20
Keskiviikko tammikuun 28. 2009
Ellivuoren lomakylähanke
etenee (?) tosi verkkaisesti
Ellivuoren hiihtokeskusalueen kaava on pinta-alaltaan 49,5 hehtaaria, josta korttelialuetta on lähes 11 ha ja jolla
korttelialueella on rakennusoikeutta noin 16 600 kerrosneliömetriä. Alue sijoittuu Ellivuoren laskettelurinteitten
alueelle ja niiden välittömään läheisyyteen.
Erkki Petman
MTV3:n 45 minuuttia -oh-
jelma kyseenalaisti Karkkuun
Ellivuoreen suunnitteilla ole-
van, venäläisrahoitteisen lo-
makylähankkeen joulukuun
puolivälissä. Ohjelman mu-
kaan venäläissijoittajan taus-
talla vaikuttavaa rahastoa syy-
tetään rahanpesusta Neitsyt-
saarilla ja että Bermudalle
rekisteröidyn rahaston omai-
suutta olisi haettu takavarik-
koon yli 40 miljoonan arvos-
ta.
Sama ohjelma selvitti Pir-
kanmaalta ja Keski-Suomesta
maata hankkineen Denis Fo-
kinin taustoja. Fokin on Suo-
messa maakauppoja tekevän
Silta Solutions -osakeyhti-
ön hallituksen puheenjohtaja.
Yhtiö on ostanut maa-aluei-
ta ainakin Vammalan Ellivuo-
resta ja Keski-Suomesta Saari-
järveltä. Fokin oli kieltäytynyt
MTV3:n esittämästä, asiaan
liittyvästä haastattelusta.
MTV:n uutisten mukaan
Keskusrikospoliisin rahanpe-
sua selvittelevä yksikkö käy
kolmen poliisin voimin läpi
ulkomaalaisten Suomessa te-
kemiä ja tekeillä olevia maa-
kauppoja.
Denis Fokinia edustaa Suo-
messa Huoneistopiste Oy:n
myyntijohtaja Kimmo Oja-
nen.
Ojanen vastasi lyhyesti
Alueviestin esittämään kysy-
mykseen Ellivuorenkin hank-
keen viivästymiseen toteamal-
la, että MTV3 esitti hätiköityjä
johtopäätöksiä: - Rakennuslu-
vat saatiin vasta joulukuun al-
kupuolella. - Miten työ olisi
saatu valmiiksi vuoden lop-
puun mennessä!
Ojanen lupasi puhelun ai-
kana, että hän vastaa muuta-
maan Alueviestin kysymyk-
seen sähköpostilla, mutta vas-
tauksia ei tullut eiliseen ilta-
päivään mennessä.
Sastamalan kaupungilta
puolestaan kerrotaan, että lu-
pa-asiat ovat kunnossa ja et-
tä kaupungin käsityksen mu-
kaan venäläiset olisivat sitou-
tuneet saattamaan suunnitel-
man valmiiksi.
Tilanne Saarijärvellä sei-
soo niinikään MTV3:n mu-
kaan. Fokinin Saarijärvelle lu-
paamaa tiedotustilaisuutta ei
ole kuulunut.
Hanke olisi
huima homma
Ellivuoren hiihtokeskusalu-
een kaava on pinta-alaltaan
49,5 hehtaaria, josta kortte-
lialuetta on lähes 11 ha ja jol-
la korttelialueella on raken-
nusoikeutta noin 16 600 ker-
rosneliömetriä. Alue sijoittuu
Ellivuoren laskettelurinteit-
ten alueelle ja niiden välittö-
mään läheisyyteen. Lännes-
sä se rajoittuu Hotelli Ellivuo-
ren yhteydessä sijaitsevaan lo-
ma-asuntoalueeseen ja idässä
Karkunkyläntiehen. Alueen
pohjoispuolta rajaa Rautave-
den vesistö. Alue kokonaisuu-
tena kuuluu valtakunnallisesti
arvokkaaseen Tyrvään ja Kar-
kun kulttuurimaisema-aluee-
seen.
Nyt kaava-alueella on vain
Ellivuori Ski Centerin huolto-
ja palvelurakennuksia, mm.
vanha tanssilava, jossa toimii
välinevuokraamo ja kahvio.
