Page 16 - Alueviesti_29

16

Keskiviikko heinäkuun 15. 2009

Kiviniityn Kotieläinpuiston

karvaiset kaverit

viihdyttävät koko perhettä

Marianna Langenoja

Maini-alpakka on mouhi-

järveläinen, villainen kame-

lieläin Kiviniityn Kotieläin-

puistosta. Maini on saanut

pari viikkoa sitten toistaisek-

si nimettömän poikasen, joka

kurkkii puistoon saapunei-

ta lapsia aidan välistä. Maini

varoittelee pienempää, emon

mielestä ihmisiin ei ole luot-

taminen. Mainin ja alpakka-

vauvan omistaja, Kiviniityn

Kotieläinpuiston yrittäjä Sirk-

ka Leino sanoo, että puistos-

ta löytyy eläinlajeja, joita ei

ihan joka päivä kävele vastaan

suomalaisessa eläinpuistossa.

Esimerkiksi etelä-amerikka-

laisia guanakoita löytyy Kivi-

niityn Kotieläinpuiston lisäk-

si vain Helsingin Korkeasaa-

resta. Lisäksi eläinpuistossa

menoa vauhdittavat muutkin

erikoisuudet, kuten nandut,

jakkihärkä, porot sekä tämän

kesän uutuutena puiston poi-

kamiehet, 150-kiloiset villisi-

at Aatu ja Heno.

Karvaisista ystävistä suosi-

tuimpia ovat kuitenkin puis-

ton puput. Jänöjussit syövät

juuri niin paljon ruohoa, kun

lapset niille jaksavat häkin vä-

listä syöttää. Myös lampail-

le maistuu pellon vihreät an-

timet, joten nekin ovat lasten

suosiossa. Lampaita ja pupu-

ja voi silitelläkin, jos saa kiin-

ni. Tilan emännän mukaan ai-

nakin osa lampaista rakastaa

rapsuttelua.

Viime kesänä

12 000 kävijää

Kiviniityn Kotieläinpuistosta

löytyy kaiken kaikkiaan neli-

senkymmentä eläinlajia. Nii-

den lisäksi lapsille on tarjol-

la erilaista toimintaa, kuten

trampoliineja, pomppulin-

na, polkuautoja ja mönkijöitä.

Metsän siimeksessä kohoaa

myös pelottava noidanmök-

ki, jonka katosta roikkuu hä-

mähäkkejä ja lepakoita. Mus-

ta kissa on istahtanut leijuvan

luudan päälle.

Alueella on kolme grillika-

tosta, joista löytyy puu- ja säh-

kögrillien lisäksi mikroaalto-

uuni, kahvinkeitin sekä vesi-

piste.

Grillauskatokset ovat kä-

vijöiden vapaassa käytössä, ja

ne ovatkin Sirkka Leinon mu-

kaan todella kysyttyjä.

-Monet perheet saapuvat

puistoon kylmälaukut täynnä

grillattavaa. Täällä lapset viih-

tyvät pitkään, joten nälkä tu-

lee varmasti.

Kiviniityn Kotieläinpuisto

on yksi Suomen suurimmista

eläinpuistoista. Viime kesänä

kävijöitä oli yhteensä 12 000,

ja tänä vuonna emännän arvi-

oiden mukaan kävijämääräen-

nätys menee rikki.

-Puskaradio on tehokas.

Vuosi vuodelta täällä käy

Täpläkauriit (eli vanhalta nimeltään kuusipeurat) muis-

tuttavat paljon lasten sadusta tuttua valkohäntäkauris

Bambia.

Guanakko on etelä-amerikkalainen kamelieläin, joka voi juosta jopa 60 kilometrin

tuntivauhtia. Kiviniityn Kotieläinpuistossa on elellyt kaksi valloittavaa guanakkoa

kolmen vuoden ajan.

Kiviniityn Kotieläinpuiston yrittäjä Sirkka Leino rakas-

taa eläimiä. Hänellä on sylissään hemmotteluun tottu-

nut lasten suosikki, Lätty.

Helsinkiläisiä Karoliina ja Petri Takalaa ei hurja meno

huimaa. Polkuautoajelun lisäksi Karoliina onmuunmu-

assa syöttänyt kaneja ja hyppinyt trampoliinilla. Muka-

na matkassa ovat myös muu perhe, äiti Elina sekä lapset

Helmi ja Matias. Perhe on käymässä Sastamalassa mum-

mulassa.

”

Lampaita ja pupuja voi

silitelläkin, jos saa kiinni. Tilan

emännän mukaan ainakin osa

lampaista rakastaa rapsuttelua.

enemmän kävijöitä. Vaik-

ka pääasiallisina asiakkaina

ovatkin lapsiperheet, myös

aikuisia ryhmiä ja paris-

kuntia saapuu puistoon päi-

vittäin. Joka kesä puisto on

hankkinut myös uuden eläin-

lajin. Ensi vuonnakin pitäisi

tulla uusi laji, mutta Leino ei

halua paljastaa enempää.

Myös wc-tiloja ja grillika-

toksia pitäisi emännän mieles-

tä saada alueelle lisää.

