Page 22 - Alueviesti_16

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO

Silmälääkäripalvelut

Työtarjouksia

Rakennuspalvelut

Ruosteenestoa

Puutavaraliikkeitä

T:mi SAMI KOIVU

PUUTAVARAMYYNNISSÄ

• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat

Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827

os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la

ent. Koivulan Sahaa vastapäätä

Siivous- ja kotipalvelut

Alueviestin

palveluhakemistossa

ilmoitat edullisesti

/pmm/ilm.+alv 22% yht. 0,48

!

0,39

!

Tämä hinta on voimassa kun ilmoitus on lehdessä yhtäjaksoisesti

vähintään 2 kuukauden ajan.

Yleisöltä

Koulukriisin todelliset syypäät

Maija Latva kiinnitti kirjoi-

tuksessaan huomiota vaka-

vaan ongelmaan, lastemme

kouluruokailun alennustilaan.

Millään järkevällä perusteella

ei voida oikeuttaa sitä, että ny-

ky-Suomessa tingitään koulu-

ruoasta tai muista hyvän kou-

lunkäynnin perusedellytyksis-

tä. Toista tasoa oli kouluruoka

silloin kun Maija, Mikko ja

kumppanit peruskoulua kävi-

vät! Bruttokansantuote oli ny-

kyistä paljon pienempi, mutta

kouluruoan aineksissa ei pih-

dattu ja pikkukoulujakin oli

monin verroin.

Alueviestin yleisönosastos-

sa ja muuallakin on esiinty-

nyt mielipiteitä, joissa ei osa-

ta erottaa metsää puilta. Parja-

taan ja syyllistetään kyläkou-

lut säilyttänyttä valtuuston

enemmistöä, vaikka todelli-

set syypäät ovat aivan muual-

la. Koko suomalainen koulu-

ja kasvatustoimi on näet pa-

hemman kerran metsässä. To-

dellinen ongelma ei suinkaan

ole se, että valtuusto päätti säi-

lyttää kyläkoulut, vaan se, että

meillä ja muissa kunnissa jou-

dutaan ylipäänsä miettimään

leikkauksia muutenkin ahdin-

koon ajetussa koululaitokses-

sa. Tilanne on siis täysin nu-

rinkurinen: jälkikasvuun pi-

täisi satsata lisää, mutta enti-

sestäkin tingitään!

Valtuutettujen sijasta syyt-

tävän sormen tulisi osoit-

taa valtakunnallisiin päättä-

jiimme, ennen muuta maan

hallitukseen. Sen ymmärrys

maamme hyvinvoinnista on

pinnallinen ja lyhytnäköinen.

Tästä kertovat esimerkiksi hy-

vätuloisten verohelpotukset,

rikkaimpien eli suuria omai-

suuksia omistavien suoranai-

nen veroista vapauttaminen,

kuntarahoituksen vakavat lai-

minlyönnit tai valtionyhtiöi-

den kelvoton omistajapoli-

tiikka.

Nämä asiat ovat esimerk-

kejä sekä taitamattomasta ta-

loudenpidosta että rikkai-

ta suosivista, yhteiskunnal-

lista eriarvoisuutta lisäävistä

arvostuksista. Nyt sitten ”!-

nanssikriisiin” vedoten meil-

lä Sastamalassakin availlaan

budjetteja ja etsitään lisäsääs-

töjä sieltä, missä pitäisi tehdä

tuntuvia lisäinvestointeja, ku-

ten lasten ja nuorten kohdalla.

On pötypuhetta, ettei muuta

vaihtoehtoa ole. Aina on vaih-

toehtoja. Kysymys on tässäkin

arvostuksista, myös eri väes-

töryhmien saamasta arvos-

tuksesta.

Suomalainen yhteiskunta

on mahdollista rakentaa ny-

kyistä paljon valistuneem-

malle näkemykselle hyvin-

voinnista ja sen edellytyksistä.

