10
Torstai huhtikuun 16. 2009
Helsingin yliopiston biotie-
teellisen tiedekunnan tutkija
Pekka Kontiainen havaitsi, et-
tä aggressiivisimmat viirupöl-
lönaaraat tuottavat leppoisam-
pia lajitovereitaan enemmän
lisääntymään selviytyviä jäl-
keläisiä. Havainnon merkittä-
vyyttä lisää se, että tähän asti
eläinten persoonallisuuseroja
ei ole juuri voitu yhdistää yk-
silöiden evolutiivista menes-
tystä mittaaviin eroihin.
Pääasiassa yliopistonlehto-
ri Hannu Pietiäisen yli 30 vuo-
den aikana keräämä aineisto
viirupöllöjen käyttäytymises-
tä mahdollisti yksilöiden per-
soonallisuuden yhdistämisen
niiden lisääntymiskelpoisuu-
teen. Aggressiivinen pesän-
puolustaminen on ainakin vii-
rupöllöjen kohdalla luonnon-
valinnan suosima käyttäyty-
mispiirre.
Puolustaa pesää ja
poikasia
Rengastajat tietävät, että vii-
rupöllöt ovat aggressiivisia
pesän ja poikasten puolus-
tajia. Pesimisaikana naaraat
huolehtivat poikasista, eivät-
kä ne arkaile hyökätä pesäl-
le pyrkivien tunkeilijoiden
kimppuun. Erityisesti aggres-
siivisimmat naaraat hyökkää-
vät epäröimättä myös ihmis-
ten kimppuun ja iskevät tois-
tuvasti kiinni kynsillään.
Kontiaisen tutkimus vah-
visti rengastajien keskuudessa
vuosien varrella kehittyneen
ennakko-oletuksen, että vii-
rupöllönaaraiden pesänpuo-
lustuskäyttäytymisen aggres-
siivisuudessa on yksilöllisiä
eroja. Osa naaraista on perus-
luonteeltaan vihaisia, mutta
myös ravinto vaikuttaa niiden
käyttäytymiseen.
Pääravintonaan viirupöl-
löt käyttävät pelto- ja metsä-
myyriä, joiden kannat vaihte-
levat kolmivuotisissa sykleis-
sä. Hyvinä myyrävuosina vii-
rupöllöillä on paljon poikasia,
ja ne myös puolustavat jälki-
kasvuaan antaumuksella. Naa-
raat lauhtuvat myyräkantojen
romahtaessa eli suuria pesyei-
tä puolustetaan väkevämmin
kuin pieniä.
Satakunnan
riistanhoi-
topiirille
uusi hallitus
Satakunnan riistanhoitopii-
rin hallituksen puheenjohta-
jana jatkaa Harri Isomuotia
Hämeenkyrön-Viljakkalan
riistanhoitoyhdistyksestä.
Maanomistajain edustajaksi
valittiin Markku Pärssinen
MTK-Satakunnasta.
Muut hallituksen jäsenet
ovat Erkki Kallio Parkanon-
Karvian riistanhoitoyhdis-
tyksestä, Juha Kuusisto Lou-
nais-Satakunnan riistanhoi-
toyhdistyksestä, Veli-Pekka
Suni Säkylän-Köyliön riis-
tanhoitoyhdistyksestä, Rai-
ner Tattari Merikarvian riis-
tanhoitoyhdistyksestä, Pertti
Vartia Mouhijärven riistan-
hoitoyhdistyksestä ja Juha
Virtanen Porin riistanhoi-
toyhdistyksestä. Hallituksen
toimikausi on kolme vuotta.
Riistanhoitopiiriä edus-
tavat Metsästäjäin Keskus-
järjestön edustajakokouk-
sessa toukokuussa Hä-
meenlinnassa Jarkko Fa-
gerström Ulvilan piirin
riistanhoitoyhdistykses-
tä, Erkki Kallio Parkanon-
Karvian riistanhoitoyh-
distyksestä sekä Kari Kojo
Ala-Satakunnan riistanhoi-
toyhdistyksestä.
