Page 22 - Alueviesti_09_2009

22 Keskiviikko helmikuun 25. 2009
Palvelukseen halutaan
Peruna on POP
Peruna on yksi tärkeimmistä ra-
vintokasveista kaikkialla. Nyt se
on nousussa Aasianmaissa, eri-
tyisesti Kiinassa ja Intiassa, sa-
moin Etelä-Amerikassa ja Af-
rikassa, jossa perunaa on alettu
viljellä etenkin Itä-Afrikan ylä-
tasangoilla. Kiinassa perunaa
tuotetaan jo enemmän kuin
Euroopassa, mutta Kiina ei ole
omavarainen perunan suhteen.
Kiinassa varsinkin nuoriso ha-
luaisi syödä nykyään mieluum-
min perunaa kuin riisiä.
Monien mittareiden mu-
kaan peruna on varsin eko-
tehokas ruoka-aine. Viljelys-
sä peruna kuormittaa ympäris-
töä huomattavasti vähemmän
kuin esimerkiksi riisi. Lisäk-
si perunan kuljetusmatkat jää-
vät varsin kohtuullisiksi, jo-
ten “ympäristötaakkaa” ai-
heutuu tutkimusten mu-
kaan lähinnä vain perunan
kypsentämisestä liedellä, ei itse
tuotantoketjusta.
Maista ja arvosta - nauti
perunasta
Kun syventyy perunaan kokeil-
len ja maistellen, huomaa pian,
että peruna on paljon enem-
män kuin pelkkä peruna. Peru-
nanviljelijät ja pakkaamot aut-
tavat kuluttajaa oikean perunan
valitsemisessa oikeaan käyttö-
tarkoitukseen. He ryhmittele-
vät perunat kolmen väritun-
nisteen, vihreän, keltaisen ja
punaisen alle. Eri väriryhmien
perunat soveltuvat eri käyttö-
tarkoituksiin. Koska kasvukau-
den olosuhteet vaikuttavat pe-
runalajikkeiden tärkkelyspitoi-
suuksiin, voi sama lajike esiin-
tyä eri väritunnusten alla.
Kiinteiden perunoiden eli
vihreän tunnisteen ryhmäs-
tä valitaan perunoita keitettä-
väksi, laatikoihin ja salaattei-
hin. Ruokaa harrastava ja ma-
kuja analysoiva haluaa tietää
perunalajikkeen. Perunalajik-
keet kiinnostavat samaan ta-
paan kuin vaikkapa viineihin
käytetyt rypälelajikkeet. Nico-
la, Velox ja Siikli ovat monil-
le tuttuja. Samaan ryhmään
on nyt saatu uutena tulokkaa-
na Ditta, joka saa kehuja ni-
menomaan kauniina salaatti-
perunana.
Keltaisenväritunnisteenperu-
natsopivatoikeastaankaikkiin
ruokiin. Yleisiä lajikkeita tässä
ryhmässä ovat Van Gogh, As-
terix, Victoria ja Matilda. Pe-
runoita kannattaa kypsentää
kerralla enemmän kuin vain
kerta-annos. Kun perunaa
syö ensin sellaisenaan osana
ateriaa, voi loput perunat siir-
tää jääkaappiin ja uusiokäyt-
tää seuraavina päivinä. Kei-
tetyt perunat voi pilkkoa mu-
nakkaaseen, pyttipannuun,
viipaloida leivälle, raastaa let-
tu- tai pannukakkutaikinaan
tai käyttää osana uuniruokia
ja salaatteja.
Punaisenväritunnisteenperu-
nat sujahtavat uuniperunoiksi,
leivontaan tai pottumuusiksi.
Kaikki tuntevat punaisen Ro-
samundan. Puikula on saanut
EU:n nimisuojan. Sitä arvos-
tavat monet perunastaan tar-
kat samaan tapaan kuin Pitoa.
Uusi tulokas punaisessa ryh-
mässä on Fontane. Fontanes-
sa yhdistyvät modernit vilje-
lyvaatimukset ja vanhanajan
perunanystävän mieltymyk-
set keltaiseen mallon väriin ja
jauhoiseen rakenteeseen. Fon-
tanea ylistetään jo parhaana
muusiperunana.
Peruna saostaa,
kuohkeuttaa ja sitoo
Peruna on osa ruoanlaiton ke-
miaa monin tavoin. Peru-
na saostaa liemiruokia, keitto-
ja, patoja ja kastikkeita ja antaa
samettista rakennetta. Peruna
kuohkeuttaa leivonnaisia jamu-
rekkeita. Se sopii mehevöittä-
mään leipä-, sämpylä-, piirakka-
ja kakkutaikinoita. Peruna sitoo
aineksia esimerkiksi lihapulla-
tai mureketaikinoissa, jolloin ei
•
•
•
tarvita korppujauhoja. Nämä il-
man korppujauhoja tehdyt liha-
pullat sopivat myös gluteenitto-
maan ruokavalioon. Kasvis-
raastepihveissä peruna korvaa
kananmunan, jolloin kasvispih-
vit käyvät vegaanillekin.
