ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Tieisännöinti
Työtarjouksia
Työtarjouksia
Valokuvaamot
Alueviestin
palvelu-
hakemistossa
ilmoitat
edullisesti
Rakennuspalvelut
Ruosteenestoa
Puutavaraliikkeitä
T:mi SAMI KOIVU
PUUTAVARAMYYNNISSÄ
• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat
Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827
os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la
ent. Koivulan Sahaa vastapäätä
Pitopalvelut / Juhlatilat
Siivous- ja kotipalvelut
Parturi-kampaamot
Virpi Kuitunen jää pois Jämiltä
Maastohiihdon SM-kilpailut
järjestetään tulevana viikon-
loppuna 9.-11. tammikuuta
Jämijärven Jämillä Pohjois-
Satakunnassa. Kisat alkavat
perjantaina miesten ja nais-
ten sprinteillä. Lauantaina
on vuorossa miesten ja nais-
ten perinteisen hiihtotavan
pikamatkat, miehillä 15 kilo-
metriä ja naisilla 10 kilomet-
riä. Viimeisenä kisapäivänä
hiihdetään yhdistelmähiih-
don mestaruuksista. Naiset
hiihtävät 7,5 + 7,5 kilometriä
ja miehet 15 + 15 kilometriä.
N20-sarjan vastaavat matkat
ovat naisilla 5 + 5 kilomet-
riä ja miehillä 10 + 10 kilo-
metriä.
Jämillä hiihtävät Virpi Kui-
tusta lukuunottamatta kaik-
ki Ski de Tour -kiertueella kil-
pailleet maajoukkuehiihtä-
jät. Miesten puolella Vuokat-
ti Ski Teamin Sami Jauhojärvi
on ehdoton suosikki sekä yh-
distelmähiihdon että perintei-
sen matkan mestariksi, mutta
muista sijoista käydään kiivas-
ta kamppailua. Vanhaan Hiih-
toseuran Matti Heikkisellä on
sanansa sanottavana jopa yh-
distelmähiihdon kultakamp-
pailussa.
Jämin kisat väliin jättävän
Virpi Kuitusen lepuuttaessa
kipeytyneitä paikkojaan mes-
taruus on perinteisellä mat-
kalla yhden kauppa. Joutsan
Pommin Aino-Kaisa Saarinen
ottanee omansa. Ainoa joka
hänen voittokulkuaan voi hor-
juttaa on Pirjo Muranen, mut-
ta edellisen päivän sprintti ve-
rottanee hänenkin mahdolli-
suuksiaan.
Aina yllätyksiä täynnä ole-
vassa sprinttikisassa Vuoka-
tin Martti Jylhän päänahkaa
havittelevat maajoukkuehiih-
täjistä Vetelin Urheilijoiden
Kalle Lassila, IF Minkenin
Matias Strandvall, Joensuun
Katajan Olli-Pekka Tolvanen
ja Lahden Hiihtoseuran Jesse
Väänänen. Naisten sprintis-
sa mitaleista tappelevat Lah-
den Mona-Liisa Malvalehto,
Ounasvaaran Pirjo Muranen,
Huhtasuon Hiihdon Kirsi Pe-
rälä, Lappeen Riennon Riik-
ka Sartasoja ja Kangasniemen
Kalskeen Silja Tarvonen. Kär-
kikaartia hätyyttelee varmasti
myös miltei kotimaisemissaan
hiihtävä Ikaalisten Krista Läh-
teenmäki.
Ladut on saatu Jämillä sää-
oloihin nähden hyvään kun-
toon. Ladut on rakennettu
pääosin tykkilumen varaan,
sillä lumipula on vaivannut
Satakunnan Lapiksi kutsuttua
urheilukeskusta koko alku-
talven. Kierrettäviä lenkkejä
on jouduttu lumipulan vuok-
si lyhentämään. Suunniteltu
7,5 kilometrin lenkki korva-
taan 5 kilometrin ja 3,7 kilo-
metrin lenkein.
SM-kisoja isännöi hiihdon
erikoisseura Jämin Jänne. Vii-
meksi aikuisten SM-kisat hiih-
dettiin Jämillä vuonna 2005.