Riistanhoitopiiri tilin-
tarkastajiksi valittiin Kaar-
le Lempainen HTM, Nakki-
lasta ja Markku Sianoja, Sas-
talmalasta
Pärssiselle
ansiomerkki
Riistanhoitopiirin kokous
pidettiin maaliskuussa Sas-
tamalassa. Kokouksessa oli
läsnä äänivaltaiset edustajat
19 riistanhoitoyhdistykses-
tä. Kaikkiaan riistanhoito-
yhdistyksiä Satakunnan riis-
tanhoitopiirissä on 20.
Kokouksen alussa Met-
sästäjäin Keskusjärjestön
puheenjohtaja Simo Syrilä
luovutti
Metsästäjäin Keskusjär-
jestön kultaisen ansiomer-
kin Markku Pärssiselle Sas-
tamalan Kiikasta. Markku
Pärssinen on toiminut riis-
tanhoitopiirin hallitukses-
sa Maa- ja metsätalousmi-
nisteriön määräämänä jäse-
nenä vuosina 1993-2002 ja
maanomistajien edustajana
2003-2006 sekä varajäsenenä
2006-2009. Vuosittain kul-
tainen ansiomerkki luovu-
tetaan vain yhdelle henkilöl-
le riistanhoitopiirin alueella.
Mikä on riistanhoi-
topiiri?
Riistanhoitopiiri on met-
sästäjäorganisaation paikal-
lisaluetasolla toimiva yksik-
kö. Piirien lukumäärä on
15 ja niiden alueet vastaa-
vat suunnilleen vanhaa lää-
nijakoa.
Riistanhoitopiirin toi-
mintaa johtaa riistapääl-
likkö, jolla useimmissa pii-
reissä on apuna riistan-
hoidonneuvoja. Piirit ovat
Metsästäjäin Keskusjärjes-
tön valvonnan ja ohjauksen
alaisia.
Metsästäjäin Keskusjär-
jestö puolestaan perustet-
tiin vuonna 1962 metsäs-
tyslailla. Metsästyslaissa
määritellään metsästyksen
viranomaiset ja muut met-
sästys- ja riistanhoitoasioita
edistävät tahot. Näihin kuu-
luvat metsästäjien omatoi-
misuuteen perustuva Met-
sästäjäin Keskusjärjestö,
riistanhoitopiirit ja riistan-
hoitoyhdistykset.
Maamme 15 riistanhoi-
topiiriä on jaettu paikal-
listasolla 298 riistanhoito-
yhdistykseen. Riistanhoi-
toyhdistys on metsästäjäor-
ganisaation paikallistason
yksikkö, joka toimialue on
yleensä yhden tai kahden
kunnan alue. Riistanhoi-
toyhdistyksen jäseniä ovat
kaikki kuluvana metsästys-
vuonna riistanhoitomaksun
maksaneet henkilöt.
vv
Otsikoiden takaa
• Hannu Virtanen
Eikö olisikin hienoa, jos olisi ihan oma Kuu kiurus-
ta kesään -sananparsi. Kiikoislaisilla on! Se kuuluu
näin: ”Kuukausi leivosta kessään, viikko viskinlintu-
sesta, tuskin päivää pääskysestä.”
Sanonta on julkaistu Suomen kansan sananparsi-
kirjassa (WSOY 1947), jonka toimittivat R.E. Nir-
vi ja Lauri Hakulinen. Teoksen sananparsivalikoi-
ma perustuu aineistoon, joka kerättiin keruukilpai-
luilla kansankielemme sanakirjan arkistoon vuosi-
na 1931-37.
Sananparren viskinlintunen ei muuten viittaa mi-
hinkään viljasta tislattuun väkijuomaan, vaan sen
katsotaan tarkoittavan pyrstöään viskelevää väs-
täräkkiä eli alueellamme myös liinapeippona tun-
nettua lintua. Huomio kiinnittyy myös sanaan ”ke-
sä”, jonka kiikoislaisempi muoto olisi tietenkin ”su-
vi”. Niin tai näin, hyvinhän tuo ”kessään” sananlas-
kussa kuitenkin soi.
mmm
Viimeksi Luontoviesti kertoi Sastamalan seudun
pöllöjen pesintöjen alkamisesta. Tieto on sittemmin
lisääntynyt.
