21
Keskiviikko maaliskuun 11. 2009
Metsäkeskus
lähestyy
e-kirjeellä
Lounais-Suomen metsäkes-
kus lähettää viimevuotiseen
tapaan metsänomistajille kah-
densisältöisiä e-kirjeitä. Ensi
viikolla saavat kirjeen ne, jot-
ka ovat kolme vuotta sitten,
vuonna 2006, tehneet met-
sänkäyttöilmoituksen, jonka
uudistushakkuuta sisältävis-
tä kuvioista ei vielä ole tehty
metsälain mukaista taimikon
perustamisilmoitusta.
Kirjeitä lähtee yhteensä 853
kappaletta, uudistushakkuu-
pinta-alaltaan yhteensä 2100
hehtaaria. Kaikkiaan uudis-
tushakkuupinta-ala oli vuon-
na 2006 Lounais-Suomen
metsäkeskuksen toimialueel-
la 9320 hehtaaria.
Kirjeessä metsänomistajaa
pyydetään ilmoittamaan uu-
distushakkuun jälkeen teh-
dyistä taimikon perustamis-
töistä tai metsikkökuvion jät-
tämisestä hakkaamatta. Kir-
jeen liitteenä on esitäytetty
perustamisilmoitus.
Viikolla 13 saavat e-kir-
jeen ne metsänomistajat, jotka
ovat viisi vuotta sitten, vuon-
na 2004, tehneet metsänkäyt-
töilmoituksen, jonka uudis-
tushakkuuta sisältävistä kuvi-
oista ei ole tehty taimikon pe-
rustamisilmoitusta.
Metsänomistajan on met-
sän uudistushakkuun jäl-
keen perustettava hakatul-
le alueelle uusi taimikko ja
huolehdittava aikaansaa-
dun nuoren taimikon jälki-
hoidosta. Taimikon perus-
tamistoimenpiteisiin kuulu-
vat hakatun alueen raivaus ja
muokkaus sekä aluetta viljel-
len uudistettaessa myös istu-
tus tai kylvö.
Taimikon perustaminen
kannattaa tehdä mahdolli-
simman pian uudistushak-
kuun jälkeen. Lain mukaan
perustamistoimenpiteet on
saatettava loppuun viimeis-
tään viiden vuoden kuluessa
uudistushakkuun aloittami-
sesta. Kun toimenpiteet on
tehty, niistä on tehtävä met-
säkeskukselle taimikon pe-
rustamisilmoitus.
Sopivuuden
verenluovuttajaksi
voi tarkistaa nyt
netissä
Voiko luovuttaa verta, jos on
juuri ottanut tatuoinnin tai lä-
vistyksen? Entä estääkö ko-
lesteroli- tai verenpainelääki-
tys verenluovutuksen? Suo-
men Punaisen Ristin Veripal-
velu on avannut nettisivun,
jolla voi käydä etukäteen tar-
kistamassa, täyttyvätkö veren-
luovutuksen edellytykset.
Uusille ja vanhoille
verenluovuttajille
Verenluovuttajatesti osoit-
teessa
jaksi.! antaa helposti ja nope-
asti alustavan tuloksen veren-
luovutuksen edellytyksistä. Se
huomauttaa mahdollisista ra-
joituksista, antaa lisätietoa ja
ohjaa tarvittaessa ottamaan
yhteyttä Veripalveluun. Tes-
ti ei kuitenkaan korvaa var-
sinaista, juuri ennen veren-
luovutusta tehtävää tervey-
dentilakyselyä. Lopullinen ar-
vio sopivuudesta tehdään aina
paikan päällä.
Verenluovuttajatesti ei ole
tarkoitettu pelkästään uusil-
le verenluovuttajille. Testin
avulla myös jo verta luovutta-
neet voivat päivittää tietonsa
verenluovutuksen edellytyk-
sistä, jotka aika ajoin muuttu-
vat. Esimerkiksi kolesteroli- ja
verenpainelääkitys ei enää tä-
nä päivänä yleensä estä veren-
luovutusta. Tatuoinnin ja lävis-
tykseen ottamisen jälkeen ve-
renluovutus on edelleen mah-
dollista vasta varoajan jälkeen,
joka kuitenkin on lyhentynyt
kuudesta kuukaudesta neljään
kuukauteen.
Sastamalassa pääsee luo-
vuttamaan verta seuraavan
kerran torstaina 19.3. kello
14-18 Vammalanseurakunta-
talolla.
