Page 12 - Alueviesti_06_2009

12 Keskiviikko tammikuun 28. 2009
Teksti: Maija Latva
Kuvat: Pauliina Parto
Pakkausmerkinnät valokei-
lassa -kampanja alkoi viime
torstaina ja sen avulla on
tarkoitus innostaa ja opas-
taa kuluttajia lukemaan se-
kä elintarvikkeiden mer-
kintöjä että lemmikkieläin-
ten ruokien pakkausmer-
kintöjä. Kampanjan tarpeen
taustalla on se, että esimer-
kiksi päiväysmerkintöjen
ero on edelleen epäselvä
useille suomalaisille. Evi-
ran tekemässä tutkimuk-
sessa 84 prosenttia vastaa-
jista sanoi, että tuotetta voi
syödä parasta ennen päi-
vän jälkeen kuten asia on-
kin, mutta toisaalta 63 pro-
senttia arvioi virheellises-
ti, ettei tuotetta voi myydä
enää parasta ennen -päivän
jälkeen. Taloustutkimuksen
Elintarviketurvallisuusvi-
rasto Eviralle tekemän sel-
vityksen mukaan suomalai-
set kuitenkin lukevat hyvin
pakkausmerkintöjä. Erityi-
sesti rasvan määrää ja laa-
tua koskevat merkinnät,
päiväykset, tuotteen aines-
osat ja valmistusaineet sekä
energiamäärä, kuten elin-
tarvikkeen alkuperä ja suo-
lapitoisuus kiinnostavat.
”Opastamme
mielellämme”
Kyselimme K-Supermarket
Superin asiakkailta perjan-
taiaamuna, onko pakkaus-
merkinnöissä epäselvyyksiä
ja miten niitä tulee yleen-
sä seurattua. Haastattelim-
me myös myymälän oma-
valvonnasta vastaavaa ruo-
kamestari Marko Huttusta,
jonka kontolla laadunval-
vonta on siitä lähtien, kun
kuormat saapuvat Superiin
ja tuotteille tehdään vas-
taanottotarkastus. Sen jäl-
keen Huttunen yhdes-
sä osastovastaavien kanssa
seuraa päivittäin muun mu-
assa päiväyksiä ja tekee läm-
pötilavalvontaa.
Huttunen tietää, että jos-
kus asiakkailla menee pak-
kausmerkinnöissä sekaisin
jo valmistuspäivä ja viimei-
nen myyntipäiväkin. -Toi-
sissa tuotteissa pakkaus-
merkinnät on kovin pienel-
lä präntillä tai muutoin vai-
keasti luettavissa. Onneksi
asiakkaat tulevat rohkeasti
kyselemään, me opastamme
mielellämme, senhän vuok-
si täällä ollaan, ruokamesta-
ri kehottaa.
Pia Vuorenmaa,
Sastamala:
-Parasta ennen ja viimeinen
myyntipäivä -merkinnät kat-
son aina ja tiedän kyllä nii-
den välisen eron. Muuten en
pakkausmerkintöjä juuri seu-
raa, paitsi rasvaprosenttia, eri-
tyisesti juustoissa. Katson ni-
menomaan rasvaprosentin
100 grammaa kohti ja se löy-
tyy mielestäni helposti.
Jouko Sianoja,
Sastamala:
-Tiedänmikä ero onparasta en-
nen ja viimeinen myyntipäivä -
merkinnöillä. Muutenkin kat-
son pakkausmerkintöjä ja eri-
tyisesti suolan ja rasvanmäärää,
kun on ollut noita sydänvaivo-
ja. Emäntä tosin katsoo ne vielä
tarkemmin. Toisissa elintarvik-
keissamerkinnät on esillä selke-
ästi ja toisissa on kovastikin pa-
rantamisen varaa.
Liisa Seppä,
Sastamala:
-Katson päiväysmerkinnät
ja tiedän, että parasta en-
nen -merkittyä tuotetta voi
vielä hyvin käyttää ja olen
käyttänytkin. Katson kyllä
myös rasvaprosentin ja suo-
lan määränkin välillä.
Olen löytänyt tarvitsemani
merkinnät pakkauksista hel-
posti. Ostan tiettyjä tuotteita
ja tämä on vakikauppani, jo-
ten tuotteet löytyvät helposti.
Helvi Vuorenmäki,
Sastamala:
-Päiväysmerkintöjä tulee seu-
rattua ja parasta ennen -mer-
kinnällä varustettuja tuotteita
ostettuakin, sillä joskus hin-
ta ratkaisee. Muita merkintö-
jä en juuri seuraa. Käytän esi-
merkiksi aitoa voita ja kaik-
kihan tietävät sen rasvapro-
sentin.
Kampanja opastaa lukemaan elintarvikkeiden merkintöjä
Kiinnostaako pakkausmerkinnät?