Etenkin viirupöllöt ovat toden totta panostaneet
nuorisoonsa. Kun edellisinä keväinä kolme tai neljä
munaa on ollut ihan hyvä määrä viirurouvan pesäs-
sä ja yhtä tai kahta munaakin on tunnollisesti hau-
dottu, tänä keväänä metsistämme on löytynyt kuu-
den ja seitsemän munan pesiä.
Seitsemää munaansa pöllöemot hautovat tutkijoi-
den tiedossa olevista pesistä Lavian Kivijärvenmaan
kololla ja Vammalan Kotajärvenmaan pöntöllä.
mmm
Harvemmin pääsee seuraamaan jonkin lintulajin le-
vittäytymistä uusille elinalueille. Vaikka sinitiaiset ja
viherpeipot ovatkin poikavuosistani selvästi lisään-
tyneet, en voi näiden lajien yleistymisestä oikein mi-
tään todisteeksi lausua. On vain se kuuluisa musta
tuntuu -ajatus sekä tietenkin muiden tekemät las-
kennat ja ynnäykset.
Laulujoutsen on selvempi tapaus. Laji alkoi yleis-
tyä samoihin aikoihin luontoharrastukseni alkami-
sen kanssa, joten omiakin havaintoja joutsenparien
asettumisesta täkäläisille järville löytyy sekä muis-
toista että havaintovihkoista.
Lähes ainutlaatuisina pidänkin näitä kevään hetkiä,
jolloin voin seurata pikkuvarpusten asettumista pi-
haamme Keikyässä. Tiedossani on ollut, että pitkään
Kaakkois-Suomessa esiintynyt laji on vallannut sil-
lanpääasemia muualta Suomesta.
Pikkuvarpusia onkin viime vuosina ollut jo aivan
naapurustossa Pehulassa ja Jussinpellossa. Viime lo-
kakuussa yksi lintu vihdoin rohkeni käydä tirsku-
massa pihassamme. Talvella sitä ei kuitenkaan nä-
kynyt.
Pääsiäislauantaina pikkuvarpuspari olikin sitten jo
puuhissaan läheisen sähköpylvään korkeuksissa, jos-
sa pesäpaikkana kiinnosti vaakasuorassa oleva ontto
teräspalkki. Sunnuntaina koiras tuli pihaan ja lauloi
sekä puissa että pensaissa.
Kevään mielenkiintoisin lintu ei tullutkaan Afrikasta
vaan muutaman sadan metrin päästä rautatien takaa
Jussinpellosta. Hauskaa.
Viikko
viskin-
lintusesta
Satakunnan saalis lähes
5000 valkohäntäpeuraa
Tammikuun lopussa päät-
tyneen metsästyskauden ai-
kana kaadettiin Satakun-
nan riistanhoitopiirin alu-
eella lähes 5000 valkohän-
täpeuraa. Riistanhoitopiirin
mukaan metsästyksellä ta-
voiteltiin peurakannan pie-
nentämistä muun muassa li-
sääntyneiden liikenneonnet-
tomuuksien takia.
Verotusta onnistuttiin li-
säämään jonkin verran eri-
tyisesti jahtikauden alus-
sa. Metsästyksen aikaistami-
sella pyritään vaikuttamaan
liikenneonnettomuuksien
määriin, sillä loka-marras-
kuuhun ajoittuvan peurojen
kiima-aikana tapahtuu suu-
rin osa koko vuoden peura-
kolareista. Ennen tätä ajan-
kohtaa ammutut yksilöt ei-
vät voi joutua liikenneonnet-
tomuuteen.
Jahdin jälkeen jäi 6100
peuraa
Kasvaneesta kaatomäärästä
huolimatta peuroja jäi riistan-
hoitopiirin alueelle 300 enem-
män kuin edellisen metsästys-
kauden jälkeen. Kanta-arvio
metsästyksen jälkeen on 6100
valkohäntäpeuraa.
