27
Torstai tammikuun 8.2009
Vuoden 2009 vihannekseksi
on valittu kurkku. Kasvihuo-
ne- ja avomaankurkut ovat
kaikille tuttuja ja niitä käy-
tetään runsaasti ympäri vuo-
den. Hyvin pitkän viljelyhis-
torian kuluessa kurkkujen
ulkonäkö on muuttunut pal-
jon. Kurkku on erittäin suo-
sittu vihannes kaikkialla, jo-
ten sen kotoista käyttöä voi
helposti monipuolistaa sovel-
tamalla kansainvälisen keitti-
ön reseptejä.
Vuoden Vihanneksen va-
litsevat vuosittain puutarha-
alan keskusjärjestö Puutar-
haliitto ry ja Kotimaiset Kas-
vikset ry apunaan muut alan
järjestöt ja asiantuntijat. Va-
linnan tavoitteena on moni-
puolistaa vihannesten käyt-
töä ja tuntemusta.
Kurkkua
monella tavalla
Kurkku on vihanneksista yk-
si vesipitoisimmista. Energia-
pitoisuus on vähäinen, joten
se sopii mainiosti painonhal-
lintaan. Se keventää ja raikas-
taa ruokavalion. Kurkusta saa
virkistävät ja raikkaat välipa-
lat työn tai liikunnan lomaan.
Kurkku toimii janojuoman
tavoin. Se maistuu suun täy-
deltä haukattuna erilaiselta
kuin ohuina viipaleina.
Tehosekoittimessa kurk-
ku soseutuu keitoksi tai juo-
maksi, jonka voi maustaa ri-
pauksella suolaa, pippuria
ja sokeria sekä tuoreyrteillä.
Kurkkukeiton maustavat chi-
li, valkosipuli, sitruuna tai vii-
nietikka. Kurkku yhdistetään
usein hapanmaitotuotteisiin,
kuten jogurttiin, piimään tai
ranskankermaan. Voimak-
kaat juustot sopivat kurkun
kumppaneiksi.
Suomessa on vielä melko
uutta kuumentaa kurkkua.
Voit höylätä kurkusta pitkiä
nauhoja lisättäväksi vaikka
kuumaan pastaan. Vokkiruo-
kiin kurkkupalat kannattaa
kuumentaa viime vaiheessa.
Kuuma kurkkukeitto on ko-
keilemisen arvoinen esimer-
kiksi currylla maustettuna.
Uuniruokiin kurkut voi hal-
kaista pitkittäin ja poistaa si-
säosat.
Tärkeä viljelykasvi
Suomessa kurkkua viljellään
kasvihuoneissa yli 70 hehtaa-
ria. Tästä alasta on ympäri-
vuotisessa viljelyssä noin 15
hehtaaria. Kasvihuonekurk-
kua tuotetaan yhteensä noin
30 miljoonaa kiloa. Jokainen
suomalainen käyttää kasvi-
huone- ja avomaankurkkua
noin 8,5 kiloa vuodessa.
Avomaankurkkua viljel-
lään Suomessa avomaalla 320
hehtaarin alalla. Sen sato-
vaihtelu on huomattava vuo-
desta toiseen johtuen sääolo-
jen vaihtelusta. Tavallisena
kesänä avomaankurkkutuo-
tanto on 10–13 miljoonaa ki-
loa. Valtaosa toimitetaan so-
pimustuotantona säilyketeol-
lisuudelle raaka-aineeksi.
Kurkku kulkenut
ihmisen mukana
Viljellyn kurkun kantamuo-
toa esiintyy luonnossa Poh-
jois-Intiassa Himalajan vuo-
riston etelärinteillä. Kanta-
muodon hedelmät ovat pieniä
ja karvaan makuisia. Kurkku
on ollut ravintona käytössä
koko ihmiskunnan historian
ajan. Intiassa kurkku on ollut
viljelykasvina jo 3000 vuo-
den ajan. Kurkku vietiin Kii-
naan 2000 vuotta sitten. Sitä
ennen se oli jo levinnyt Väli-
meren maihin, Länsi-Aasiaan
ja Egyptiin.