Kaavoitettavan maa-alu-
een omistavat Ellivuoren Pu-
jottelukeskus Oy, Ellivuori Ski
Center Oy, Silta Solutions Oy
Ltd ja Hiedan tilan osalta Iiris
ja Olli Vihakas.
Venäläistaustaisen Silta So-
lutions Oy Ltd:n kotisivuilla
kerrottiin aiemmin, että Silta
Solutions lähtee mukaan ke-
hittämään Ellivuoren aluet-
ta ja investoi jopa 25 miljoo-
naa euroa uuteen vapaa-ajan
keskukseen. Alueelle suunni-
teltaisiin yhteensä 70 superi-
orluokan huvilaa, joiden ko-
ko on 84-188 neliömetriä. Sen
lisäksi rakennettaisiin kor-
kealuokkainen chalet jossa on
huoneistoja ja täysi palvelutar-
jonta. Chalet-taloon tulisi ai-
nutlaatuinen panoraama-ra-
vintola ja alppityylinen a!er-
ski baari.
Huvilat ovat täysin varus-
teltuja, lupasivat kotisivut.
Hiedan vuolteen alapuolel-
le syntyisi myös pieni sata-
ma-aue huviveneitä varten.
Ravintoloiden lisäksi alueel-
le, Karkunkyläntien tuntu-
maan tulisi kauppakin, jon-
ka pinta-ala jää alle 400 ne-
liömetrin.
Silta solutionsin puhelimet
vaikenivat loppuvuodesta. Yh-
tiön edustajaksi mainitaan ko-
tisivulla nyt vain edellä mai-
nittu Kimmo Ojanen.
Kunnilta voi
hakea avustusta
jätevesijärjestelmiin
Kunnilta voi hakea talous-
jätevesiavustusta jätevesijär-
jestelmien parantamiseen 3.
huhtikuuta saakka. Avustus-
ta kannattaa hakea erityisesti
tälle ja ensi vuodelle, jolloin
avustusten tulorajoja on sel-
västi korotettu.
-Myös mahdollisuus kotita-
lousvähennykseen kannat-
taa hyödyntää, jos jätevesire-
monttiin ei saa talousjäteve-
siavustusta, ympäristöminis-
teri Paula Lehtomäki sanoo.
Runsaat 300 000 vakitui-
sesti asuttua kiinteistöä si-
jaitsee viemäriverkoston ul-
kopuolella eli noin 900 000
asukkaan jätevedet käsitel-
lään kiinteistökohtaisesti.
Valtaosa käsittelylaitteista
ei täytä niiden puhdistuste-
hosta asetettuja vaatimuksia.
Vaatimukset on täytettävä
vuoden 2013 loppuun men-
nessä.
Talousjätevesiavustus-
ta voidaan myöntää ympä-
rivuotisessa asuinkäytös-
sä olevien asuinrakennusten
talousjätevesijärjestelmien
parantamiseen vesihuolto-
laitosten toiminta-alueiden
ulkopuolella. Avustuksen
myöntää kunta sosiaalisen ja
taloudellisen tarveharkinnan
perusteella. Avustuksen saa-
minen edellyttää, että ruoka-
kunnan tulot eivät ylitä ase-
tettuja tulorajoja eikä ruo-
kakunnalla ole varallisuutta
siinä määrin, että se kykenee
tekemään tarvittavat kiin-
teistön talousjätevesijärjes-
telmän parannukset ilman
avustusta.
Avustusten tulorajoja on
korotettu keskimäärin 30
prosentilla vuosiksi 2009-
2010. Vuosiksi 2011-2012
korotettuja tulorajoja on tar-
koitus alentaa 10 prosentilla
ja vuosiksi 2013-2014 edel-
leen 10 prosentilla.
Avustusta voi hakea muun
muassa vaatimukset täyttä-
vän jätevesijärjestelmän to-
teuttamiseksi tarvittavien
viemärien sekä jätevesien ja
jätteiden käsittelylaitteiden
rakentamiseen sekä kiinteis-
tön liittymiseen vesiosuus-
kunnan jätevesiviemäriin.
Avustuksen määrä on
enintään 35 prosenttia hy-
väksyttävistä kustannuksista.
Toimenpiteitä ei saa aloittaa
ennen kuin avustuspäätös on
annettu tai kunta on antanut
aloitusluvan.
