkki Petman

Vammalalainen lääketieteen

lisensiaatti Jarmo Tuomis-

to työskentelee Suomen Ter-

veystalon Vammalan yksi-

kössä yhtenä sen noin viides-

tätoista lääkäristä. Takanaan

tällä hiljattain 50 vuotta täyt-

täneellä ylerislääkärillä on lä-

hes parinkymmenen yksityis-

lääkärivuoden lisäksi monia

vuosia lääkärinä julkisen sek-

torin palveluksessa..

Hän siirtyi terveyskeskuk-

sen osasto 2:n osastonlääkä-

rin paikalta silloisen Vamma-

lan lääkäri- ja hammaslää-

käriaseman lääkäriksi ja on

työskennellyt samoissa tilois-

sa Puistokatu 15:ssä pian 20

vuotta, myös sen jälkeen kun

aseman osti Suomen Terveys-

talo pari vuotta sitten. Tuo-

mistolla on vastaanotto myös

Huittisten Lääkäriasemalla.

Jarmo Tuomisto ei näe ris-

tiriitaa yksityisen ja julkisen

sektorin välillä vaan haluaisi

yhteistoimintaa lisättävän. -

Se vähentäisi vastakkainaset-

telua, poistaisi päällekkäisiä

toimintoja ja synnyttäisi sääs-

töjä, jotka koituisivat potilaan

hyväksi, hän sanoo. - Se toi-

si myös molempia sektoreita

tukevaa monipuolisuutta, us-

koo Tuomisto.

Jarmo Tuomisto ko-

kee yksityislääkärin palve-

luiden tuomiksi eduiksi sa-

man, tutun lääkärin tavoitet-

tavuuden, sen että vastaan-

ottoajoissa on mahdollisuus

joustaa ja että potilas pääsee

nopeasti tutkimuksiin ja jat-

kohoitoon ja että yksityislää-

käri saa nopeasti erikoisalo-

jen konsultaatioapua. - Se on

potilaan kannalta myönteistä

tehokkuutta. Minunkin vas-

taanotollani käy jo kolman-

nen polven potilaita. Perhe-

lääkärin tyyppinen työ on

haastavaa.

- Lääkärin kannalta asias-

sa on myönteistä se, että po-

tilas hakeutuu itse vapaaeh-

toisesti yksityispuolelle hoi-

toon, Tuomisto sanoo. - Pie-

nellä paikkakunnalla potilas

haluaa monesti valita sen

oman lääkärin, ei vain tulla

lääkäriin. - Täällä kysytään

lääkäriä nimeltä, ja sen on

minun kannaltani myöntei-

nen asia. - Kukaan ei myös-

kään rupea yksityislääkärik-

si pakosta. Valinta kertoo va-

paaehtoisuudesta, lisää Tuo-

misto, joka sanoo kokevansa

yhä edelleen työnsä kutsu-

musammatikseen. - Nimellä

kysyminen kannustaa lääkä-

riä yrittämään kaikkensa po-

tilaan luottamuksen eteen ja

tekemään hänen parhaakseen

kaikkensa.

Tosiasiat ratkaisevat, ei

hinta

Tuomiston mielestä yksityi-

sen sektorin ongelma poti-

laan kannalta ovat kustan-

nukset. - Mitään muuta en

oikein näe.Tilanteen kiireel-

lisyys arvioidaan potilaan

kanssa ja etsitään sairauden

tai vaivan kannalta hinnal-

taan kohtuullinen ratkaisu.

- Minun tehtäväni on valot-

taa erilaisia vaihtoehtoja, sel-

vittää että julkisella sektoril-

la hoitoon pääsee tässä ja täs-

sä ajassa ja että hoitoo mak-

saa tämän verran ja kertoa

miten ja minkälaisin kustan-

nuksiin asiassa voidaan edetä

yksityisellä sektorilla. - Olen

ohjaaja, mutta en määrää po-

tilaan tietä jatkoon. Viidakko

on moninainen, ja vaihtoeh-

doista keskustellaan potilaan

kanssa. Jos vaiva on vakava ja

vaatii kiireellistä hoitoa, mi-

nun täytyy ottaa ohjat käsiini.

Potilasta ei auta päästää päät-

tämään jatkosta, vaan asi-

an ratkaisee lääketieteellinen

kanta. Se on kaikkein tärkein,

painottaa Tuomisto.

Kaiken keskellä Tuomisto

näkee, että yksityinen sektori

kasvaa kaiken aikaa julkisen

sektorin rinnalla. Molemmat

alueet ovat lähestyneet toisi-

aan mm. siten että julkinen

sektori voi ostaa palveluita

yksityiseltä, niin henkilöpal-

veluita kuin vuokralääkäreit-

ten palveluita tai jopa ulkois-

taa tiettyjä palveluita julkisen

sektorin tehtäväksi. - Ter-

veystalon myötä lääkäriase-

malle on tullut myös vahvaa

työterveyshuollon osaamista,

ja toimin itsekin työterveys-

huollon potilaita vastaanot-

tavana lääkärinä.

Työstä on tullut

elämäntapa

Jarmo Tuomisto kokee ole-

vansa kutsumusammatissaan.

