Page 12 - Alueviesti_29

12

Keskiviikko heinäkuun 15. 2009

Kuuden vuoden projekti:

Lauttakylän yhteiskoulun ja

lukion sattumat koottiin kirjaksi

Marianna Langenoja

Huittisissa Lauttakylän kou-

lussa ja lukiossa 1920-80 opis-

kelleet muistelivat kouluaiko-

jaan, kun Lauttakylän yhteis-

koulun ja lukion seniorit -yh-

distys kokosi yhteen tarinoita

menneiltä opiskeluvuosikym-

meniltä. Vaikka aluksi näytti

siltä, ettei kellään tunnu ole-

van muistoja kouluajoiltaan,

kokoon saatiin kuudessa vuo-

dessa osin humoristinenkin,

300-sivuinen kirja, Sattumia

Lauttakylän yhteiskoulussa ja

lukiossa v. 1909 alkaen.

Erään kirjoituksen teki täl-

lä hetkellä 100-vuotias Maiju

Leskelä (os. Heinonen), jon-

ka lempiaine koulussa oli voi-

mistelu. Hän muistelee, kuin-

ka tyttöporukka esitti näy-

töksiä koltut päällään koulun

juhlissa. Esiintymisiin Mai-

ju harjoitteli huilua soittavan

poikaystävänsä säestyksellä.

Äidin mielestä tytön olisi tie-

tenkin pitänyt lukea enemmän

ja voimistella vähemmän.

Kirjasta löytyy paljon muis-

toja entisistä opettajista ja op-

pitunnilla tapahtuneista köm-

mähdyksistä ja sutkautuksis-

ta. Kirja sisältää myös kuvia

muun muassa ylioppilaista,

hiihtokilpailuista, opettajista

ja penkinpainajaisista. Löyty-

vätpä sieltä myös ohjeet kou-

lunkäyntiin sekä siveään käy-

tökseen. Myös kotitaloustun-

neilla käytettyjä reseptejä on

koottu yhteen, ja kirjan sivu-

ja piristävät Aila Backalen te-

kemät piirrokset hänen koulu-

aikaisistaan opettajista. –Eivät

kouluajat ole mihinkään hä-

vinneet mielestä, vaikka ikää

onkin karttunut, seniori Irma

Yli-Äyhö toteaa.

Arvokas teos

kotiseutuhistorian

kannalta

Kirjan toteuttamisprojekti läh-

ti liikkeelle entisten koululais-

ten osoitetietoja selvittämällä.

Heille lähetettiin postitse kir-

je, jossa heitä pyydettiin lait-

tamaan paperille ylös muis-

telmia kouluajoiltaan. Ko-

koon saatiin yhteensä 50 ta-

rinaa. Eniten kirjeitä takaisin

tuli 50-luvulla koulua käyneil-

tä. Vähiten vastauksia saatiin

80-luvun koululaisilta. -Sen

nuorempia muistoja emme

tähän kirjaan edes halunneet.

Niitä ei ole vielä aika kullan-

nut, seniorit Pauli Naatula ja

Timo Kouttu sanovat. Mies-

ten mielestä kirja on arvo-

kas teos kotiseutuhistorian

kannalta. Se julkaistiin nyt,

kun Lauttakylän lukio täyt-

tää marraskuussa 100 vuotta.

–Vastaavanlainen kirja pitäisi

kai julkaista joka viideskym-

menes vuosi. Eli seuraava sit-

ten vuonna 2050, miehet nau-

ravat.

Myös työryhmällä on pal-

jon muistoja omilta koulu-

ajoiltaan. Mieluiten he muis-

televat omia opettajiaan, ku-

ten saksankielen opettajaa,

kuoromiestä Hannes Rönk-

kää, jonka tunnilla laulettiin

paljon. Myös hänen tunneil-

laan laulettuja kappaleita on

painettu vastajulkaistuun kir-

jaan. Seniorit ovat ehdotto-

masti sitä mieltä, että Lautta-

kylän koulusta on saanut hy-

vän pohjan elämälle ja muille

opiskeluille.

Kirjan ja kirjaan liittyvän

T-paidan voi ostaa tai tilata

Lauttakylän yhteiskoulun ja

lukion seniorit ry:ltä. Kirjaa

myydään myös muun muassa

Huittisten päivillä sekä joissa-

kin liikkeissä Huittisissa.

Sattumia Lauttakylän yhteiskoulussa ja lukiossa v. 1909

alkaen –kirja on kuuden vuoden työn tulos. Irma Yli-

Äyhönmukaan kirjasta piti tulla vain satasivuinen, mut-

ta siitä tulikin kolme kertaa paksumpi.

Pauli Naatula (vasemmalla), Ulla Aaltonen, Leena Salpio, Aila Packalen, Irma Yli-Äy-

hö sekä Timo Kouttu (takana) kuuluvat Lauttakylän yhteiskoulu ja lukio -yhdistyk-

seen, joka on tuoreen kirjan takana.

Vampula-viikko piristyi vuosien tauon jälkeen:

Tapahtumissa tuhat kävijää

viime vuotta enemmän

Marianna Langenoja

Kymmenpäiväiseksi venähtä-

nyt Vampula-viikko keräsi tänä

vuonna runsaasti kävijöitä. Jär-

jestelyissä mukana olleen Vam-

pulan Yrittäjät ry:n puheenjoh-

taja Mikko Kauniston mukaan

viime vuonna kävijöitä oli yh-

teensä yli 3000, ja tänä kesänä

tuhat enemmän. Luku on suuri

Vampulan kokoisessa kunnassa,

jossa asukkaita on 1700.