K-Supermarket Superin omavalvonnasta vastaava ruo-
kamestari Marko Huttunen tarkastaa lasermittarilla ka-
latiskin lämpötilaa
Elintarvikkeiden päiväysmerkintöihin liittyy
joitakin virheellisiä tietoja ja paljon luuloja. Tie-
sitkö vaikkapa sen, että tuotetta voi syödä vielä
parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin? Tai myös
myydä, kunhan se on laadullisesti kunnossa ja
siitä on kaupassa maininta? Entä olitko perillä
siitä, että kun viimeinen käyttöpäivä on mennyt
ohi, ei tuotetta kannata enää pistää suuhunsa?
Liikennekuolemat vähenivät
Vakavia onnettomuuksia
oli kuitenkin enemmän
Liikennekuolemien määrä
väheni vuonna 2008. Tilas-
tokeskuksen ennakkotietojen
mukaan kuolleiden määrä oli
343, mikä on noin 10 pro-
senttia alempi kuin vuotta ai-
emmin. Sen sijaan henkilö-
vahinkoon johtaneiden on-
nettomuuksien määrä kasvoi
hieman.
Liikennekuolemienmääräl-
lä mitaten turvallisuus parani.
Kuolleiden määrä jäi myös al-
le vuosien 2004 – 2006 keski-
tason. Loukkaantuneiden ja
vakavien onnettomuuksien
määrä sen sijaan kasvoi vii-
me vuonna. Loukkaantunei-
ta oli 8474 eli 63 edellisvuotta
enemmän. Henkilövahinkoon
johtaneita onnettomuuksia
tuli poliisin tietoon 6845, mi-
kä on 3 prosenttia edellisvuot-
ta enemmän.
Eniten ihmishenkiä on use-
an vuoden aikana menetetty
nokkakolareissa. Niissä kuol-
leiden määrä väheni edellis-
vuodesta 32. Nokkakolarei-
den todennäköisyys laskee
nopeasti liikenteen vähenty-
essä. Viime vuonna liikenteen
määrä väheni ensimmäistä
kertaa 1990-luvun lamavuosi-
en jälkeen.
Myös liikenteen keskino-
peudet pääteillä alenivat Tie-
hallinnon mukaan 0,8 km/t .
Tämän suuruisen vähenemän
keskinopeuksissa on arvioi-
tu leikkaavan henkilövahin-
ko-onnettomuuksia 2 – 4 pro-
senttia.
Ikäryhmissä eroa
Tieliikenteessä menehtyy eni-
ten 35 - 64 -vuotiaita. Heitä
kuoli viime vuonna 122.
Yli 75-vuotiaiden miesten
liikennekuolemien määrä li-
sääntyi. Autossa menehtynei-
den iäkkäiden määrä on viime
vuosikymmenten aikana pysy-
nyt ennallaan, kun taas muun
ikäisten kuolemat ovat vähen-
tyneet lähes puoleen.
-Iäkkäiden kuljettajien
osuuden kasvu tilastoissa on
selvä merkki siitä, että ikäih-
miset on otettava aiempaa pa-
remmin huomioon liikenteen
suunnittelussa, toteaa Liiken-
neturvan toimitusjohtaja Mat-
ti Järvinen.
-Iän myötä tuleva hauras-
tuminen johtaa siihen, että
onnettomuuksien seuraukset
ovat iäkkäille vakavia. Vuon-
na 2015 yli 75 –vuotiaita kul-
jettajia on liikenteessä jo yli
neljännes nykyistä enemmän
arviolta 400 000, Järvinen li-
sää.
Pääteiden liikenteen
kasvu pysähtyi
Liikenne Suomen pää-
teillä ei enää viime vuon-
na lisääntynyt, vaan vähe-
ni 0,1 prosenttia edellises-
tä vuodesta. Henkilö- ja
pakettiautoliikenne väheni
0,1 prosenttia ja raskas eli
kuorma- ja linja autoliiken-
ne 0,3 prosenttia. Taloudel-
linen taantuma näkyi viime
syksynä erityisesti raskaas-
sa liikenteessä, joka vähe-
ni syys–joulukuussa viiti-
sen prosenttia edellisvuo-
den syksyyn verrattuna.
Tavallisesti pääteiden lii-
kenne lisääntyy 1–3 pro-
senttia vuodessa. Vaikka
koko vuoden liikennemää-
rät vähenivätkin hieman,
pääteiden liikenne kääntyi
joulukuussa 0,3 prosentin
kasvuun edellisvuoden jou-
lukuuhun verrattuna. Jou-
lukuussa raskas liikenne vä-
heni edelleen rajusti (–7,3
prosenttia). Erityisesti ras-
kaan liikenteen määrä vä-
heni joulukuussa Kaakkois-
Suomen pääteillä (–13,4
prosenttia).
Tiepiireittäin tarkastel-
tuna pääteiden liikenne li-
sääntyi vuonna 2008 eni-
ten Keski-Suomen, Vaasan
ja Oulun tiepiireissä. Ras-
kas liikenne lisääntyi eniten
Lapin tiepiirissä. Suomes-
sa on noin kolme miljoo-
naa autoa, ja niillä ajetaan
pääteitä pitkin keskimää-
rin 58 miljoonaa kilomet-
riä vuorokaudessa, mikä on
kolmannes kaikesta autolii-
kenteestä. Tieliikenteen ta-
varankuljetuksista noin 80
prosenttia ajetaan pääteillä.