Sitä paitsi juuri nykyisen krii-

sin olisi pitänyt tehdä selväk-

si se, ettei viime aikojen ko-

va ja epäoikeudenmukainen

markkinatalous tai julkisen

sektorin alasajo ole suinkaan

lisännyt väestön hyvinvoin-

tia, vaan nakertanut yhä use-

amman suomalaisen elämän

edellytyksiä. Seurauksena on

kasvavaa työttömyyttä, tur-

vattomuutta, sairautta, eriar-

voisuutta, nöyryyttämistä, jne.

Vika ei todellakaan ole taval-

lisissa ihmisissä, vaan yhteis-

kunnallisessa järjestelmässä,

joka onnistuu ennätysajassa

hassaamaan ennennäkemät-

tömän suuren varallisuuten-

sa niin, että nyt jo koululais-

ten ruuasta tingitään.

Mikäli koulutoimen on-

gelmat meillä Sastamalassa-

kin oikeasti aiotaan ratkais-

ta, tulisikin maassamme saa-

da aikaan syvälle käyvä yh-

teiskunnallinen ja poliittinen

muutos. Vähintäänkin tulisi

ymmärtää se, ettei laman kär-

jistämiä henkisiä, sosiaalisia

ja taloudellisia ongelmia rat-

kaista leikkauksilla, vaan ta-

louden uudelleen järjestämi-

sellä ja laajoilla lisäinvestoin-

neilla. Niihin Suomessa olisi

kyllä varaa, mikäli päätöksen-

tekijöiden ajattelu olisi ny-

kyistä selvästi kehittyneem-

pää. Silloin olennainen kysy-

mys ei enää kuuluisi, pitää-

kö kouluja lakkauttaa vai ei,

vaan miten koululaitokselle

viisaasti annetut tuntuvat lisä-

resurssit tulisi käyttää lastem-

me ja nuortemme hyvinvoin-

nin edistämiseksi.

Mikko Lahtinen

professori

Stormi

Sykettä Sastamalassa –

koulutoimi hengityskoneeseen?

Perusopetukseen suunni-

tellaan mittavia supistuksia.

Valtuusto kuitenkin päätti,

että koulutuksesta ei säästöjä

tehdä kouluverkkoon kajoa-

malla. Tehty päätös tarkoit-

tanee, että myöskään ope-

tuksen laadusta ei tule tinkiä.

Oppilaiden ryhmäkokoja ei

saa suurentaa, tukiopetus-

ta vähentää eikä jakotunte-

ja poistaa. Virkavastuumme

on tarjota oppilaille turvalli-

nen opiskeluympäristö ja laa-

dukasta opetusta. Emme ky-

kene kantamaan tätä vastuu-

ta, jos suunnitellut talouden

tasapainotustoimet toteute-

taan opetustoimessa.

Oaj:n Sastamalan

paikallisyhdistyksen hallitus

Nuorissa tulevaisuus – kuntaliitos alas

Mitä ihmettä? Kuntaliitos ete-

nee ja etenee, vaikka kuntalais-

ten mielipiteitä ja ajatuksia ei

ole kuunneltu, saati edes kysyt-

ty. Suoria vastauksia ei ole saa-

tu, vaikka kuinka monta kertaa

on tiedusteltu. Kauniisti pyytä-

misestä ei ole ollut hyötyä, joten

nyt on aika jo vaatia. Vaadimme

kuntaliitokseen liittyen pidettä-

väksi kansanäänestyksen, sekä

täysi-ikäisille että nuoremmil-

le kuntalaisille. Nuoremmille

erikseen, koska kuntaliitos vai-

kuttaa heihin yhtälailla kuin ai-

kuisiinkin.

Joukko oppilaita on huolis-

saan Säkylän lukion tulevaisuu-

desta. Koulullemme taataan jat-

koa kolmeksi vuodeksi, mutta

entä sen jälkeen? Tilastollisesti

Säkylän lukiolla on paremmat

oppimistulokset kuin Euran lu-

kiolla, miksi siis pitäisi siirtää

kaikki oppilaat Euraan? Jos Sä-

kylän koulu lakkautetaan ja op-

pilaat siirretään Euraan, monen

oppilaan koulumatkat pitenevät

huomattavasti. Omien kyytien

hankkiminen tai bussikuljetus-

ten kustantaminen kävisi kal-

liimmaksi kuin nykyiseen kou-

luun kulkeminen.

