Page 10 - Alueviesti_16

10

Torstai huhtikuun 16. 2009

Helsingin yliopiston biotie-

teellisen tiedekunnan tutkija

Pekka Kontiainen havaitsi, et-

tä aggressiivisimmat viirupöl-

lönaaraat tuottavat leppoisam-

pia lajitovereitaan enemmän

lisääntymään selviytyviä jäl-

keläisiä. Havainnon merkittä-

vyyttä lisää se, että tähän asti

eläinten persoonallisuuseroja

ei ole juuri voitu yhdistää yk-

silöiden evolutiivista menes-

tystä mittaaviin eroihin.

Pääasiassa yliopistonlehto-

ri Hannu Pietiäisen yli 30 vuo-

den aikana keräämä aineisto

viirupöllöjen käyttäytymises-

tä mahdollisti yksilöiden per-

soonallisuuden yhdistämisen

niiden lisääntymiskelpoisuu-

teen. Aggressiivinen pesän-

puolustaminen on ainakin vii-

rupöllöjen kohdalla luonnon-

valinnan suosima käyttäyty-

mispiirre.

Puolustaa pesää ja

poikasia

Rengastajat tietävät, että vii-

rupöllöt ovat aggressiivisia

pesän ja poikasten puolus-

tajia. Pesimisaikana naaraat

huolehtivat poikasista, eivät-

kä ne arkaile hyökätä pesäl-

le pyrkivien tunkeilijoiden

kimppuun. Erityisesti aggres-

siivisimmat naaraat hyökkää-

vät epäröimättä myös ihmis-

ten kimppuun ja iskevät tois-

tuvasti kiinni kynsillään.

Kontiaisen tutkimus vah-

visti rengastajien keskuudessa

vuosien varrella kehittyneen

ennakko-oletuksen, että vii-

rupöllönaaraiden pesänpuo-

lustuskäyttäytymisen aggres-

siivisuudessa on yksilöllisiä

eroja. Osa naaraista on perus-

luonteeltaan vihaisia, mutta

myös ravinto vaikuttaa niiden

käyttäytymiseen.

Pääravintonaan viirupöl-

löt käyttävät pelto- ja metsä-

myyriä, joiden kannat vaihte-

levat kolmivuotisissa sykleis-

sä. Hyvinä myyrävuosina vii-

rupöllöillä on paljon poikasia,

ja ne myös puolustavat jälki-

kasvuaan antaumuksella. Naa-

raat lauhtuvat myyräkantojen

romahtaessa eli suuria pesyei-

tä puolustetaan väkevämmin

kuin pieniä.

Satakunnan

riistanhoi-

topiirille

uusi hallitus

Satakunnan riistanhoitopii-

rin hallituksen puheenjohta-

jana jatkaa Harri Isomuotia

Hämeenkyrön-Viljakkalan

riistanhoitoyhdistyksestä.

Maanomistajain edustajaksi

valittiin Markku Pärssinen

MTK-Satakunnasta.

Muut hallituksen jäsenet

ovat Erkki Kallio Parkanon-

Karvian riistanhoitoyhdis-

tyksestä, Juha Kuusisto Lou-

nais-Satakunnan riistanhoi-

toyhdistyksestä, Veli-Pekka

Suni Säkylän-Köyliön riis-

tanhoitoyhdistyksestä, Rai-

ner Tattari Merikarvian riis-

tanhoitoyhdistyksestä, Pertti

Vartia Mouhijärven riistan-

hoitoyhdistyksestä ja Juha

Virtanen Porin riistanhoi-

toyhdistyksestä. Hallituksen

toimikausi on kolme vuotta.

Riistanhoitopiiriä edus-

tavat Metsästäjäin Keskus-

järjestön edustajakokouk-

sessa toukokuussa Hä-

meenlinnassa Jarkko Fa-

gerström Ulvilan piirin

riistanhoitoyhdistykses-

tä, Erkki Kallio Parkanon-

Karvian riistanhoitoyh-

distyksestä sekä Kari Kojo

Ala-Satakunnan riistanhoi-

toyhdistyksestä.

