Page 4 - Alueviesti_14

4

Keskiviikko huhtikuun 1. 2009

Nro 14. 27. vuosikerta. Keskiviikkona 1.4.2009

www.alueviesti.

!

JSN

www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619

KaupunkilehtienLiittoonmukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamises-

sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan

neuvoston taustayhteisöistä.

Toimitus, konttori, myynti

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.!

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.!

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.!

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.!

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

ILMOITUSHINNAT

alv0%

Etusivu

! 1,40/pmm

väri-ilmoitus ! 1,75/pmm

Takasivu

! 1,30/pmm

väri-ilmoitus ! 1,60/pmm

Tekstisivut

! 1,10/pmm

väri-ilmoitus ! 1,30/pmm

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Puhelimitse vastaanotettuun il-

moitukseen mahdollisesti tulevis-

ta virheistä ei lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden

vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-

tushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta

lähetetystä

toimitusaineistosta;

käsikirjoituksista, valokuvista tai

ääninauhoista eikä säilytä niitä tai

palauta niitä lähettäjälle.

TOIMITUS

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman

0500-235 725

Toimituspäällikkö

Maija Latva

050-555 6290

Toimittajat:

Hannu Virtanen

050-5633424

Pauliina Parto

03-5141 416

JormaWesterholm

03-5141 416

ILMOITUSMYYNTI

Jerry Stenberg

050-593 0620

Eeva Rasinperä

050-593 0621

Heli Suominen

050-436 5068

Mainospäällikkö

Matti Tolonen

0500-769 261

TOIMISTO

Hopunkatu 1, 38200 SASTAMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA

Kustannusliike Aluelehdet Oy

Toimitusjohtaja

Seppo Lehtinen

0500-634 032

SIVUNVALMISTUS

Keskuskuva Ky, Sastamala

PAINOPAIKKA

Allatum Oy, Pori

Mikäli lehden jakelussa on

häiriöitä, ottakaa yhteys

postiin

p. 0200 71000

Lehden voi tilata jakelualuiden

ulkopuolelle Suomessa

! 39,00/vuosikerta

! 12,00/ 3 kk.

Itse aiheutettu

onnettomuus

muutti elämän

!

s. 11

Lisätuloja

herkkutateilla

!

s. 23

Huomioikaa

jalankulkijat

suojatiellä

!

yleisöltä

s. 30

Hengitysliitto aloittaa

yt-neuvottelut

Hengitysliitto Heli kaavailee

Ammattiopisto Luovin ja kun-

toutuspalveluja tuottavan Ver-

ven Sastamalan toimipistei-

den nykymuotoisen toimin-

nan lakkauttamista.

Kuusi viikkoa kestävät yh-

teistoimintaneuvottelut ja

mahdolliset irtisanomiset

koskevat enintään 53 hen-

kilöä, joista 33 työskentelee

Ammattiopisto Luovissa ja 20

Vervessä.

Yt-neuvottelujen tarkoituk-

sena on löytää henkilökunnan

kanssa erilaisia sopeuttamis-

toimia ja käynnistää samalla

selvitystyö yksiköiden tilojen

vaihtoehtoisista käyttömah-

dollisuuksista.

Rakennemuutos

meneillään

Kuntoutustoimialalla on me-

neillään rakennemuutos, ja

alalla on ylikapasiteettia. Täs-

tä johtuen myös Hengitysliit-

to Heli on joutunut sopeutta-

maan kuntoutustoimintaansa

tilannetta vastaavaksi. Verven

Sastamalan kuntoutusyksikön

ongelmana on myös sen pie-

ni koko.

Kuntoutuskustannukset

kuntoutujaa kohti muodos-

tuvat niin suuriksi, että yk-

sikköä on vaikea saada toimi-

maan kannattavasti. Toimin-

nan laajentaminen ja tilojen

uudistaminen kuntoutujien

toiveita vastaaviksi edellyttäi-

si myös investointeja, jotka ei-

vät tässä taloudellisessa tilan-

teessa ole mahdollisia.

Luovin toiminta Sastama-

lassa painottuu kansanopisto-

koulutukseen. Paikalliset opis-

kelijamäärät ovat olleet viime

vuosina selkeässä laskussa ei-

kä näköpiirissä ole opiskeli-

jamäärän kasvua tukevia te-

kijöitä.

Myös vapaata sivistystyötä

koskevassa viranomaisselvi-

tyksessä suositellaan pienten

kansanopistojen määrää vä-

hennettäväksi tai niiden yh-

distämistä osaksi laajempia

kokonaisuuksia.