Kiinteistökohtaisesta jäte-
vesijärjestelmien asennus- ja
korjaustyöstä voi saada ko-
titalousvähennystä verotuk-
sessa. Työ ei saa olla uudis-
rakentamista. Kotitalousvä-
hennyksen enimmäismäärää
nousi vuoden 2009 alusta
2 300 eurosta 3000 euroon
henkilöä kohti vuodessa.
Kyl imako ottaa kovil
Anteeks ny vaa jos huhut o taas
kerra ollu enneaikasii. Emmää
viäl ol kuallu, ei ainakaa ristis
ol ollu, vaikke isommi ol pröys-
täillykkää. Ole täs hiljasuures
kattellu millai Vammala siirty
Suurkaupunkei joukkoo, nin-
ko paikalline aviisi asiaa sel-
liitti. Mul se o juur samateka-
vää onko iso taikk piäni. Eikä
suuruure imako postinumme-
roist tull. Sama Hakkarai-
se makuukortteeri kummin-
ki. Älkää vaa helkkaris ajako
stä Hakkaraist pellol. Se pa-
rempaa imakoo ei ykskää iso-
palkkane konsultti pysty kek-
simää. Se o ny juur semmone
ko tähä imakoo soppii. Näky
muute viime pyhän toljaileva
Helssinkis matkamessuillaki.
Ei vaa selvinny misä korttee-
riis piti. ”Sotivasti syket” kum-
minki! Mää tre!asi pari päi-
vää takasi yhre kulkevaise tu-
alt Suur-Salo pualest. Siäl niit
kuntii tällättii knippuu oikee
isol kapal. Kuuli, ettei siäl yh-
renkää kyläkunna nimmee pu-
rotettu postinummero peräst p
Íoijjes. Mut Salos onki vank-
ka imako! Mut toist se o tääll
Hakkaraise valtakunnas. Mist
ijankaikkisest se Järjestely- ko-
mitsiooni sai päähääs, et joku
Stormi, Sammaljoki. Illo, Kiik-
ka taik Kutala vois historia hä-
märäst kaivetu Sastamala Ima-
ko ny tärvel? Kui mahto käyr
Akaas? Ei tair muutonkaa sil-
lose Sastamala imakol ol käyt-
töö tänäp. Kyl komitsiooni täll
vei lopukki kyläkuntais ima-
kost. Vaik ei sunkaa sill muu-
tenkaa tair ol mittää merkityst.
Temokratias isompi sanelee ja
piänemmät vikisee. Ja mitä
sil nimelläkkää ennää o väl-
lii. Kyläkunnilt o jo aikaa sitt
enne Sastamallaa viäty kaikki
palvelukki. Joku kellokas uhit-
teli paikallises aviisis, ett syrjä-
kulmai palvelut tartee säilyt-
tää. Se o ny helppoo. Ei ol en-
nää mittää säilytettävää. Mää
ole jo kavva sanonu niät Suami
säästää ittes konkurssii! Palve-
luitte palauttamisest ei kukkaa
puhu mittää paitti Sonera laa-
jakaistais kans. Päästää muu-
te kumminki taas marepilkil ja
virittellee marekoukkui avantoi
kylkee. Torettii Kristi Xske-
ri Viku kansa niät se o kevää
merkkei ny. Maresoppaa pa-
rempaa ruakaa saa hakkee pit-
kält, varsinki ko maksa on us-
kallettu jätää sopa joukkoo. Ja
mattee mäti sipuli kans perun-
alimpu siivu pääl hakkaa se ve-
näläiste musta ikra menne tul-
le. Viime kevvään jäi matteet
vähemmäl, konnei ollu kun-
no jäit, mut ny näyttää pa-
remmalt. Hetke pääst ruppee
rannoil taas haisemaa hauta-
ja kolitervaki. Soo sillo kevä.
Viku sano, et mee paatti rup-
pee vetelee jo viimisiis. Ei se ny
sentää viäl nii paha ol, mur-
faarilt saatu. Joka kevä Viku o
stä virttäs vetäny. Mut ko ter-
vaa pannaa sisäpual ja laitoi-
hi, kolitervaa pohjaa ja kärryl-
line kivvii painoks ja upotettaa
se purseentummaa, ni viiko
pääst se pittää vetes paremmi
ko Kolpa Esteri pyykipunkka.
Tämä o stä mee imakoo, Vikuj
ja mun. Eikä ot kovil. Helpot-
taa vaa.
Et semmost, sano
Revaskeri Franssi.
1...,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19 21,22,23,24,25,26,27,28