Riistanhoitopiiri tilin-

tarkastajiksi valittiin Kaar-

le Lempainen HTM, Nakki-

lasta ja Markku Sianoja, Sas-

talmalasta

Pärssiselle

ansiomerkki

Riistanhoitopiirin kokous

pidettiin maaliskuussa Sas-

tamalassa. Kokouksessa oli

läsnä äänivaltaiset edustajat

19 riistanhoitoyhdistykses-

tä. Kaikkiaan riistanhoito-

yhdistyksiä Satakunnan riis-

tanhoitopiirissä on 20.

Kokouksen alussa Met-

sästäjäin Keskusjärjestön

puheenjohtaja Simo Syrilä

luovutti

Metsästäjäin Keskusjär-

jestön kultaisen ansiomer-

kin Markku Pärssiselle Sas-

tamalan Kiikasta. Markku

Pärssinen on toiminut riis-

tanhoitopiirin hallitukses-

sa Maa- ja metsätalousmi-

nisteriön määräämänä jäse-

nenä vuosina 1993-2002 ja

maanomistajien edustajana

2003-2006 sekä varajäsenenä

2006-2009. Vuosittain kul-

tainen ansiomerkki luovu-

tetaan vain yhdelle henkilöl-

le riistanhoitopiirin alueella.

Mikä on riistanhoi-

topiiri?

Riistanhoitopiiri on met-

sästäjäorganisaation paikal-

lisaluetasolla toimiva yksik-

kö. Piirien lukumäärä on

15 ja niiden alueet vastaa-

vat suunnilleen vanhaa lää-

nijakoa.

Riistanhoitopiirin toi-

mintaa johtaa riistapääl-

likkö, jolla useimmissa pii-

reissä on apuna riistan-

hoidonneuvoja. Piirit ovat

Metsästäjäin Keskusjärjes-

tön valvonnan ja ohjauksen

alaisia.

Metsästäjäin Keskusjär-

jestö puolestaan perustet-

tiin vuonna 1962 metsäs-

tyslailla. Metsästyslaissa

määritellään metsästyksen

viranomaiset ja muut met-

sästys- ja riistanhoitoasioita

edistävät tahot. Näihin kuu-

luvat metsästäjien omatoi-

misuuteen perustuva Met-

sästäjäin Keskusjärjestö,

riistanhoitopiirit ja riistan-

hoitoyhdistykset.

Maamme 15 riistanhoi-

topiiriä on jaettu paikal-

listasolla 298 riistanhoito-

yhdistykseen. Riistanhoi-

toyhdistys on metsästäjäor-

ganisaation paikallistason

yksikkö, joka toimialue on

yleensä yhden tai kahden

kunnan alue. Riistanhoi-

toyhdistyksen jäseniä ovat

kaikki kuluvana metsästys-

vuonna riistanhoitomaksun

maksaneet henkilöt.

vv

Otsikoiden takaa

• Hannu Virtanen

Eikö olisikin hienoa, jos olisi ihan oma Kuu kiurus-

ta kesään -sananparsi. Kiikoislaisilla on! Se kuuluu

näin: ”Kuukausi leivosta kessään, viikko viskinlintu-

sesta, tuskin päivää pääskysestä.”

Sanonta on julkaistu Suomen kansan sananparsi-

kirjassa (WSOY 1947), jonka toimittivat R.E. Nir-

vi ja Lauri Hakulinen. Teoksen sananparsivalikoi-

ma perustuu aineistoon, joka kerättiin keruukilpai-

luilla kansankielemme sanakirjan arkistoon vuosi-

na 1931-37.

Sananparren viskinlintunen ei muuten viittaa mi-

hinkään viljasta tislattuun väkijuomaan, vaan sen

katsotaan tarkoittavan pyrstöään viskelevää väs-

täräkkiä eli alueellamme myös liinapeippona tun-

nettua lintua. Huomio kiinnittyy myös sanaan ”ke-

sä”, jonka kiikoislaisempi muoto olisi tietenkin ”su-

vi”. Niin tai näin, hyvinhän tuo ”kessään” sananlas-

kussa kuitenkin soi.

mmm

Viimeksi Luontoviesti kertoi Sastamalan seudun

pöllöjen pesintöjen alkamisesta. Tieto on sittemmin

lisääntynyt.

