16
Torstai huhtikuun 16. 2009
Saammeko kotimaista ruokaa myös huomenna?
Jukka Tuori pyrkii asemiin,
jossa voi vaikuttaa
Maija Latva
-Joudun kritisoimaan harjoi-
tettua maatalouspolitiikkaa,
siitä ei oma puolueeni saa
hyviä arvosanoja puhumat-
takaan keskustapuolueesta,
miettii EU-parlamenttivaa-
liehdokas, huittislainen Juk-
ka Tuori. Itseään hän luon-
nehtii maatalous- ja yrittä-
jätaustaiseksi ehdokkaaksi,
jolla on kunta- ja maakunta-
politiikasta pitkä kurssi suo-
ritettuna.
Tuorin vaalikampanjan
kärkenä on kotimainen ruo-
ka ja kampanjan näkyvin osa
on Jukan Ruokala, joka avat-
tiin Huittisissa viime viikon
keskiviikkona. -Ruokala on
paikka, jossa puhutaan, syö-
dään ja arvostetaan kotimais-
ta ruokaa, kertoo vaalipäällik-
kö Hanne Tuori-Kalliokoski.
-Ruokala on vaalitapahtuma
sekä nettisivusto ja Ruokalan
blogikirjoittajiksi olemme saa-
neet useita tunnettuja suoma-
laisen ruuan puolestapuhujia,
hän iloitsee.
Päätös syntyi
kapinakokouksen
jälkimainingeissa
-Lähdin ehdolle EU-vaalei-
hin Huittisissa järjestetyn ka-
pinakokouksen jälkimainin-
geissa. Tammikuiseen koko-
ukseen osallistui reilut 650
maatalousyrittäjää eri puolil-
ta eteläistä Suomea. Kokouk-
sen viesti oli selvä, meidät on
unohdettu, muutosta on ta-
pahduttava, näin ei voi jatkua.
Tilaisuudessa pitämäni
avauspuheenvuoron perusteel-
la olen saanut paljon yhteyden-
ottoja ja kannustavaa palautet-
ta. Päätös ehdokkaaksi lähtemi-
sestä ei ollut helppo.Maatalous-
yrittäjien asema on kuitenkin
tällä hetkellä niin vaikea, että
päätin laittaa osaamiseni ja ko-
kemukseni peliin. Teen parhaa-
ni, jotta myös Suomen maaseu-
dun ääni kuuluisi EU:n päätök-
senteossa ja viljelijäperheiden
tasapuolinen kohtelu kaikkialla
Suomessa toteutuisi, Jukka Tuo-
ri taustoittaa päätöstään. Hänen
mukaansa ulkomaiset maatalo-
usasiantuntijat ihailevat ainut-
laatuista maatilamalliamme
sekä sitä kokonaisuutta, jonka
pellot, metsät, kotieläintuotan-
to ja mahdollinen muu yritys-
toiminta muodostaa. -Suomes-
sa tätä perinteistä mallia ei kui-
tenkaan osata arvostaa tarpeek-
si, hän harmittelee.
Kolmantena teemana
maakunta
Jukka Tuori laskiskelee, et-
tä hän tarvitsisi 35 000 ääntä
päästäkseen läpi. -Pidän sitä
ihan realistisena mahdollisuu-
tena, hän toteaa. -Kyllä ihmi-
siä varmaan kiinnostaa, saam-
meko kotimaista ruokaa huo-
mennakin, hän lisää.
Jukan Ruokalaa kohtaan on
osoitettu kiinnostusta Pohjan-
maata ja Itä-Suomea myöten,
joten kiertämistä ehdokkaalle
on luvassa.
Kotimaisen ruuan ja maa-
seudun lisäksi Tuorin kolmas
teema vaaleissa on maakun-
nat ja niiden tarpeellisuus.
-EU:ssa maakunta on tärkeä
taso. Oma puolueeni empii
maakuntahallinnon kehittä-
misessä ja keskustapuolue on
valmis sitä vahvistamaan. Itse
olen tässä keskustalaisen ajat-
telun kannalla, kokoomuksen
mies myöntää.