KHO:sta saa
ratkaisun alle
vuodessa
Korkeimmasta hallinto-oi-
keudesta saa päätöksen mel-
ko nopeasti. Tilastokeskuk-
sen mukaan KHO antoi viime
vuonna ratkaisun keskimäärin
vajaassa kymmenessä kuukau-
dessa.
KHO ratkaisi viime vuon-
na reilut 3700 tapausta, mikä
on hieman vähemmän kuin
vuotta aiemmin. Suurimpia
asiaryhmiä olivat sosiaali- ja
terveydenhuolto, verot ja ra-
kentaminen. Suurin lisäys
edellisvuoteen verrattuna oli
kuitenkin ympäristöasioissa.
KHO käyttää ylintä tuo-
miovaltaa hallintolainkäyt-
töön liittyvissä asioissa. Suu-
rin osa sen käsittelemistä ju-
tuista on alueellisten hallinto-
oikeuksien päätöksistä tehtyjä
valituksia. KHO:een voi valit-
taa myös esimerkiksi valtio-
neuvoston, ministeriöiden,
keskusverolautakunnan sekä
joidenkin viranomaisten pää-
töksistä.
Alkolukko
varmistaa
nollalinjan
Alkolukon käyttöä koulukuljetuksissa suosittava asetus
on jo olemassa vuodelta 2006.
Liikenneturvan mielestä vii-
meaikaiset tapahtumat osoit-
tavat, että toimet alkolukon
saamiseksi etenkin lasten ja
nuorten kuljetuksiin ovat
välttämättömiä. Kuljetuksissa
on varmistettava puhdas nol-
lalinja.
Alkolukon käyttöä koulu-
kuljetuksissa suosittava asetus
on jo olemassa vuodelta 2006.
Tämän vuoden alussa julkais-
tu liikenne- ja viestintäminis-
teriön tilaama selvitys kuiten-
kin osoittaa, ettei suositusta
ole suurimmassa osassa kun-
nista otettu huomioon. Selvi-
tyksen mukaan myös alkolu-
kon huomioon ottaminen kil-
pailutusperusteena on melko
harvinaista.
Liikenneturva pitää tär-
keänä, että lasten ja nuorten
ryhmäkuljetuksissa voidaan
varmistua siitä, ettei kuljet-
tajan ajokunto ole riskiteki-
jä. Tähän yksi selvä keino on
alkolukko. Muiden turval-
lisuudesta vastuussa olevan
kuljettajan viisari ei saa vä-
rähtää.
Liikenne- ja viestintämi-
nisteriön tuoreen kyselytut-
kimuksen mukaan valtaosa
(63 %) kunnista ilmoittaa, et-
tei suositusta alkolukon käy-
töstä ole otettu mitenkään
huomioon kunnan koulukul-
jetusten järjestämisessä.
Vain kaksi kuntaa edellyt-
tää alkolukon käyttöä koulu-
kuljetusajoneuvoissa: Kitee
Pohjois-Karjalassa ja Vihan-
ti Pohjois-Pohjanmaalla.
Mauri Kunnas
rakkain nykytaiteilija
Mauri Kunnas äänestettiin
rakkaimmaksi suomalaisek-
si nykytaiteilijaksi Taloustai-
to-lehden taidesivuston kyse-
lyssä. Tammikuiseen kyselyyn
vastasi 764 lukijaa.
Kunnaksen jälkeen lukijat
pitivät eniten Heljä Liukko-
Sundströmistä, Kaj Stenval-
lista, Miina Äkkijyrkästä, Ou-
ti Heiskasesta ja Rafael War-
dista.
Kaikkiaan ehdolla oli 45
elävää suomalaista taiteili-
jaa. Lisäksi lukijat saivat esit-
tää omia suosikkinimiään lis-
tan ulkopuolelta. Näistä eni-
ten mainintoja keräsi Soile
Yli-Mäyry.
Vastaajista 59 prosenttia oli
naisia ja 41 prosenttia miehiä.
Puolet vastanneista käy taide-
näyttelyissä useamman ker-
ran vuodessa. Aktiiviharras-
tajille mieluisimpia taiteilijoi-
ta olivat Rafael Wardi, Kuut-
ti Lavonen, Outi Heiskanen ja
Nanna Susi.
1...,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20 22,23,24,25,26,27,28,29,30,31,...32