30
Keskiviikko helmikuun 25. 2009
Tetenarsissi kestää kevätsään
Alkukevään sääolot vaihte-
levat pakkasista kunnon suo-
jakeleihin. Parvekkeella ka-
nervat, havut ja syyskukat
ovat rupsahtaneet komposti-
kuntoon, ja lämpimiin säihin
on vielä matkaa. Nyt on siis ai-
ka laittaa tetenarsissit ulos.
Tetenarsissi on hyvin kyl-
mää kestävä, pienikokoinen
narsissi, jonka lajikenime-
nä on Tête-à-Tête. Tetenar-
sissin “isä” on Iso-Britannian
Cornwallissa vaikuttanut Alec
Gray, joka 1930-luvulla ris-
teytti narsisseja tavoitteenaan
saada kestäviä ja erilaisia la-
jikkeita puutarhaan. Ruuk-
kukukkana tetenarsissin suo-
sio on noussut huimasti 2000-
luvulla, sillä sen säidenkeston
on havaittu olevan erinomai-
nen suomalaisissakin vaihtele-
vissa kevätoloissa.
Tetenarsissi kestää pak-
kasta paremmin kuin mikään
muu varhaiskevään ruukku-
kukka. Hyvin kastellun te-
tenarsissiruukun voi aivan
huoletta jättää ulos, kunhan
pakkaslukema on alle -10 as-
tetta. Tetenarsissien pakka-
senkesto kehittyy vasta pa-
rin leudohkossa säässä ul-
kona vietetyn vuorokauden
jälkeen, joten sitä ei kanna-
ta siirtää pakkaseen suoraan
huoneenlämmöstä. Kunnon
kastelu on tärkeää, sillä muu-
ten pakkasenkesto heikkenee.
Jos pakkasta on odotettavissa
kymmentä astetta enemmän,
narsissit kannattaa tuoda si-
sälle tai ne voi peittää sano-
malehdillä tai pakkasharsol-
la. Lasitetun parvekkeen ul-
kopuolinen lämpötila saa olla
reilusti toistakymmentä astet-
ta pakkasen puolella, ennen
kuin tetenarsissia kannattaa
mitenkään suojata.
Tetenarsissin voi joko lait-
taa ulos parvekelaatikkoon tai
astiaan ruukkuineen, tai sen
voi istuttaa multaan ilman vil-
jelyruukkuaan. Tetenarsisseja
ei tarvitse lannoittaa.
Viileässä säässä tetenarsis-
sien kukkaloisto kehittyy hi-
taasti, mutta toisaalta täysi
kukinta kestää useita viikkoja.
Helposti käy niin, että narsis-
sien kukinta alkaa hiipua vas-
ta siinä vaiheessa, kun on aika
tuoda viileää kestävät orvokit
parvekkeelle.
Vertaile hintaa ja laatua
Tetenarsisseja on myynnissä
hyvin erilaisiin hintoihin. Va-
litessasi itsellesi sopivaa ruuk-
kua ja vertaillessasi hintoja
kiinnitä huomiota näihin:
ruukussa olevien sipuleiden
koko: suurista sipuleista tu-
lee enemmän kukkavarsia ja
siis myös kukkia. Suuret si-
pulit ovat vanhempia kuin
pienet, joten ne ovat yleen-
sä kalliimpia.
ruukun koko: isoon ruuk-
kuun mahtuu enemmän si-
puleita
ruukussa olevien sipuleiden
määrä: mitä enemmän sipu-
leita, sitä komeampi kukinta
kukkavarsien ja lehtien pi-
tuus: viileässä kasvaneet ovat
tiiviskasvuisempia, ja ne kes-
tävät tuulta paremmin.
kukinnan vaihe: ulos kan-
nattaa istuttaa teteruukkuja,
joissa kukinta on jo selväs-
ti käynnissä. Viileässä ku-
kat avautuvat muutenkin hi-
taasti.
•
•
•
•
•
Tetenarsissi kestää pakkasta paremmin kuin mikään
muu varhaiskevään ruukkukukka.
Puulämmittäjällä
riittää lämpöä
kaikkina vuoden
päivinä
Tulisija sopii myös pääasialliseksi lämmönlähteeksi. Kuvassa NunnaUuni Oy:n Hes-
tia Solo-takkaleivinuuni.
Energian hinta muuttuu
maailmanmarkkinoiden ja
niitä ravistelevien kriisien
mukana. Puulämmittäjä voi
vaikuttaa energian hintaan,
sillä metsiä meillä Suomes-
sa riittää aina edulliseksi os-
topuuksi saakka. Metsäteol-
lisuuden vähentyessä vapau-
tuu lisää puuta energiantuo-
tantoon.