Rohkaisua

kasvatustyöhön

E

vankelista ja nuorisotyöntekijä Päivi Niemi vierai-

li viime viikolla Vammalan seurakuntatalolla jaka-

massa rohkaisua kasvatustyöhön. Sitä me vanhem-

mat tänä päivänä kaivataankin, totta tosiaan. En tiedä teis-

tä, mutta kyllä minulle, kahden murrosikäisen tytön äidil-

le, tulee aina joskus eteen tilanteita ja asioita, jolloin tunnen

itseni täydellisen epäonnistuneeksi äidiksi ja kasvattajak-

si. Onneksi se on kuulemma ihan normaalia. Epänormaa-

lia sen sijaan olisi se, että murrosikäisen kotona ei silloin

tällöin myrskyäisi.

Päivi Niemi tietää, mitä Suomen nuorille tänä päivänä kuu-

luu. Hän toimii myös useiden, väärille poluille eksyneiden

nuorten tukihenkilönä ja isosiskona, joten hän tietää mis-

tä puhuu. Sen sijaan me vanhemmat emme välttämättä ai-

na tiedä, vaan saatamme katsella nuorten maailmaa ruu-

sunpunaisten lasien lävitse ja annamme median kasvattaa

jälkikasvuamme. Päivi nimittäin kertoi muutamia tunnus-

lukuja yläasteikäisten ajankäytöstä. Se oli karua kuultavaa.

Kun nuorelta viikossa kuluu koulunkäyntiin noin 30 tun-

tia, niin tietokoneella ollaan parikymmentä tuntia ja telkka-

ria katsellaan sellaiset 15 tuntia. Arvatkaapa, paljonko aikaa

käytetään vanhempien kanssa keskusteluun? 45 minuuttia!

Niin, että kuka sitä nuorta oikein kasvattaa? Hätkähdyttävä

on sekin tieto, että 33% meistä vanhemmista ei tiedä, missä

oma nuoremme viikonloppunsa viettää.

”

Kyllä minulle, kahden

murrosikäisen tytön äidille,

tulee aina joskus eteen

tilanteita ja asioita, jolloin

tunnen itseni täydellisen

epäonnistuneeksi äidiksi ja

kasvattajaksi.

Päivi harmitteli sitä, että nuorille suunnattu media pursu-

aa väkivaltaa, pahan ihannointia ja kieroutunutta suhtautu-

mista seksuaalisuuteen. Sen vuoksi vanhempien tulisi pys-

tyä puhumaan nuortensa kanssa ihan kaikesta, myös sek-

sistä ilman, että korvannipukat alkavat punoittamaan. Me-

dia kyllä puhuu ihan taukoamatta, mutta antaako se oikean

ja realistisen kuvan naiseudesta, miehisyydestä ja siitä ai-

nutlaatuisesta yhteydestä, jota se parhaimmillaan voi olla?

Niinpä.

Rajoja, rakkautta ja rukousta Päivi peräänkuulutti meiltä

vanhemmilta. Meidän tulisi päivittäin muistaa sanoa, kuin-

ka ihana ja ainutlaatuinen meidän oma lapsemme ja nuo-

remme on ja kuinka paljon me häntä rakastamme. Siltikin,

vaikka joskus tuntuisi, ettei hän edes kuuntele meitä. Hän

nimittäin tarvitsee sitä tietoa elämänsä matkalla.

Emme me pysty valtavirtaa pysäyttämään, media tuskin tu-

lee yhtään kesymmäksi siinä, mitä se haluaa nuorille syöt-

tää. Meillä on kuitenkin kaikilla oma linnakkeemme, jonka

arvomaailmaan ja ilmapiiriin juuri me pystymme vaikutta-

maan: oma koti. Paikka, jossa rakastetaan, asetetaan rajoja

ja jossa voi turvallisin mielin paiskoa välillä oviakin.

Maija Latva

Vammalan tulos

talousarvion mukainen

Vammalan kaupungin toi-

mintakate eli käyttötalou-

den nettomenot olivat tuo-

reiden tilinpäätöstietojen

mukaan 66,5 miljoonaa eu-

roa. Summa sisältää 1,4 mil-

joonan euron yhdistymisa-

vustustulon.

Vaikka toimintakate ylitti-

kin alkuperäisen talousarvi-

on 1,8 miljoonalla eurolla, on

tilikauden tulos suotuisan ve-

rotulokehityksen ja rahoitus-

tuottojen kertymän johdosta

talousarvion mukainen.

Vuosikate, 5,8 miljoonaa

euroa, kattaa poistot, mutta ei

riitä 9,1 miljoonan euron net-

toinvestointien rahoittami-

seen. Kaupungin lainamäärä

kasvoi 3,2 miljoonalla eurol-

la ja oli vuoden lopussa 34,6

miljoonaa euroa eli 2 078 eu-

roa asukasta kohti.

Poistojen jälkeen saatava

tulos saatava tulos on 2,1 mil-

joonaa euroa. Ero alkuperäi-

sen talousarvion tulokseen on

34 088 euroa.