Etenkin viirupöllöt ovat toden totta panostaneet

nuorisoonsa. Kun edellisinä keväinä kolme tai neljä

munaa on ollut ihan hyvä määrä viirurouvan pesäs-

sä ja yhtä tai kahta munaakin on tunnollisesti hau-

dottu, tänä keväänä metsistämme on löytynyt kuu-

den ja seitsemän munan pesiä.

Seitsemää munaansa pöllöemot hautovat tutkijoi-

den tiedossa olevista pesistä Lavian Kivijärvenmaan

kololla ja Vammalan Kotajärvenmaan pöntöllä.

mmm

Harvemmin pääsee seuraamaan jonkin lintulajin le-

vittäytymistä uusille elinalueille. Vaikka sinitiaiset ja

viherpeipot ovatkin poikavuosistani selvästi lisään-

tyneet, en voi näiden lajien yleistymisestä oikein mi-

tään todisteeksi lausua. On vain se kuuluisa musta

tuntuu -ajatus sekä tietenkin muiden tekemät las-

kennat ja ynnäykset.

Laulujoutsen on selvempi tapaus. Laji alkoi yleis-

tyä samoihin aikoihin luontoharrastukseni alkami-

sen kanssa, joten omiakin havaintoja joutsenparien

asettumisesta täkäläisille järville löytyy sekä muis-

toista että havaintovihkoista.

Lähes ainutlaatuisina pidänkin näitä kevään hetkiä,

jolloin voin seurata pikkuvarpusten asettumista pi-

haamme Keikyässä. Tiedossani on ollut, että pitkään

Kaakkois-Suomessa esiintynyt laji on vallannut sil-

lanpääasemia muualta Suomesta.

Pikkuvarpusia onkin viime vuosina ollut jo aivan

naapurustossa Pehulassa ja Jussinpellossa. Viime lo-

kakuussa yksi lintu vihdoin rohkeni käydä tirsku-

massa pihassamme. Talvella sitä ei kuitenkaan nä-

kynyt.

Pääsiäislauantaina pikkuvarpuspari olikin sitten jo

puuhissaan läheisen sähköpylvään korkeuksissa, jos-

sa pesäpaikkana kiinnosti vaakasuorassa oleva ontto

teräspalkki. Sunnuntaina koiras tuli pihaan ja lauloi

sekä puissa että pensaissa.

Kevään mielenkiintoisin lintu ei tullutkaan Afrikasta

vaan muutaman sadan metrin päästä rautatien takaa

Jussinpellosta. Hauskaa.

Viikko

viskin-

lintusesta

Satakunnan saalis lähes

5000 valkohäntäpeuraa

Tammikuun lopussa päät-

tyneen metsästyskauden ai-

kana kaadettiin Satakun-

nan riistanhoitopiirin alu-

eella lähes 5000 valkohän-

täpeuraa. Riistanhoitopiirin

mukaan metsästyksellä ta-

voiteltiin peurakannan pie-

nentämistä muun muassa li-

sääntyneiden liikenneonnet-

tomuuksien takia.

Verotusta onnistuttiin li-

säämään jonkin verran eri-

tyisesti jahtikauden alus-

sa. Metsästyksen aikaistami-

sella pyritään vaikuttamaan

liikenneonnettomuuksien

määriin, sillä loka-marras-

kuuhun ajoittuvan peurojen

kiima-aikana tapahtuu suu-

rin osa koko vuoden peura-

kolareista. Ennen tätä ajan-

kohtaa ammutut yksilöt ei-

vät voi joutua liikenneonnet-

tomuuteen.

Jahdin jälkeen jäi 6100

peuraa

Kasvaneesta kaatomäärästä

huolimatta peuroja jäi riistan-

hoitopiirin alueelle 300 enem-

män kuin edellisen metsästys-

kauden jälkeen. Kanta-arvio

metsästyksen jälkeen on 6100

valkohäntäpeuraa.