Jo useita vuosia Säkylän lu-

kiossa on puhuttu tulevasta

remontista – joka todella tulisi

tarpeeseen –mutta jota jostain

syystä ei ole vieläkään saa-

tu aikaiseksi toteuttaa. Mutta

pieleen meni taas: mahdolli-

sen kuntaliitoksen myötä Sä-

kylän lukion kunnostamiseen

ei nyt löydykään rahoja, mut-

ta Euran kyllä. Lupaukset ovat

arvottomia, jos niitä ei pidetä.

Sara Halme, Kirsi Saarinen,

Martta Korpioksa, Katariina

Saarinen, Aija Aaltonen, Jen-

niina Salonen

FC Vapsi ei halua kannustaa tupakoimaan ja ryyppäämään

Vesa Hirvikoski ja Mikael

Nyyssönen kertoivat viime

Alueviestissä siitä, kuinka he

järjestävät tänä vuonna Puis-

tofutiksen. On hienoa, että

pojat ovat aktiivisia ja käyttä-

vät aikaansa tällaiseen toimin-

taan. On kuitenkin korjattava

muutama jutussa esiintynyt

epäkohta:

Pyysin Hirvikosken ja

Nyyssösen palaveriin FC Vap-

sin toimistolle tiistaina 31.3.,

koska olimme seuran johto-

kunnassa saaneet vihiä sii-

tä, että pojat olisivat taas in-

nokkaita organisoimaan tur-

naukset. Toisin kuin Hirvi-

koski ja Nyyssönen jutussa

väittävät, kerroin heille, että

FC Vapsi haluaa tänä vuon-

na panostaa Puistofutikseen

enemmän kuin muutamana

aikaisempana. Olimme joh-

tokunnassa keskustelleet ra-

hallisesta panostuksesta esi-

merkiksi mainostamisen ja

otteluiden tuomarien järjestä-

misen kautta. Kerroin Hirvi-

koskelle ja Nyyssöselle myös

suunnitelmista järjestää pe-

laajille ensimmäisen turnauk-

sen päätteeksi jokin viihteelli-

nen oheistapahtuma.

Johtokunnalla oli vain yk-

si vaatimus: turnaukset on

muutettava ryyppäjäisistä rai-

tishenkiseksi potkupalloiluk-

si. Lisäksi tupakointi sallittai-

siin vain sille osoitetulla alu-

eella. Erityisesti sen jälkeen,

kun Puistofutis muutettiin

turnausmuotoiseksi entisen

puistosarjan sijaan, alkoho-

li on vähitellen hiipinyt ku-

vaan yhä enemmän. FC Vap-

sin naisten joukkue oli viime

vuonna mukana turnaukses-

sa, ja omasta kokemuksesta

tiedän, että erityisesti tietty-

jen ihmisten kohdalla alkoho-

li on muuttunut tärkeämmäk-

si kuin itse pelaaminen. Viinat

ja tupakat ovat vaihtopenkillä

arkipäivää, ja toisinaan pelaa-

jat ja tuomarit juovat avoimes-

ti jopa pelatessaan.

Kerroin Hirvikoskelle ja

Nyyssöselle, että seura järjes-

tää tapahtuman valvonnan ta-

valla tai toisella. Lupasin esi-

merkiksi itse toimia valvojana.

Näin pojat saisivat keskittyä

olennaiseen eli tapahtuman

käytännön asioiden hoita-

miseen. Pojat olivat kuiten-

kin sitä mieltä, että alkoho-

lia ei saada kitkettyä pois. He

kyllä laittavat jälleen sääntöi-

hin, että alkoholia ei saa juo-

da, mutta muuten eivät puutu

asiaan. Näin mikään joukkue

ei jää pois alkoholittomuuden

vuoksi. Itse olen kuitenkin si-

tä mieltä, että joukkueita oli-

si saattanut näin tulla jopa li-

sää. Esimerkiksi Punkalaitu-

men vastaanottokeskuksesta

olisi tullut muutama joukkue

mukaan, jos alkoholi olisi kar-

sittu.