Tiedot pääteiden liikentees-
tä saadaan liikenteen auto-
maattisilta mittausasemilta.
Mittausasemilta kertyy yh-
den vuorokauden aikana 3–
4 miljoonaa havaintoa.
Riittävästi lepoa ennen
palvelusviikon alkua
Lomien
päättymisaikaa
varhennetaan
Porin Prikaatissa
Säkylässä sijaitsevassa Porin
Prikaatissa on vuoden alus-
sa siirrytty käytäntöön, joka
aikaistaa varusmiesten lomi-
en alkamista ja myös niiden
päättymistä. Lomakuljetuk-
sella matkustavien varusmies-
ten loma alkaa pääsääntöises-
ti klo 16.30 ja omalla kyydillä
matkaavien klo 16.45. Aiem-
min lomat alkoivat klo 17.30
tai 18.00.
Uuden käytännön mukai-
sesti lomat päättyvät jo klo
21.30, kun aikaisemmin ka-
sarmeille oli palattava vii-
meistään puoli tuntia jälkeen
puolenyön, 00.30 mennes-
sä. -Muutoksen taustalla on
ennen kaikkea varusmiesten
palvelusturvallisuuden paran-
taminen. Nyt omilla autoil-
laan liikkuvat varusmiehet ei-
vät enää ajele yömyöhällä ta-
kaisin varuskuntaan. Lisäksi
ennen palvelusviikon aloitta-
mista jää enemmän lepoaikaa,
jolloin varusmiehet ovat vir-
keämpiä tulevan viikon ajoit-
tain varsin raskaisiin koitok-
siin. On myös syytä muistaa,
että koulutamme jokaisesta
ikäluokasta 250 - 300 varus-
miestä vastuullisiin kuljetta-
jatehtäviin. Tällä järjestelyllä
pyrimme turvaamaan heille
riittävän yhtäjaksoisen lepo-
ajan ennen ajoon lähtöä myös
lomien jälkeen, sanoo vuoden
alusta Porin Prikaatin työsuo-
jelupäällikkönä aloittanut yli-
luutnantti Petri Eskola.
Vastaava käytäntö on muu-
tamissa muissakin joukko-
osastoissa kuten esimerkiksi
Panssariprikaatissa. Porin Pri-
kaatissa varusmiehiä kannus-
tetaan kaikin keinoin käyttä-
mään järjestettyjä lomakul-
jetuksia, jotka ovat turvalli-
sin ja edullisin tapa matkata
lomanviettoon. Parhaimmil-
laan varuskunnasta lähtee lä-
hes 20 tilausajobussia, joiden
määränpäinä ovat Helsinki,
Turku, Tampere, Pori, Salo,
Rauma ja Uusikaupunki. Il-
maisten edestakaisten loma-
matkojen määrä riippuu pal-
velusajan pituudesta. 180 vrk
palvelevilla on käytössään 18,
270 vrk palvelevilla 29 ja 362
vrk palvelevilla 39 matkaa.
Tämän lisäksi varusmiehellä
on sosiaalisten syiden perus-
teella mahdollisuus kolmeen
lisämatkaan.
-Käytännössä varusmiehellä
on mahdollisuus ilmaisiin lo-
mamatkoihin koko palveluk-
sensa ajan, yliluutnantti Petri
Eskola toteaa.
Satonen:
Irtisanottavien
opiskelumahdollisuus
turvattava
Työelämä- ja tasa-arvova-
liokunnan puheenjohtaja,
kansanedustaja Arto Sato-
nen (kok) vaatii iltaopiske-
lijana ammattikorkeakou-
lu- tai yliopistotutkintoa
suorittavien irtisanottujen
opiskelumahdollisuuksien
turvaamista.
Nykyisin korkeakoulutut-
kintoa suorittava iltaopiskeli-
ja katsotaan työsuhteen pää-
tyttyä päätoimiseksi opiskeli-
jaksi, eikä siten ole oikeutettu
työttömyysturvaan. Työttö-
myysturvalle pääsee vain kun
keskeyttää tutkintoon valmis-
tavan korkeakoulutuksen.
Järjestelmä toimii siis juuri
päinvastoin kuin pitäisi eli ei
aktivoi, vaan passivoi, Satonen
ihmettelee.
Satosen mukaan säännök-
siä tulee muuttaa siten, että
päätoimiseksi opiskeluksi kat-
sotaan vain sellainen opiske-
lu, joka tosi asiassa estää työn
vastaanottamisen. Näin toi-
mitaan nyt ammatillisessa il-
taopetuksessa olevien, mutta
ei korkeakoulututkintoa suo-
rittavien osalta.
Satosen mukaan työn ohes-
sa opiskelevat ovat poikkeuk-
sellisen ahkeria ihmisiä, joita
on kohtuutonta
rankaista työpaikan mene-
tyksen ohella myös opiskelu-
paikan tai työttömyysturvan
menettämisellä.