Jukan Ruokalan avajaisia vietettiin viime viikon kes-
kiviikkona Ravintola Wanhalla WPK:lla Huittisissa.
EU-parlamenttivaaliehdokas Jukka Tuorin lautasel-
la on ravintolan isäntäparin omalla maatilalla kas-
vatettua kukonpoikaa. -Siis taatusti kotimaista, Tuo-
ri myhäilee.
Satakunnan Keskustanuoret
ehdottavat:
Opiskelijastipendi
käyttöön kuihtuvassa
Satakunnassa
Koko Satakunnan alueella
kärsitään vuosittain väestö-
pohjan laskusta. Yksi tähän
johtavista ongelmista on, et-
tä moni nuori lähtee opiske-
lemaan korkeakouluun Sa-
takunnan ulkopuolelle ja jää
myös sille tielle. Satakunnan
Keskustanuoret ehdottaa, että
satakuntalaiset kunnat ottaisi-
vat käyttöön opiskelijastipen-
dijärjestelmän. Tällainen on
käytössä jo mm. Kokemäellä.
Opiskelijastipendijärjestel-
män ideana on, että kotikun-
nastaan muualle korkeakou-
luun opiskelemaan muuttanut
nuori voisi hakea kerran vuo-
dessa noin 300 - 500 euron ar-
voista stipendiä omalta koti-
kunnaltaan, mikäli hän pitää
kirjat siellä. Tällöin side ko-
tikuntaan säilyy ja kynnys ta-
kaisin muuttoon opiskeluiden
jälkeen alenee. Kunta hyötyy
tästä mm. valtionosuuksien
myötä. Lisäksi opiskelija mak-
saa kesätöistään ja opiskelui-
den ohella tehdyistä töistä ve-
rot kotikuntaansa. Pienellä
panostuksella kunta itse asias-
sa saisi enemmän rahaa. Opis-
kelijallekin tuo summa olisi jo
merkittävä, sillä maksaisi mo-
nessa paikassa sisäisen jouk-
koliikenteen kulut.
Jotta opiskelijastipendijär-
jestelmä toimisi, tulisi kun-
nan pitää huolta siitä tiedotta-
misesta nuorille. Elleivät nuo-
ret siitä tiedä, eivät he osaa sitä
myöskään hakea. Lisäksi kaik-
kein tärkein asia, joka vaikut-
taa nuorten takaisinmuuttoon
opiskelujen jälkeen, ovat työ-
paikat. Työtä tulisi löytyä ja
siksi Satakunnan Keskusta-
nuoret pitävät tärkeänä, että
kunnat panostavat monipuo-
lisen elinkeinorakenteen luo-
miseen ja ylläpitämiseen.
Satakunnan Keskustanuor-
ten vuosikokous pidettiin La-
viassa 4.4.
Emma ja Onni suosikkinimet
Emma ja Onni ovat vuonna
2008 syntyneiden lasten suo-
situimmat etunimet. Emman
sai ensimmäiseksi nimekseen
487 tyttöä ja Onni annettiin
etunimeksi 517 pojalle.
Emman jälkeen suosituim-
mat tyttöjen ensimmäiset etu-
nimet viime vuonna olivat El-
la, Sara, Venla ja Siiri. Pojille
useimmin annetut etunimet
Onnin jälkeen olivat Eetu,
Veeti, Elias ja Aleksi.
Kaikista tyttöjen saamista
nimistä viisi suosituinta olivat
edelleenkinMaria, Emilia, So-
!a, Olivia ja Aino. Viisi suo-
situinta poikien nimeä olivat
nyt Juhani, Johannes, Mikael,
Matias ja Onni.
Nimitiedot kootaan väestö-
tietojärjestelmästä, joka sisäl-
tää henkilötietojen lisäksi tie-
toja kiinteistöistä, rakennuk-
sista ja asunnoista. Järjestel-
mää ylläpitävät maistraatit ja
Väestörekisterikeskus.