Viime talvena harjulla kilpail-
tiin nuorten suomenmesta-
ruuksista. Kisakoneistossa on
talkoolaisia noin 250.
Satakunnan pelastuslaitoksen vuosi 2008:
Vakaviin vammoihin johtavat
onnettomuudet lisääntyneet
Satakunnan pelastuslaitoksen
Kaakkois-Satakunnan toimi-
alueen muodostavat Harja-
valta, Huittinen, Kokemäki ja
Vampula. Vuosi 2008 oli kuu-
des Satakunnan pelastuslai-
toksen toimintavuosi. Huo-
lestuttavaa pelastuslaitoksen
tilastossa on liikenneonnet-
tomuuksien määrän kasvu,
erityisesti vakaviin vammoi-
hin johtavien onnettomuuk-
sien määrä on edelleenkin li-
sääntynyt.
Voimakkaat tuulet ja rankat
sateet aiheuttivat vuoden mit-
taan useasti töitä alueen palo-
kunnille. Elokuun rankkasade
aiheutti Kokemäellä poikke-
uksellisen viemäritulvan. Syk-
syn sateet loppuvuodesta sai-
vat veden nousemaan Huitti-
sissa pelloille satojen hehtaari-
en alueelle. Vaikka tilanne oli
uhkaava, varsinaisia pelastus-
toimenpiteitä ei vielä tarvittu.
Hälytysten kokonaismää-
rä kasvoi 33:lla, puolet tästä
on liikenneonnettomuuksi-
en määrän nousua. Pelastus-
laitoksen suorittama neuvon-
ta- ja alkusammutuskoulutus
näkyy vähentävästi vahinko-
tilastoissa.
Alueen kunnissa oli hä-
lytystehtäviä vuonna 2008
seuraavasti: Harjavalta 164
(vuonna 2007 154), Huitti-
nen 278 (279), Kokemäki 238
(209), Vampula 35 (40). Yh-
teensä hälytystehtäviä oli 715
(682).
Yleisimpiä hälytystehtäviä
viime vuonna olivat ensivas-
tetehtävät, tarkastus- ja var-
mistustehtävät, liikenneon-
nettomuudet sekä maasto- ja
rakennuspalot.
Huittisissa kolareita,
Kokemäellä
vesivahinkoja
Huittisissa vakavimpiin on-
nettomuuksiin vuonna 2008
lukeutui 25.1. sattunut kemi-
kaalikuljetuksessa olleen säi-
liöauton ja henkilöauton ko-
lari valtatie 2:lla Raijalassa.
Henkilöauton kuljettaja oli
puristuksissa autossaan ja pa-
lokunta irrotti hänet. Kuor-
ma-auton kaatuneesta pe-
rävaunusta valui kemikaalia
ojaan vähäinen määrä.
12. helmikuuta valtatie 12
Äetsän rajalla sattui henki-
löauton ja rekan nokkakola-
ri. Henkilöauton kuljettaja oli
puristuksissa. Palokunta irrot-
ti potilaan, mutta hän meneh-
tyi saamiinsa vammoihin.
23.6. aamuyöllä rivitalon
pihaan parkkeeratun henki-
löauton starttimoottoriin tu-
li oikosulku ja auto kulkeutui
päin talon seinää ja syttyi pa-
lamaan. Palo levisi rivitalon
ullakolla koko talon mitalle ai-
heuttaen alapuolisiin huoneis-
toihin savu- ja vesivahinkoja.
Kokemäellä elokuun sade-
vesitulva nosti veden useissa
kellareissa ja Kokemäen pa-
lokunnat suorittivat pitkälle
toistakymmentä pumppaus-
ja kuivaustehtävää. Vesi nou-
si myös keskustan paloaseman
alakertaan aiheuttaen mittavat
aineelliset vahingot.
Hälytysten lukumäärä Ko-
kemäellä nousi edellisestä
vuodesta 29:llä. Nousu johtuu
liikenneonnettomuuksien se-
kä ensivastetehtävien määrän
nousulla.
Vampulassa sattui 8.6. tur-
veaumapalo Matkussuolla.