Peurakanta on keskittynyt
Satakunnan riistanhoitopiirin
eteläosiin, jossa peuratiheys
metsästyskauden jälkeen ar-
vioituna on yli 10 yksilöä tu-
hannella hehtaarilla, Punka-
laitumella jopa 29 yksilöä tu-
hannella hehtaarilla. Piirin
pohjoisella hirvieläintalous-
alueella tiheys on 1,6 yksilöä
tuhannella hehtaarilla. Riis-
tanhoitopiirin koko alueen
keskitiheys on 5,5 valkohäntä-
peuraa tuhannella hehtaarilla.
Satakunnan riistanhoito-
piirin alueella valkohäntä-
peuran pyyntilupia myönnet-
tiin metsästyskaudelle
2008-2009 yhteensä 4474
kappaletta. Myönnetyistä lu-
vista onnistuttiin käyttämään
78,6 prosenttia, sillä piirin alu-
eella kaadettiin yhteensä 4975
valkohäntäpeuraa. Yhdellä lu-
valla voidaan kaataa yksi ai-
kuinen tai kaksi vasaa.
Kuluneella metsästyskau-
della kaadetuista peuroista
vasoja oli yli puolet, 58,7 pro-
senttia kokonaissaaliista. Ai-
kuissaalis oli urosvoittoinen
sillä 58 prosenttia kaadetuista
aikuisista valkohäntäpeuroista
oli uroksia.
Metsäkauris
vakiintunut
Metsäkauriin metsästykseen
ei tarvita pyyntilupaa, mutta
kaadosta on ilmoitettava alu-
een riistanhoitopiiriin seitse-
män vuorokauden kuluessa.
Kauriita ammuttiin päätty-
neellä jahtikaudella yhteen-
sä 543 yksilöä. Vuonna 2007
kaadettiin 426 metsäkauris-
ta.
Metsäkauris on vakiin-
nuttanut asemansa riista-
lajistossa Satakunnan riis-
tanhoitopiirissä. Metsästys-
kauden jälkeen arvioidaan
talvikannaksi jääneen voin
2500 metsäkaurista. Eniten
kaatoja ilmoitettiin Lou-
nais-Satakunnan ja Ulvilan
piirin riistanhoitoyhdistys-
ten alueilta.
Koko riistanhoitopiirin
alueelta kaadetuksi ilmoite-
tuista yksilöistä oli 269 ai-
kuisia ja 276 vasoja.
Metsäkauriin metsästys
jatkuu vielä 16.5.-15.6. väli-
senä aikana, jolloin saa met-
sästään vain uroksia eli puk-
keja.
Punkalaitumelle jäi jahdin jälkeen loikkimaan jopa 29
valkohäntäpeuraa tuhatta hehtaaria kohti.
Vihainen viirupöllönaaras lisääntyy tehokkaimmin
Poikanen on emolleen puolustamisen arvoinen asia. Ihmisen ei kannata lähestyä vii-
rupöllön pesää eikä maastossa olevia poikasia, sillä seurauksena on usein emon kii-
vas hyökkäys.
Pikkuvarpusten seurustelua Keikyässä pääsiäis-
lauantaina.
Turvesoiden
pohjat lintu-
kosteikoiksi
Metsästäjäliitto ja Vapo oy
ovat solmineet yhteistyösopi-
muksen vanhojen turvesuo-
pohjien muuttamisesta lintu-
kosteikoiksi ja kosteikkoalu-
eiden vuokraamisesta met-
sästyskäyttöön.
Vapon tavoitteena on saa-
da vanhojen turvesoiden poh-
jat ympäristön ja paikallisten
asukkaiden kannalta tarkoituk-
senmukaiseen hyötykäyttöön.
Metsästäjäliiton jäsenseuroille
sopimus taas tarjoaa hyvän ti-
laisuuden lisätä alueen vesilin-
tukantaa ja parantaa alueensa
metsästysmahdollisuuksia.
Sopimuksen myötä Met-
sästäjäliiton jäsenseurat voi-
vat tehdä Vapon kanssa met-
sästysvuokrasopimuksen eli
kunnostaa talkoovoimin Va-
pon avustuksella turvesuon
riistakosteikoksi seuran met-
sästyskäyttöön. Metsästys-
vuokrasopimus tehdään Met-
sästäjäliiton ja Vapon puiteso-
pimuksen pohjalta.