Chilisuklaa-
perunaleivokset
300 g (3 - 4 kpl) keitettyjä pe-
runoita
200 g rasiamargariinia (ra
60%)
1,5 dl sokeria
2 munaa
1 dl siirappia
3,5 dl vehnäjauhoja (kolman-
nes voi olla hiivaleipä- tai
spelttijauhoja)
2 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
0,25 tl suolaa
Kuorrutukseen:
170 g chili- tai taloussuklaata
1,5 dl ranskankermaa
Koristeeksi:
mantelirouhetta
Kuori keitetyt, kylmät pe-
runat ja raasta ne hienolla te-
rällä. Vatkaa rasva ja sokeri
vaahdoksi. Lisää munat yksi-
tellen vatkaten. Sekoita jouk-
koon perunaraaste ja siirappi.
Yhdistä kuivat aineet kes-
kenään ja lisää taikinaan. Se-
koita vain sen verran, että ai-
neet tasoittuvat. Levitä taikina
voideltuun ja korppujauhotet-
tuun, suorakaiteen muotoi-
seen, kooltaan noin 20 x 30
cm:n vuokaan.
Paista leivonnaista 175 as-
teessa uunin alimmalla ritilä-
tasolla noin 25 minuuttia. Su-
lata suklaa vesihauteessa ja li-
sää ranskankerma . Sekoita
voimakkaasti, kunnes seos on
tasaista ja kiiltävää.
Levitä suklaaseos jäähty-
neen levyn pinnalle. Ripota
päälle mantelirouhetta.
Siirrä kuorrutettu kakkule-
vy mielellään jääkaappiin en-
nen kuin leikkaat sen annos-
paloiksi.
Vinkki:
Taikinamäärä on sopiva myös
irto- ja/tai tasapohjaiseen kak-
kuvuokaan.
Lohkoperunat ja 2
dippikastiketta
6 keskikokoista perunaa
2 rkl rypsiöljyä
0,5 tl suolaa
ripaus pippuria tai paprika-
jauhetta
Kuumenna uuni 200 astee-
seen.
Pese perunat hyvin, leik-
kaa pitkittäin lohkoiksi ja siir-
rä kulhoon.
Lisää öljyä ja mausteita se-
koittaen.
Kypsennä lohkojen koon
mukaan 30 – 40 minuuttia.
Mieto dippikastike
1 tlk (2 dl) kermaviiliä
1 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa
1 tl sokeria
mustapippuria rouheena
Sekoita kastikkeen ainekset
keskenään.
Chilinen dippikastike
2 dl maustamatonta jogurttia
2 rkl makeaa thaichilikasti-
ketta
suolaa
pippuria
Valuta jogurtti suodatin-
paperilla vuoratussa kahvin-
suodatussuppilossa.
Mausta sakea jogurtti chili-
kastikkeella ja ripauksella suo-
laa ja pippuria.
Ohjeet: Kotimaiset Kasvik-
set ry
Vammalan naisvoimistelijat on
jo 95-vuotias
Kööls-ryhmässä esiintyy puolet johtokunnasta, puheen-
johtaja ylhäällä vasemmalla.
S.E.
Vammalan naisvoimistelijoi-
den yhdeksäskymmenesvii-
des toimintavuosi on hyväs-
sä menossa, todettiin helmi-
kuisessa vuosikokouksessa.
Edelleen nuijan varressa jat-
kava puheenjohtaja Johanna
Vettenranta kertaili plussat
ja miinukset menneestä kau-
desta ja loi positiivisuutta tu-
levaan.
Toimintaa ja liikuntatar-
jontaa on jouduttu valitetta-
vasti kaventamaan ja vähen-
tämään salivuokrien vuoksi.
Vuokrat lohkaisevat melkoi-
sen osan vuoden budjetista
ja kun jäsenmaksuja ei haluta
korottaa, on tehtävä toimin-
nan karsintaa. Seura kaipaa
joukkoonsa lisää aikuisia oh-
jaajia ja ryhtyykin rekrytoin-
tiin. Naisvoimistelijat jatkaa
hyväksi havaittua oman seu-
ran sisäistä koulutusta, mut-
ta myös voimisteluliiton kurs-
seille kannustetaan.
Valmennusryhmät osallis-
tuvat kevään aikana eri jouk-
kuevoimistelun kilpailuihin
ja nuorimmat Sydän-Suomen
tapahtumiin. Kevätnäytös pi-
detään perinteisesti touko-
kuussa. Kansantanssijat pyö-
rähtelevät heinäkuussa poh-
joismaisessa kansantassita-
pahtumassa, joka pidetään
tänä vuonna Lahdessa. Mar-
raskuussa seura juhlistaa 95-
vuotistaivaltaan syysnäytök-
sellä Sylvään auditoriossa.