Peurakanta on keskittynyt

Satakunnan riistanhoitopiirin

eteläosiin, jossa peuratiheys

metsästyskauden jälkeen ar-

vioituna on yli 10 yksilöä tu-

hannella hehtaarilla, Punka-

laitumella jopa 29 yksilöä tu-

hannella hehtaarilla. Piirin

pohjoisella hirvieläintalous-

alueella tiheys on 1,6 yksilöä

tuhannella hehtaarilla. Riis-

tanhoitopiirin koko alueen

keskitiheys on 5,5 valkohäntä-

peuraa tuhannella hehtaarilla.

Satakunnan riistanhoito-

piirin alueella valkohäntä-

peuran pyyntilupia myönnet-

tiin metsästyskaudelle

2008-2009 yhteensä 4474

kappaletta. Myönnetyistä lu-

vista onnistuttiin käyttämään

78,6 prosenttia, sillä piirin alu-

eella kaadettiin yhteensä 4975

valkohäntäpeuraa. Yhdellä lu-

valla voidaan kaataa yksi ai-

kuinen tai kaksi vasaa.

Kuluneella metsästyskau-

della kaadetuista peuroista

vasoja oli yli puolet, 58,7 pro-

senttia kokonaissaaliista. Ai-

kuissaalis oli urosvoittoinen

sillä 58 prosenttia kaadetuista

aikuisista valkohäntäpeuroista

oli uroksia.

Metsäkauris

vakiintunut

Metsäkauriin metsästykseen

ei tarvita pyyntilupaa, mutta

kaadosta on ilmoitettava alu-

een riistanhoitopiiriin seitse-

män vuorokauden kuluessa.

Kauriita ammuttiin päätty-

neellä jahtikaudella yhteen-

sä 543 yksilöä. Vuonna 2007

kaadettiin 426 metsäkauris-

ta.

Metsäkauris on vakiin-

nuttanut asemansa riista-

lajistossa Satakunnan riis-

tanhoitopiirissä. Metsästys-

kauden jälkeen arvioidaan

talvikannaksi jääneen voin

2500 metsäkaurista. Eniten

kaatoja ilmoitettiin Lou-

nais-Satakunnan ja Ulvilan

piirin riistanhoitoyhdistys-

ten alueilta.

Koko riistanhoitopiirin

alueelta kaadetuksi ilmoite-

tuista yksilöistä oli 269 ai-

kuisia ja 276 vasoja.

Metsäkauriin metsästys

jatkuu vielä 16.5.-15.6. väli-

senä aikana, jolloin saa met-

sästään vain uroksia eli puk-

keja.

Punkalaitumelle jäi jahdin jälkeen loikkimaan jopa 29

valkohäntäpeuraa tuhatta hehtaaria kohti.

Vihainen viirupöllönaaras lisääntyy tehokkaimmin

Poikanen on emolleen puolustamisen arvoinen asia. Ihmisen ei kannata lähestyä vii-

rupöllön pesää eikä maastossa olevia poikasia, sillä seurauksena on usein emon kii-

vas hyökkäys.

Pikkuvarpusten seurustelua Keikyässä pääsiäis-

lauantaina.

Turvesoiden

pohjat lintu-

kosteikoiksi

Metsästäjäliitto ja Vapo oy

ovat solmineet yhteistyösopi-

muksen vanhojen turvesuo-

pohjien muuttamisesta lintu-

kosteikoiksi ja kosteikkoalu-

eiden vuokraamisesta met-

sästyskäyttöön.

Vapon tavoitteena on saa-

da vanhojen turvesoiden poh-

jat ympäristön ja paikallisten

asukkaiden kannalta tarkoituk-

senmukaiseen hyötykäyttöön.

Metsästäjäliiton jäsenseuroille

sopimus taas tarjoaa hyvän ti-

laisuuden lisätä alueen vesilin-

tukantaa ja parantaa alueensa

metsästysmahdollisuuksia.

Sopimuksen myötä Met-

sästäjäliiton jäsenseurat voi-

vat tehdä Vapon kanssa met-

sästysvuokrasopimuksen eli

kunnostaa talkoovoimin Va-

pon avustuksella turvesuon

riistakosteikoksi seuran met-

sästyskäyttöön. Metsästys-

vuokrasopimus tehdään Met-

sästäjäliiton ja Vapon puiteso-

pimuksen pohjalta.

Page 10 - Alueviesti_16_2009