• Pirkko Lahtinen

Kovat

arvot

K

evään viimeisessä valtuuston kokouksessa tu-

lin surulliselle mielelle kuunnellessani puheen-

vuoroja, joissa keskusteltiin ennaltaehkäiseväs-

tä lastensuojelutyöstä. Puheena oli avoimen päiväkodin

sulkemisuhka.

Joissain puheenvuoroissa annettiin ymmärtää, että päi-

väkotia, jossa ollaan tukemassa vanhemuutta ei tarvita,

sillä vastuu lapsen kasvattamisesta on lapsen vanhem-

milla. Tietysti näin onkin, mutta, onko lapsen syy, jos

hän syntyy perheeseen, jonka vanhemmilla ei ole voi-

mia eikä ehkä taitoakaan antaa lapselle ehjää lapsuutta?

Ei ole lapsen syy, jos hänen vanhempansa sairastavat

psyykkistä sairautta tai heillä on riippuvuusongelmia

tai heidän oma lapsuutensa on ollut sellainen, etteivät

he tiedä, millainen ympäristö antaa turvan lapselle. Jos

tällaisen perheen lapsi, ei saa tukea kotinsa ulkopuolel-

ta, kierre jatkuu niin, että sitten kun nämä lapset saavat

omia lapsia, eivät hekään kykene lapsiaan hoitamaan

ja kasvattamaan ehjään aikuisuuteen. Yhteiskuntam-

me tulisi olla sellainen, että lasten elämä lapsuuden tär-

keinä vuosina turvattaisiin, jos omat vanhemmat eivät

siihen pysty.

Ajattelen, että kun kuulee sanottavan, että vanhem-

milla on vastuu eikä yhteiskunnan rahoja tarvitse

käyttää lapsuutta tukeviin järjestelmiin, tällainen sa-

noja on ollut hyväosainen ihminen, jonka oma lapsuus

on ollut turvattua eikä hän ole nähnyt lasten hätää.

Toimiessani tukihenkilötyössä, luottamushenkilönä ja

myös ammattini puitteissa olen saanut nähdä ja kuul-

la asioita, jotka ovat aukaisseet silmäni näkemään mo-

nen lapsen hädän.

Jos 16 -vuotias äiti saa lapsen kumppanin kanssa, jo-

ka myös itse on kovin nuori ja ehkäpä vielä monion-

gelmainen, ei voida olettaa, että tämä nuori perhe pys-

tyisi hoitamaan lastaan tai lapsiaan ilman ulkopuolista

tukea. Isovanhemmat voivat olla apuna, mutta kaikilla

ei ole tätäkään turvaa. Jos nuori äiti on masentunut ja

rikkinäinen, hän ei jaksa olla turvallinen äiti lapselleen.

Lapsi jää ikäänkuin heitteelle omassa kodissaan. Hän

ei saa tunneläheisyyttä omaan vanhempaansa. Hän on

yksin, vaikka vanhemmat tai vanhempi asuisivatkin sa-

massa kodissa. Tukiverkkoa tarvitaan suojelemaan las-

ta ja tukemaan vanhempia.

On kylmää ja kovaa puhetta sanoa, että vastuu on van-

hemmilla että yhteiskunnan tukea ei tarvita. Lapsuus-

vuodet ovat elämän tärkein vaihe. Silloin luodaan pohja

aikuisuudelle. Lapsuusvuosia ei voi korvata myöhem-

min. Ollessani 20 vuoden ajan perusturvalautakunnas-

sa havaisin, että alkuvuosina lasten huostaanottoja oli

melko harvoin, mutta tänä päivänä niitä on liian pal-

jon. Jos meidän kaupungisamme on yli 20 huostaan-

otettua lasta, on se paljon. Voi vain ajatella ja pohtia,

mitä tuskaa ja ahdistusta perhe on kokenut ennen lap-

sen huostaanottoa.

Mielestäni kaikkki mahdollinen tuki on annettava per-

heelle, jonka lapset ovat vaarassa jäädä vaille vanhe-

muuden turvaa. Tuki tulisi antaa ennen kuin lapsi jou-

dutaan erottamaan vanhemmistaan.

Avoin päiväkoti voisi parhaimmillaan olla tällainen tu-

kea antava paikka lapsille ja vanhemmille. Lastenneu-

volan palveluita käyttää lähes jokainen perhe, ja toivoi-

si, että lastenneuvoloissa voimavaroja suunnattaisiin

nimenomaa niihin perheisiin, joissa asiat eivät ole hyvin

Jos perheen vanhemmuus on kunnossa, voidaan näiden

perheiden palveluista vähä tinkiä ja antaa työpanosta

perheille, joille tuki ja ohjaus on elintärkeää.

”

Ei ole lapsen syy, jos hänen

vanhempansa sairastavat

psyykkistä sairautta tai

heillä on riippuvuusongelmia

tai heidän oma lapsuutensa on

ollut sellainen, etteivät he tiedä,

millainen ympäristö

antaa turvan lapselle.

Page 16 - Alueviesti_29_2009