27. vuosikerta.
Sastamala • Huittinen • Punkalaidun • Kiikoinen • Lavia • Kokemäki • Köyliö • Säkylä
www.alueviesti
.!
Torstaina 8.1.2009
Näin kului rahaa ja tuli ääniä
Nro 2
Jakelu yli 30.000 talouteen
Puhelimet,
liittymät
ja koneet
VAMMALA,
Puistokatu 18, (03) 511 4299
Palvelemme: ma-pe 9.30-17.30, parillisten viikkojen la 9.30-13.30
www.silmaasema.fi
Alennukset
40–60
%
Kehysalennuksen saat ostaessasi kehykset ja normaalihintaiset linssit.
Voimassa 27.12.2008-31.1.2009. Ei muita alennuksia.
Merkkikehykset uskomattoman
edullisesti!
Kehys-
markkinat
Ehdokkaat käyttivät
Sastamalan vaaleissa
40 000 euroa
Hannu Virtanen
Sastamalan kunnallisvaa-
leissa valtuutetuksi tai vara-
valtuutetuksi valitut käytti-
vät rahaa vaaleihin yhteensä
noin 40 000 euroa. Kampan-
joiden hintahaitari oli 0-4 247
euroa.
Ilmoituksensa vaalirahoi-
tuksesta on keskusvaalilau-
takunnalle jättänyt 101 val-
tuutettua tai varavaltuutettua.
Neljän valtuutetun ilmoitus
ei ollut saapunut perille kes-
kusvaalilautakunnan sihtee-
rin Tapani Koivun mukaan
ainakaan keskiviikkoaamuun
mennessä.
Jätettyjen ilmoitusten mu-
kaan rahaa vaaleihin on käy-
tetty 38 220,28 euroa. Keski-
määräiseksi vaalikampanjan
hinnaksi tulee näin 378,42 eu-
roa.
Kokoomus käytti eniten
Kokoomus käytti Sastamalan
kuntavaaleissa eniten rahaa.
Sen 28 valtuutetun ja varaval-
tuutetun yhteensä ilmoittama
määrä on 16 179,35 euroa.
Sosialidemokraattien 23 il-
moituksen yhteissumma on
9 288,52 euroa. Kolmannek-
si eniten rahaa käyttäneiden
keskustalaisten summa on 5
609,92 euroa, joka koostuu 24
ilmoituksesta.
Luvuista puuttuvat kahden
SDP:n, yhden vasemmistolii-
ton ja yhden keskustan val-
tuutetun ilmoitukset.
Eniten vaalikampanjaan-
sa rahaa käytti Reino Nummi
(sd), joka ilmoittaa vaalikam-
panjansa kokonaiskuluiksi
4247 euroa. Yhden äänen hin-
naksi tuli 47,72 euroa.
Nummen jälkeen eniten
vaaleihin rahalisesti panosti-
vat Maria Matintalo (kok), Ar-
to Satonen (kok), Hannu Laaja
(sit), Samueli Seljänperä (sd),
Jukka Pusa (kok) ja Päivi Pelt-
tari (kok).
Hakasuo kuluitta
vallan ytimeen
Juhani Hakasuon (vas) vaali-
kampanja kuuluu hinta-tulos
-suhteeltaan menestystarinoi-
den joukkoon. Keikyän mies
ei käyttänyt lainkaan rahaa, sai
216 ääntä ja nousi lopulta vie-
lä vallan ytimeen, Sastamalan
kaupunginhallitukseen.
-Yhdet kahvit tarjosin, Haka-
suo terästää muistiaan.
-Sitten jälkeenpäin huomasin,
että ai perhana, nyt tuli ylitet-
tyä vaalibudjetti.
Tätä ei löydy vaalirahoi-
tusilmoituksesta, mutta tieto
lienee nyt suhteellisen julki-
nen ja täyttäneen lain tavoit-
teleman avoimuuden.
Lue lisää sivulta 15.
Säteilyturvakeskus:
Lasten kännykän
käyttöä hyvä rajoittaa
Suomeen jäi 348 kuntaa ja 69 seutukuntaa
Vuonna 2009 Suomessa on
348 kuntaa, sillä vuoden
alussa astui voimaan 32 kun-
taliitosta, joissa on muka-
na yhteensä 99 kuntaa. Vuo-
den vaihteen kuntaliitok-
sista suurimpia ovat Salon,
Hämeenlinnan, Kouvolan ja
Jyväskylän liitokset.
Seutukuntien määrä vä-
heni viidellä, jatkossa seu-
tukuntia on 69. Seutukun-
tajaon muutoksilla ei ole
vaikutusta voimassa oleviin
kansallisiin tai EU-tukialue-
jakoihin, jotka ovat voimas-
sa vuoden 2013 loppuun
saakka.
Myös kehitysvammais-
ten palveluista vastaavat eri-
tyishuoltopiirit muuttuvat.
Uudessa piirijaossa on otet-
tu huomioon vuoden 2009
kuntaliitokset ja mahdolli-
set yhdistymiset sairaanhoi-
topiireihin.
Sosiaali- ja terveyden-
huollon käyttökustannus-
ten valtionosuutta korote-
taan nykyisestä 32,74 pro-
sentista 34,64 prosenttiin.