Vanhimmat tiedot kur-
kusta ovat peräisin Egyptis-
tä. Theban kuolleiden kau-
pungissa kurkkua on kuvat-
tu hautapiirroksissa. Kurkun
ja muiden kurkkukasvien vil-
jelystä todistavat myös temp-
pelifreskot, joissa kurkku on
kuvattu muiden uhrilahjo-
jen joukossa. Noin vuonna
600 eaa. kurkku kulkeutui
Kreikkaan ja tuli siellä nope-
asti suosituksi. Roomalaisten
käyttöön kurkku siirtyi kreik-
kalaisilta uudisasukkailta.
Euroopan pohjoisemmis-
sa osissa kurkku tuli tunne-
tuksi kreikkalais-roomalai-
sen kulttuurin muotoutues-
sa. Suureen suosioon se nou-
si vasta 1600-luvulla, mutta
todellinen läpimurto oli kas-
vihuoneviljelyn alkaminen
1900-luvun alussa Englan-
nissa ja Hollannissa.
Kurkku on
uoden vihannes 2009
Kurkku on erittäin suosittu vihannes kaikkialla, joten
sen kotoista käyttöä voi helposti monipuolistaa sovelta-
malla kansainvälisen keittiön reseptejä.
Punkalaitumen Apteekki
täytti 100 vuotta
Punkalaitumen itsenäi-
nen apteekki aloitti toimin-
tansa 100 vuotta sitten, jol-
loin apteekkari Karl Emil
Grönberg avasi apteekkin-
sa ovet uudenvuodenpäivä-
nä 1.1.1909.
Punkalaitumelaiset oli-
vat tätä ennen hakeneet ap-
teekkipalvelunsa pääasi-
assa Huittisten, Urjalan ja
Tyrvään apteekeista. Lisäk-
si Punkalaitumella oli Huit-
tisten apteekin lääkevarasto,
haara-apteekki, jo vuodesta
1898 lähtien Sarkkilan Pou-
rulla. Paikkakuntalaiset ha-
lusivat kuitenkin saada laa-
jempaa apteekkipalvelua ja
kunnan edustajat olivat ak-
tiivisesti hanketta ajamassa.
Apteekkioikeudet keväällä
1908 saanut K. E. Grönberg
ryhtyi välittömästi rakennut-
tamaan ajanmukaisesti sisus-
tettua ja varustettua apteekki-
rakennusta kirkonkylässä lä-
helle Sarkkilan kansakoulua.
Kesäkuussa 1923 apteekki tu-
houtui yöllisessä tulipalossa
täysin. Tämä jälkeen Grön-
berg luopui apteekkioikeuk-
sista ja hänen jälkeensä Pun-
kalaitumen apteekkariksi tu-
li Artturi Ruohisto, joka aloit-
ti Otavassa, mutta rakennutti
1931 valmistuneen apteekki-
rakennuksen vastapäätä Sark-
kilan Pourua olevalle tontille.
Apteekkari Kaarina Some-
rion aikaan apteekki siirtyi
vastavalmistuneeseen Sääs-
töpankin toimitaloon 1956 ja
vuonna 1986 apteekkari Aili
Tiitisen aikaan apteekki siir-
tyi juuri valmistuneeseen Pie-
tarinvirastoon, josta apteekki
sai tilajärjestelyiltään ja va-
rustukseltaan täysin ajanmu-
kaisen huoneiston.
Apteekkareita sadan vuo-
den ajanjaksoon mahtuu
kaikkiaan seitsemän. Nykyi-
sin apteekkarina toimii Liisa
Lehtinen ja henkilökunnan
kokonaisvahvuus on kuusi
henkilöä.
1...,17,18,19,20,21,22,23,24,25,26 28