Tuli uhkasi karata läheiseen
metsään, mutta saatiin palo-
kunnan toimin estetyksi.
Miten pelastaudut?
Yli puolella
kodeista ei
suunnitelmaa
Lähes 60 prose tilta suoma-
laiskodeista puuttuu pelas-
tussuunnitelma tulipalon va-
ralle. Nuorilla tilanne on vie-
lä kehnompi. 16-29-vuotiaista
vain joka neljäs kertoo sellai-
sen tehneensä.
Suomalaisista noin kuudel-
la kymmenestä ei ole pelas-
tussuunnitelmaa tulipalon va-
ralta. Tämä käy ilmi If Vahin-
kovakuutuksen TNS Gallupil-
la teettämässä pohjoismaisessa
tutkimuksessa. Kyselyyn vas-
tanneista 42 prosenttia ilmoit-
taa tehneensä pelastussuunni-
telman tulipalojen varalle, kun
suunnittelun väliin jättäneitä
on jopa 57 prosenttia.
Pelastussuunnitelmat tuli-
palon varalle ovat vielä harvi-
naisempia tutkimuksen nuo-
rimmassa ikäryhmässä. 16-29-
vuotiaiden ikäryhmässä toi-
mintasuunnitelman on jättänyt
tekemättä noin kolme neljästä.
Muissa ikäryhmissä toiminta-
suunnitelma puuttuu reippaas-
ti yli puolelta.
Pelastussuunnitelma on pa-
loturvallisuusvälineiden ohella
oleellinen osa vaaratilanteisiin
valmistautumista. Lain mu-
kaan vähintään viiden asuin-
huoneiston taloyhtiöissä on
oltava kirjallinen pelastus-
suunnitelma. Asuntokohtai-
set pelastussuunnitelmat ovat
asukkaiden omalla vastuulla.
-Taloyhtiön pelastussuunni-
telma ei auta, jos tulipalo sat-
tuu omassa kodissa eikä pe-
lastautumista ole suunniteltu
eikä harjoiteltu. Monilta ikä-
viltä ja jopa traagisilta onnet-
tomuuksilta voidaan välttyä,
kun osataan toimia oikein tuli-
palon sattuessa. Toivomme, et-
tä kodeissa ymmärretään entis-
tä paremmin, kuinka tärkeä on
laatia kodin pelastussuunnitel-
ma. Harjoittelemalla asiat jää-
vät paremmin mieleen, tote-
aa vakuutusjohtaja Veli-Pekka
Kemppinen I!stä.
-Kodin pelastussuunnitelma
lähtee siitä, että kotona mieti-
tään, kuinka juuri meillä eh-
käistään tulipalot, esimerkik-
si kun kymmenvuotiaan pojan
tietokoneharrastus vaatii kym-
menkunta pistorasiaa yhteen
nurkkaan, isä harrastaa autojen
entisöintiä alakerran autotallis-
sa ja äidin spesialiteetteina ovat
"ambeeratut ruokalajit.
-Mitä oikeasti teet, jos palo-
varoitin hälyttää tulipalon ta-
kia yöllä? Perheen pelastus-
suunnitelmassa on varaudut-
tava myös toimimaan onnetto-
muustilanteissa. Kuka hoitelee
lapset turvallisesti ulos ja mitä
kautta. Kuka yrittää mahdolli-
suuksien mukaan alkusammu-
tusta ja millä välineillä. Kuin-
ka rajoitetaan paloa ja kuinka
hälytetään apua, luettelee tur-
vallisuusasiantuntija Jari Pouta
Suomen Pelastusalan Keskus-
järjestöstä.
Tutkimuksen perusteella
suomalaiset pärjäävät pelas-
tussuunnitelmien laatimises-
sa paremmin kuin ruotsalai-
set ja norjalaiset. Ruotsalaisis-
ta 80 prosenttia ja norjalaisista
68 prosenttia ilmoittaa, ettei-
vät he ole tehneet pelastautu-
missuunnitelmaa. Paloturval-
lisuutta koskevaan kyselyyn
vastasi yhteensä 3006 suo-
malaista, ruotsalaista ja nor-
jalaista.
1...,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20 22,23,24,25,26,27,28