Energian hinnat ovat vii-
me vuosien aikana nousseet
reilusti. Hintoihin ovat vai-
kuttaneet paitsi lisääntynyt
kulutus myös raaka-aineet,
joista se tuotetaan – esimer-
kiksi öljy ja maakaasu. Epä-
varmuus on lisääntynyt pait-
si hintojen myös saatavuu-
den suhteen.
Ki l owatt itunt i koht ai -
set lämmitysenergian hin-
nat ovat nousseet esimer-
kiksi lämmitysöljyn kohdal-
la nousu vuodesta 1998 on
ollut 213 % ja sähkön osal-
ta 43%.
Samaan aikaan muutosti-
lassa oleva ilmastomme on
muistuttanut meitä energi-
an saatavuuden herkkyydes-
tä erilaisten myrskyjen mu-
kanaan tuomien sähkökatko-
jen ja ympäristökatastrofien
muodossa.
Ei siis ihme, että Suomes-
sa uusiin omakotitaloihin ra-
kennetaan lähes poikkeuk-
setta myös tulisija.
Puulämmitys
on kannanotto
ympäristön puolesta
Euroopan unioni on asetta-
nut alkuvuodesta tehdyssä
ilmastosopimuksessaan var-
sin korkeat tavoitteet uusiu-
tuvien energiavarojen käy-
tölle. Suomessa tämä tar-
koittaa vajaan 40 prosentin
osuutta uusiutuville energia-
varoille. Puulla on merkittä-
vä rooli tässä ja puulämmi-
tyksen valitsemista voidaan-
kin pitää kannanottona ym-
päristön puolesta.
Puulämmitys on ilmas-
tomyötäistä, sillä sen käyttö
vähentää fossiilisten poltto-
aineiden tarvetta. Fossiilis-
ten polttoaineiden tuottamat
päästöt vauhdittavat kasvi-
huoneilmiötä. Puu puoles-
taan ei lisää ilman hiilidiok-
sidimäärää.
Viime vuosien aikana
puulämmitys on herättänyt
kuitenkin keskustelua mui-
den päästöjen, lähinnä pien-
hiukkasten, vuoksi. Tämä
johtuu paitsi osin vääristä
käyttötottumuksista ja heik-
kolaatuisesta polttopuusta,
mutta myös vanhentuneesta
tulisijatekniikasta. Tulisijo-
jen tekniikan kehittyminen
saanee kuitenkin tuulta pur-
jeisiin Suomeen suunnitel-
tujen, joskin Euroopan mit-
takaavassa, vaatimattomi-
en, päästörajojen tultua voi-
maan 2010.
Koulujen
ruokalista
vko 10
Ma 2.3
Salsaa tanssiva lihapa-
ta, keit.perunat, pork-
kana-ananas-kiinan-
kaalisalaatti
Ti 3.3
Perunasose-jauheliha-
laatikko, vihreä salaatti
Ke 4.3
Pinaattiletut, Tonnika-
la-pastasalaatti
To 5.3
Broilerkeitto Pomodo-
ro Rosso,ruisleipä, tuo-
repala
Pe 6.3
Kalamestarinpihvit,
juuresmuusi, persik-
kainen salaatti
Helmikuun
puolivälin
pakkaset
kasvattivat
jäänpaksuuksia
Helmikuun puolivälin pakka-
set kasvattivat järvien jäänpak-
suuksia monin paikoin. Jään-
paksuudet kasvoivat keskimää-
rin muutamilla senteillä, mut-
ta paikoin jopa lähes 10 sentillä.
Helmikuun 20. päivänä mitatut
jäänpaksuudet olivat maan ete-
lä- ja keskiosassa ja Oulun lää-
nissä 30-55 cm ja Lapissa 55-75
cm. Paksunemisesta huolimat-
ta jäät ovat edelleenmaan etelä-
ja keskiosassa yleisesti 5-15 cm
ajankohdan keskiarvoa ohuem-
pia myöhäisestä jäätymisestä
ja lauhasta alkutalvesta johtu-
en. Vaikka järvijäät ovat koko
maassa monikymmensenttisiä,
talvella tulee varoa järvien vir-
tapaikkoja, salmia, niemenkär-
kiä, sillanalusia ja purojen se-
kä jokien suistoja ja laskuvesien
purkupaikkoja, joissa jää voi ol-
la heikompaa.
1...,20,21,22,23,24,25,26,27,28,29 31,32