Kuntien sosiaali- ja terve-
ydenhuollon käyttökustan-
nusten valtionosuudet nou-
sevat yhteensä 303,7 miljoo-
naa euroa. Valtionosuuksien
kasvu ei paranna kuntien ra-
hoitustilannetta, koska mer-
kittävä osa valtionosuuden
kasvusta selittyy sillä, että
kuntien verotulomenetyksiä
kompensoidaan kustannus-
neutraalisti 374 miljoonal-
la eurolla.
Elatustuki, ulkomaalais-
ten sairaanhoitokustannus-
ten korvaaminen sekä las-
ten ja nuorten oikeuspsy-
kiatristen tutkimusten kor-
vaukset siirretään valtion
järjestettäviksi ja rahoitet-
taviksi.
Holhoustoimen edun-
valvontapalveluiden tuot-
taminen siirtyy kunnilta
valtiolle vuoden 2009 alus-
ta osana kunta- ja palvelu-
rakenneuudistusta. Siirron
yhteydessä päätoimises-
ti tai lähes päätoimisesti
edunvalvonnan tehtävis-
sä toimivat kuntien työn-
tekijät siirtyvät vastaaviin
tehtäviin oikeusaputoimis-
toissa.
Säteilyturvakeskus (STUK)
on laatinut kannanoton, jon-
ka mukaan lasten matkapu-
helimen käyttöä on hyvä ra-
joittaa esimerkiksi suosimalla
puhelimeen puhumisen sijas-
ta tekstiviestejä. Vaikka tähän
mennessä tehdyt tutkimuk-
set eivät ole osoittaneet mat-
kapuhelimen säteilyllä olevan
terveydellisiä haittavaikutuk-
sia, suositellaan lasten osalta
varovaisuutta, koska kaikista
vaikutuksista ei tiedetä. Kan-
nanotto on julkaistu STUKin
internetsivuilla.
Matkapuhelimiin liittyen
lapset ovat erityisasemassa.
He ehtivät käyttää matkapu-
helinta pidempään kuin run-
saat kymmenen vuotta sitten
kännykällä puhumisen aikui-
sena aloittaneet, eikä mat-
kapuhelinten pitkäaikaises-
ta käytöstä aiheutuvaa ris-
kiä voida lopullisesti arvioi-
da ennen kuin puhelimia on
käytetty useita vuosikymme-
niä. Lisäksi lasten aivot vielä
kehittyvät, jopa noin 20-vuo-
tiaaksi saakka.
”Lasten kohdalla meidän
on syytä noudattaa erityis-
tä varovaisuutta, koska las-
ten matkapuhelinten käytös-
tä ei vielä ole riittävästi tutki-
mustietoa. Valitettavasti sitä
ei ole helppoa saada jatkossa-
kaan, sillä eettisistä syistä las-
ten käyttämiseen tutkimus-
kohteena täytyy aina löytyä
erittäin painavat perusteet”,
toteaa STUKin tutkimusjoh-
taja Sisko Salomaa.
STUK toteaakin kannan-
otossaan, että lasten matka-
puhelinten käyttöä on hyvä ra-
joittaa esimerkiksi seuraavil-
la keinoilla: Puheluiden ase-
mesta suositaan tekstiviestien
käyttöä. Vanhemmat voivat
rajoittaa puheluiden määrää
ja kestoa. Lapsia voi opastaa
käyttämään handsfree-laitetta,
joka pienentää pään altistusta
merkittävästi. Puhelimeen pu-
huttaessa handsfree-laitteen
avulla on hyvä pitää puhelin
muutaman sentin etäisyydel-
lä kehosta. Huonossa kentäs-
sä tai liikkuvassa autossa tai
junassa puhumista kannattaa
välttää.
STUK ei pidä kuitenkaan
perusteltuna kieltää lasten
matkapuhelimen käyttöä ko-
konaan. Mukana kulkeva pu-
helin osaltaan myös edistää
turvallisuutta, koska se hel-
pottaa yhteydenpitoa van-
hempien kanssa.
Jos aikuinen on huolissaan
omasta altistumisestaan, sitä
on mahdollista vähentää sa-
malla tavalla kuin edellä on
mainittu lasten kohdalla.
Kannanotossaan STUK
myös muistuttaa, että mat-
kapuhelin saattaa häiritä sy-
dämentahdistimen toimin-
taa. Sydämentahdistimen
häiriintyminen on yleensä
vaaratonta, mutta se voi ai-
heuttaa epämiellyttäviä tun-
temuksia, kuten sydämenty-
kytystä. On kuitenkin huo-
mioitava, että defibrillaat-
torilla varustettu tahdistin
voi häiriintyessään aiheuttaa
myös vaarallisen sähköpuls-
sin sydämeen.
Sydämentahdistinpoti-
las voi käyttää matkapuhelin-
ta turvallisesti, jos puhelimen
etäisyys tahdistimen elektro-
niikkaosasta ja elektrodijoh-
doista on vähintään 20 sent-
tiä. Käytännössä siis esimer-
kiksi handsfree-laitetta käy-
tettäessä puhelinta ei kannata
pitää povitaskussa.
1 2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,...28