- Niin se on, ajattelen asiaa

miltä kantilta tahansa, hän

sanoo ja lisää, että työstä on

tullut hänelle elämäntapa.

Turussa kasvanut Tuo-

misto on työskennellyt pit-

kään Pirkanmaalla. - Olen

ollut Tampereen yliopistolli-

sen sairaalan alle yksivuotiai-

den infektio-osastolla, yleis-

ja lastenkirurgisella osastolla

sekä röntgenissä. Olen työs-

kennellyt myös Mäntän sai-

raalassa ja Pitkässäniemessä

sekä Vammalan terveyskes-

kuksessa, listaa hän ja tote-

aa käyneensä terveyskeskuk-

sessa kaikki mahdolliset alu-

eet työskenneltyään myös äi-

tiys- ja lastenneuvolassa ja

vanhainkodissa.- Olen käy-

nyt niissä Karkun Palvialaa,

Kiikkaa, Keikyää ja Sammal-

jokea myöten.

Tuomisto on ollut muka-

na lääkärinä myös yli sadas-

sa yleisurheilukilpailussa,

moottoriurheilukilpailussa

ja karatekilpailussa. Potilaan-

kin rooli on tullut hänelle it-

selleen urheilussa tutuksi.

Työ on tuonut kokemus-

ta. Asioita ei ole jätetty kes-

ken vaan on menty eteenpäin

ja selvitetty ongelmat. - Pitää

pirteänä kun aina kokee op-

pivan jotakin uutta. Tiedon

lisääntyminen kiihtyy, on

haastavaa pitää itseään ajan

tasalla, sanoo tohtori.

- Haastavin omakohtainen

kokemus on muutama vuo-

si sitten alkanut nivelreuma,

jossa minulla on maksimaali-

nen lääkitys, sanoo hän.

Varauspalvelu maan

kattava

Suomen Terveystalon tultua

Vammalaankin ajanvaraus-

ta ei hoideta enää lääkärin

kautta. Varaustapoja on kol-

me, joko käyttää valtakun-

nallista varausnumeroa ja

kysyä sieltä aikaa esimerkik-

si Vammalaan tietylle lääkä-

rille, käyttää puhelinvaihdet-

ta tai varata aikansa netissä. -

Tämän suosio kasvaa kaiken

aikaa. sanoo Tuomisto.

Toiminnan mittavuudes-

ta antaa käsityksen se, että

yhtiöllä on koko maan kat-

tava ajanvarauskeskus, jos-

ta voi varata akan mihin ta-

hansa Suomen Terveystalon

pisteeseen ja kenelle tahansa

lääkärille siellä. Varauskes-

kus antaa aikoja arkisin kel-

lo 7.30-20 ja viikonloppui-

sin ja kello 9-15. Toinen tapa

on soittaa Vammalan pistee-

seen suoraan tai tehdä vara-

us netissä.

Jarmo Tuomisto kokee olevansa kutsu-

musammatissaan: - Niin se on, ajatte-

len asiaa miltä kantilta tahansa, hän sa-

noo ja lisää, että työstä on tullut hänel-

le elämäntapa.

aaaaaaaaaa

3XLVWRNDWX 9DPPDOD SXK

ZZZ YDPPDODQVHXUDKXRQH IL

aaaaaaaaaa

+\Yll -RXOXD

NDLNLOOH

0DWWL +LHWDNDQJDV

0DUNNX 7RUROD

-RXOXQ DXNLRORDMDW

-RKQQ\

0DMRLWXVSDNHWWL

¼ KK

/LSXW ¼

*XLWDUV

VXOMHWWX

3XE 'XEOLQ NOR DON

.DUDRNH DONDD NOR

7DSDQLQWDQVVLW

Huittisten

musiikki-

opisto

oppilaiden

suosiossa

Huittistenmusiikkiopistonoppi-

lasmäärät ovat rehtori Jouni Au-

ramon mukaan olleet nousussa

viimeisten vuosien aikana. Ku-

luvana lukuvuonna on saavu-

tettu uusia ennätyksiä, kun eri-

tyisesti vammalalaisten perusta-

son oppilaiden ja muskarilaisten

määrä eri paikkakunnilla on li-

sääntynyt.

Huittisten musiikkiopiston

eri osastoilla opiskelee syksyn ti-

lastointipäivän 20.9. mukaan 675

oppilasta, joista 267 on musiikin

varhaiskasvatuksen ryhmissä eli

muskareissa.

Suomen Musiikkioppilaitos-

ten liitto on nimennyt käynnissä

olevan lukuvuodenmusiikinvar-

haiskasvatuksen teemavuodeksi,

jonka tiimoilta myös Huittisten

musiikkiopisto järjestää tempa-

uksia ensi kevään aikana.

SyksyllämusiikkiopistonHuit-

tisten toimipiste muutti Kunin-

kaisten entisestä vanhainkodis-

ta kunnostettuihin toimitiloihin.

Puolen vuoden toiminnan jäl-

keen kokemukset ovat Auramon

mukaan olleet pääosin myöntei-

siä. Hienosäätöjä on suunnitteilla

äänieristyksiin ja akustointiin.

Page 27

Page 25

1...,16,17,18,19,20,21,22,23,24,25 27,28