Vammalan Naisvoimiste-
lijat ry:n johtokuntaan kuu-
luvat
Johanna Vettenranta (pj),
Marika Kiikala, Anne Järvi-
nen, Minna Pyhälahti, Tiina
Tuominen, Minna Koski-Or-
pana, Sinikka Mäkinen ja pää-
ohjaaja Saara Inna.
Rakennusrestauroinnista
Treevassa huomenna
Sastamalan Opisto järjes-
tää huomenna torstaina kel-
lo 17.30-19 luennon Äetsän
Opistotalolla, Treevassa. Lu-
ento käsittelee aihetta “Taita-
vien käsityöläisten kulttuuri-
ammatti: rakennusrestauroin-
ti”. Luento on osa luentosarjaa
“Käsityö ja kulttuuri”. Luen-
noitsija on Turun ammatti-
opistosäätiön opettaja Helena
Mattila. Luento on maksuton.
Rakennetun kulttuuriperin-
nön arvostaminen on meidän
kaikkien suomalaisten oikeus
ja velvollisuus. Miten se vai-
kuttaa restaurointialan am-
matinkuvaan ja auttaisiko ar-
vostuksen ja tietoisuuden li-
sääntyminen myös paremmin
säilyttämään yksittäisen korja-
uskohteen historiaa.
Restaurointimestari Helena
Mattila on tehnyt alan opetus-
työtä 10 vuotta. Aiemmin hän
on toiminut myös muutaman
vuoden rakennusmaalareiden
opettajana. Hän on työsken-
nellyt rakennusmaalauksen
parissa 30 vuotta ja suoritta-
nut kaksi mestarin tutkintoa,
maalarimestarin tutkinnon
1985 ja restaurointimestarin
2006.
Vihannesten
alkuperämainonta
kymmenkertaistuu
Suomalaiset kasvihuonevi-
hannesviljelijät eivät taivu la-
man alla. Nyt jos koskaan tar-
vitaan vauhtia kotimaisten
tuotteiden kysyntään, ja sik-
si Kauppapuutarhaliitto aloit-
taa kampanjoinnin kotimais-
ten tomaattien, kurkkujen ja
salaattien puolesta. Kampanja
alkaa näkyä helmikuun lopul-
la ja jatkuu vuoden loppuun
saakka. Kampanjointia tulee
myös radioon kymmenille ra-
diokanaville sekä keväällä että
loppukesällä.
–Meillä on ollut alkuperää
korostavaa vihannesten mai-
nontaa aikaisempinakin vuo-
sina, mutta suhteellisen pie-
nillä budjeteilla. Nyt panostus
nousee kymmenkertaiseksi eli
useisiin satoihin tuhansiin eu-
roihin. Rahoitus on kokonaan
suomalaisilta kasvihuonevi-
hannesviljelijöiltä. He halua-
vat muistuttaa, että kuluttajan
valinnat vaikuttavat suoraan
kotimaiseen työllisyyteen ja
yhteiskunnan hyvinvointiin,
painottaa toiminnanjohtaja
Jyrki Jalkanen Kauppapuutar-
haliitosta.
–Nyt tarvitaan toimenpitei-
tä, että Suomen pyörät pyö-
rivät. Kotimaiset vihannekset
ovat jo entuudestaan kuluttaji-
en suosikkeja, mutta haluam-
me varmistaa ostojen kohden-
tumista juurin näihin tuottei-
siin. Tammikuussa julkaistun
Taloustutkimus Oy:n tutki-
muksen mukaan suomalaiset
pitävät kotimaisia sirkkaleh-
timerkillä varustettuja vihan-
neksia turvallisempina ja kor-
keampilaatuisina kuin mer-
kittömiä. Tämän olemme to-
ki ennenkin tienneet, mutta
tutkimus vahvistaan jälleen
kerran kotimaisten vihannes-
ten korkean aseman kulutta-
jien arvostuksissa, kertoo Jal-
kanen.
Varmasti kotimaisen kas-
vihuonevihanneksen tunnis-
taa ainostaan sirkkalehtimer-
kistä. Se onkin lähes kaikille
tuttu, sillä Taloustutkimuksen
mittauksen mukaan 90 pro-
senttia suomalaisista tunnis-
taa merkin.
Kasvihuonevihanneksia
tuotetaan ympäri maata noin
tuhannessa kauppapuutarhas-
sa. Vuonna 2008 kasvihuone-
vihannesten tuotannon arvo
viljelijähinnoin oli noin 130
miljoonaa euroa. Kasvihuo-
nevihanneksia tuotettiin 2007
noin 71 miljoonaa kiloa eli
noin 14 kiloa jokaista suoma-
laista kohden. Lisäksi erilaisia
ruukkusalaatteja viljeltiin yli
68 miljoonaa ruukkua.
Myydään
Vuokralle tarjotaan