Kaupunginhallituksen esi-

tys tilikauden tuloksen käsit-

telystä sisältyy tilinpäätök-

seen. Esitetyt tuloksenkäsit-

telyerät ovat yhteensä 54 134

euroa.

Tuloksenkäsittelyerien jäl-

keen tilikauden ylijäämäksi

tulee 2 158 046 euroa. Taseen

ylijäämä on tämän jälkeen 9,3

miljoonaa euroa.

Kaupungin taseen loppu-

summa on 117,1 miljoonaa

euroa. Omavaraisuusaste on

55,91 prosenttia ja suhteelli-

nen velkaantuneisuus 55,42

prosenttia.

Mouhijärven tilinpäätös

Mouhijärven kuntakonser-

nin vuosikate oli 681 326 eu-

roa ja tilikauden alijäämä 71

325 euroa.

Konsernitaseen loppusum-

ma on 16 271 727 euroa. Oma-

varaisuusaste oli 30,46 pro-

senttia. Konsernin lainat ovat

1 930 euroa asukasta kohden.

Käyttötalousmenot ovat

lautakuntatasolla ylittyneet

vain koulutuslautakunnalla

111 042 eurolla, mikä johtuu

lähinnä peruskoulutuksen tu-

losalueen ylityksistä.

Pitkäaikaisia lainoja lyhen-

nettiin yhteensä 533 743 eu-

roa. Lainakanta vuoden lopus-

sa oli 3 873 370 euroa. Asu-

kasta kohden vuoden lopussa

lainaa oli 1 251 euroa. Mouhi-

järven taseen loppusumma on

12 234 078 euroa.

Äetsän tilinpäätös

Tuloslaskelma näyttää Äetsän

kunnalle tilikaudelta 589 125

euron ylijäämää. Edellisten ti-

likausien alijäämää on taseessa

1 814 648 euroa. Kattamatonta

alijäämää Äetsällä oli vuoden

lopussa 1 225 523 euroa.

Kunnan lainamäärä kas-

voi 1,1 miljoonaa euroa ja oli

vuoden lopussa 10,2 miljoo-

naa euroa eli 2 135 euroa asu-

kasta kohti.

Sastamala valitsee

kirkkoherran toukokuussa

Sastamalan seurakunnan

kirkkoherranvaali järjestetään

sunnuntaina 17. toukokuuta

Tyrvään kirkossa.

Jos vaalilautakunta päät-

tää että vaali on kaksipäiväi-

nen, on äänestyspaikka toise-

na vaalipäivänä 18. toukokuu-

ta Vammalan seurakuntatalo.

Vaalilautakunta tekee päätök-

sen vaalipäivistä ja ajoista en-

simmäisessä kokouksessaan

huomenna torstaina.

Ensimmäisellä vaalisijal-

le asetettu Someron seura-

kunnan kirkkoherra Asko

Ojakoski antaa vaalinäytteen

sunnuntaina 19. huhtikuu-

ta, toiselle vaalisijalle asetettu

Sastamalan seurakunnan kap-

palainen, Kiikan kappeliseu-

rakunnan kappalainen Jou-

ni Pihlajamaa sunnuntaina

26. huhtikuuta ja kolmannel-

le vaalisijalle asetettu Hervan-

nan seurakunnan kappalai-

nen Ari Paavilainen sunnun-

taina 3. toukokuuta.

Ennakkoäänestys toimite-

taan Sastamalan seurakun-

nan kirkkoherranvirastossa

Aittalahdenkatu 12:ssa 11.-

15. toukokuuta joka päivä

kello 9-18.

Kirkkoherranvirka tuli au-

ki, kun Vammalan seurakun-

nan pitkäaikainen kirkkoher-

ra, lääninrovasti Osmo Ojan-

sivu jäi eläkkeelle syyskuussa.

Sastamalaan uusi

kaupungintalo

Maanmittaustoimisto tekeepar-

haillaan Sastamalassa mittauk-

sia, joilla selvitetään uuden kau-

pungin keskipiste. Tuon pisteen

löydyttyä Sastamalan kaupunki

aikoo rakentaa paikalle uuden

kaupungintalon. Kaupungin-

hallitus esitti uuden kaupun-

gintalon rakentamista kaupun-

ginvaltuustolle maanantaisessa

kokouksessa. Valtuusto hyväk-

syi esityksen yksimielisesti. Esi-

tyksen taustalla on ajatus yh-

denvertaisuudesta.

Suunnitteilla on myös päi-

vittäisten bussikuljetusten jär-

jestäminen uudelle kaupun-

gintalolle Mouhijärven, Kii-

kan, Keikyän ja Vammalan

keskustasta.

Page 4 - Alueviesti_14_2009