Koska FC Vapsi oli asiassa

ehdoton, päädyimme siihen,

että pojat järjestävät tapahtu-

man itse. FC Vapsin suunni-

telmissa on tänä kesänä jotain

aivan uutta harrastetoimintaa.

Palloa ei sielläkään ”potkita

otsa kurtussa ja kieli keskellä

suuta”. Kokemuksesta tiedän,

että nahkakuulan potkiminen

on taatusti hauskaa – ihan il-

man alkoholiakin.

Heli Tuominen/FC Vapsin

johtokunta

Erikoistarjous Huittisten alueen maanviljelijöille

Turun Seudun Vesi Oy tarjoaa

Huittisten Takkulan kemialli-

sella vedenpuhdistuslaitoksel-

la kemiallisesti tehostetun ve-

den valmistuksessa syntyvää

lietettä pelloillenne.

Jäteainetta syntyy toistakym-

mentä kuutiota vuorokaudes-

sa kun Kokemäenjoen vedestä

erotetaan polyalumiinikloridil-

la lietettä ja muita saasteainei-

ta. Toki lietteessä on joukossa

muutamia prosentteja veden-

puhdistuskemikaalijäämiä ja li-

säksi polymeerikemikaaleja ta-

vanomaisen eloperäisen lietteen

ja raskasmetallien lisäksi? Ero-

tuslietteen määrä toki lisääntyy

selvästi parissa vuodessa, kun-

han Pirkanmaan uusi jäteveden

keskuspuhdistamo alkaa syy-

tää lietteitä joen ylävirtaan No-

kialla.

Koska lietettä muodostuu

yli 12 kuutiota jokaikinen vuo-

rokausi Takkulan laitoksella,

lietettä riittää lähiseudulla lu-

kuisten maanviljelijöiden pel-

loille ja haluttaessa paksultikin.

Lietemäärä riippuu siitä,

kuinka paljon vettä saadaan

lietteestä erotetuksi polymeeri-

kemikaalilisäysten avulla. Käy-

tännössä aine on olemuksel-

taan vetelän vellimäistä mutta

runsaalla polymeerikemikaali-

lisäyksellä, jos prosessi onnis-

tuu, jopa liki puuromaista.

Turun Seudun Vesi Oy ha-

luaa julkisena toiminnanhar-

joittajana tulla vastaan ja tar-

joaa lietteen teille ihan ilmai-

seksi (ALV 0%) ja vieläpä pel-

loillenne levitettynä, mikäli

kuljetusmatka tilallenne Tak-

kulasta on alle 30 km. Ilmoit-

takaan Turun Seudun Ve-

si Oy:n laitokselle ottamanne

määrän ja haluamanne levi-

tysmäärän tonnia/hehtaari. Il-

mainen liete ei pienennä ym-

päristötukia.

Tehokas moderni levitys-

kone käyttää uutta suunnatta-

vaa korkeapainesinkotekniik-

kaa, jotta esim. rantapelloilla

ainetta ei paljon joudu vesis-

töön eikä maanteille eikä edes

naapuriinkaan. Talouskeskuk-

sien rakennuksien seiniä ja pi-

hoja yritetään toki varjella le-

vityksissä. Hajuhaittaakin on

vain alle kaksi viikkoa.

Turun Seudun Vesi Oy:n

hankkimalla ympäristöluvalla

lietteen levitystä voidaan teh-

dä ympäri vuoden, myös lu-

men päälle. Lietettä ei saadul-

la erikoisluvalla tarvitse mul-

littaakaan ollenkaan.

"

Hannes Heikkilä

dipl.ins., Alastaro

Page 22 - Alueviesti_16_2009