15
Keskiviikko kesäkuun 3. 2009
Mansikat kypsyvät tänä kesänä hiljalleen
Suomalaisille maistuu
iso, kaunis ja makea marja
Marianna Langenoja
-Mansikasta tulee mieleen au-
rinkoinen päivä, iloinen mieli
ja juuri alkanut kesä, Salmisen
Mansikkatilan vanhaemäntä
Tuula Salminen kuvailee. Hän
ja miehensä Antti ovat muka-
na työn touhuissa poikiensa
Jermun ja Timon omistamal-
la mansikkamaalla Kauvatsal-
la Sääksjärven rannalla. Tällä
hetkellä tilusten usealla heh-
taarilla muhivat pienet man-
sikan raakileet ja suurin osa
mansikoista on vasta kukas-
sa. Osa taimista odottaa vielä
istutusta.
Salmisen tila kasvattaa yh-
teensä noin kymmentä eri
mansikkalajiketta. Ensim-
mäisenä kypsyy Honeoye, jo-
ka on torilta tuttu nimellä Ha-
ni. Hani on vähän hapahko,
pieni marja, mutta Tuula Sal-
misen mielestä silti todella rai-
kas. Suosituin lajike on pääsa-
tokauden Polka. Sitä asiakkaat
osaavat pyytää. Polkaa Tuula
kuvailee isoksi ja erittäin ma-
keaksi. Se on siis juuri sellai-
nen, mitä asiakkaat mansikal-
ta usein odottavat. –Suomalai-
sille maistuu iso, kaunis ja ma-
kea marja, tilan vanhaemäntä
tietää.
Hän kertoo, että suoma-
laisten mansikoiden salaisuus
ovat valoisat yöt ja hiljalleen
kypsyminen. On ihanteellista,
jos keväällä lämpötila pyörii
kahdenkymmenen asteen hu-
jakoilla. Kymmenen astetta on
liian vähän kun taas 25 on lii-
an paljon. Valoisat yöt takaa-
vat sen, että suomalaiset man-
sikat ovat pehmeitä, eivätkä
kovia niin kuin ulkomaalaiset.
Hitaasti kypsyneet
mansikat ovat
makeampia
Viime vuoden keväthelteiden
vuoksi sato saatiin Salmisen
Mansikkatilalla jo viikkoa en-
nen juhannusta, mutta Tuula
arvioi, että tänä vuonna me-
nee vähän pidemmälle. –Oli-
si kiva jos tulisi edes muutama
litra juhannusaatoksi. Olisi-
han se kiva sanoa, että juhan-
nuksena oltiin torilla myy-
mässä mansikkaa.
Tuula arvelee, että varsi-
nainen satokausi saattaa alkaa
vasta viikko juhannuksen jäl-
keen. Hän kuitenkin lohdutte-
lee hätäisimpiä, hitaasti kyp-
syneet mansikat ovat make-
ampia.
Tuulan mukaan mansikas-
ta voi tehdä vaikka mehua ja
hilloa. Sitä voi pakastaa, syö-
dä sellaisenaan tai nauttia jäl-
kiruokien kanssa. Emännän
spesiaali on mansikkasalaatti.
Hän sanoo, että erityisesti jää-
vuorisalaatin kanssa mansik-
ka sopii hyvin. Lasten alkoho-
littomissa booleissa mansikka
on kiva lisä, eikä mikään voi-
ta kesän ensimmäistä mansik-
kakakkua.
Hillomansikaksi Tuula suo-
sittelee hiukan hapanta, tum-
maa Jonsok-lajiketta. Jos sii-
hen lisää vielä jotain toista la-
jia, saa perinteisen makuisen
mansikkahillon. Mehumar-
joiksi sopii mikä lajike hyvän-
sä, kunhan mansikka on kun-
nollinen. –Usein ihmiset ku-
vittelevat, että mehuihin voi
laittaa huonoja mansikoita. Se
ei pidä paikkaansa.
Kauvatsan
mielenkiintoinen
mansikkahistoria
Kauvatsan mansikkahistoria
on mielenkiintoinen. 1920-lu-
vulla Kulkkilan koulun opet-
taja toi Kauvatsalle ensim-
mäisen mansikkataimen. Hän
tarjosi taimia myös oppilaiden
vanhemmille, ja pikkuhiljaa
Kauvatsalle levisi suoranainen
mansikkabuumi. –Joka tilalla
oli oma pieni mansikkamaa.
Se oli hyvä lisä parin karjan ja
pienen peltoläntin lisäksi. Sil-
loin entisaikaan mansikoita
vietiin pitkiä matkoja polku-
pyörällä myyntiin.
Vaikka nyttemmin hehtaa-
rit ovat kasvaneet ja mansik-
katilat samalla lukumääräi-
sesti vähentyneet, Kauvatsan
mansikkaperinne ei ole kuih-
tunut. Salmisen Mansikkatilaa
pyörittää tällä hetkellä kolmas
sukupolvi. –Kauvatsan man-
sikat – parasta kesässä, se on
hyvä iskulause, Tuula muiste-
lee mainoskampanjaa.
Salm
isen
Ma
nsikk
at
i
la
n v
a
n
ha
e
m
än
t
ä
T
uu
la
Salm
inen
t
u
t
kii is
t
u
t
uksi
a
.
H
änen
m
ie-
l
es
t
ään suo
mala
is
t
en
ma
nsikoiden s
ala
isuus ov
at
v
al
ois
at yöt
ja h
i
ljall
een k
yp
s
ym
inen.
Ma
nsik
at
ov
at
v
a
s
ta
kuk
a
ss
a
ja
k
yp
s
y
vä
t
t
i
la
n e
m
ännän
ar
vioiden
m
uk
aa
n
j
u
ha
nnuk-
sen
j
ä
l
keen.
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...32