Vampulan entinen vapaa-

aikasihteeri Mauno Kotamäki

uskoo, että tapahtuma piristyi

paljolti kuntaliitoksen vuoksi.

Vampula yhdistettiin Huittis-

ten kaupunkiin vuoden alus-

sa. Mikko Kaunisto sen sijaan

luottaa hyvien järjestelyiden

ja mainosten voimaan. Tänä

vuonna Vampula-viikkoa yri-

tettiin tarkoituksellakin pai-

suttaa, ja järjestelyt olivat sen

mukaiset. Esimerkiksi viikon

päättävässä päätapahtumassa,

Ylläripäivillä nähtiin sahatai-

detta, esiteltiin armeijakalus-

toa, otettiin paskabingo-mat-

si, laulettiin karaokea ja pelat-

tiin pokeria. Näytillä oli myös

vahoja autoja, ja illalla kuul-

tiin livenä suomirockia Saapu-

va tavara -yhtyeen säestämänä.

Kauniston mukaan erityisesti

Ylläripäivien iltameno oli hur-

jaa. Paskabingon voitti arvon-

nassa Leena Ylikännö, pokerin

Eero Hovi ja perjantaisen suo-

situn kyykkä-kisan Huittisten

Ladun ja Polun joukkue.

Vampulalaisten

näköinen viikko

Kaikenkaikkiaan viikko kä-

sitti yli 20 tapahtumaa ympä-

ri Vampulan. Järjestelyissä on

mukana vuosittain noin 15

eri yhdistystä. Kauniston mu-

kaan viikon ideana on paran-

taa oman kylän eloisuutta ja

saada ihmiset liikkeelle. Hän

sanookin, että moni yhdistys

olisi kuollut ilman Vampula-

viikkoa.

-Sillä järjestelyissä ei ole

ammattilaisia, vaan ihan ta-

vallisia vampulaiaisia, vii-

kosta tulee meidän näköi-

semme. Tapahtumalla on

pitkät perinteet, se on jo

24-vuotias, ja Ylläripäivät

vielä vanhemmat.

Keskiviikkona kirjaston

edessä järjestetty Iltatori hou-

kutti paikalle paikallisia. Rai-

ja Korpela sanoi käyneensä

viikon aikana ainakin Jonkan

kartanolla kuulemassa humo-

ristisia runoja sekä Karjalais-

talolla kuuntelemassa harmo-

nikkaesitystä. Korpela lupai-

li mennä myös Ylläripäivil-

le. Raijan lapsenlapset Krista,

Jenna ja Henri Korpela sanoi-

vat aikovansa lähteä mummun

matkaan.

-Siellä on joka vuosi ollut

kivaa, sisarukset tuumasivat.

Krista (vasemmalla), Raija, Henri ja Jenna Korpela tuli-

vat koko perheen voimin edelliskeskiviikkona iltatorille.

Mummun mielestä Vampulan tapahtumat ovat tärkei-

tä paikallisille. Kuvassa mukana myös Julianna Hosike.

Vampula-viikkoon mahtui monta tapahtumaa. Viikko alkoi 3.7 Loimijokijuoksulla ja

päättyi 12.7 Loimijoki laiturilta laiturille -tapahtumaan. Siinä välissä vietettiin aikaa

muun muassa iltatorilla kirjaston edessä.

Vaihto-oppilaat

kolumnisteina

Alueviestissä

Tervehdys

Japanista

N

yt on päässyt kulumaan jo yli 10 kuukautta

siitä, kun astuin ensimmäistä kertaa Japanin

maaperälle. Aika on kulunut uskomattoman

nopeasti, joka ilmeisesti tarkoittaa sitä, että hauskaa

on ollut. Mukaan on toki mahtunut kaikenlaisia tunte-

muksia, mutta olen kuitenkin ollut todella tyytyväinen

reissuuni. Olen päässyt käymään monissa paikoissa, tu-

tustunut uusiin ihmisiin ja saanut niin paljon mielen-

kiintoisia kokemuksia etten vaihtaisi niitä mihinkään.

Host-perheeni ovat myös olleet erinomaisia, josta suu-

ri kiitos heille.

Kieltä en tänne tullessani osannut juuri ollenkaan, mut-

ta nyt puhun Japania jo lähes ongelmitta. Yksi vuosi on

kuitenkin todella lyhyt aika oppia uusi kieli, varsinkin

Japanin kaltainen, jossa on alussa hidasteena lukutaidon

puute. Vieläkään en osaa lukea kuin noin neljäsosan

kanji-kirjaimista, mutta eivätpä japanilaisetkaan osaa

kaikkea lukea ennen kuin ovat selviytyneet peruskou-

lusta. Toivottavasti pystyn vielä Suomessa oppimaan li-

sää japania, tai ainakin pitämään yllä nykyisiä taitojani.

Vaikka viihdyn täällä oikein hyvin, on kuitenkin mu-

kava palata myös vanhaan kunnon Suomeen. On ki-

va päästä tapaamaan vanhoja tuttuja ja päästä jatka-

maan ”oikeaa” elämää. Vaihto-oppilaana pitää elää jär-

jestön ja host-perheiden säännöillä, joten tietysti kai-

paan myös Suomessa nauttimaani vapautta. Vasta täällä

myös huomaa, ettei monikaan maa oikeasti ole niin hy-

vä asua kuin Suomi.

Tännekin jää ihmisiä ja asioita, joita tulee varmasti Suo-

messa ikävä. En vielä osaa sanoa yhtään milloin pääsen

tänne uudestaan ja on mahdotonta tietää, keitä kaik-

kia näen enää ikinä. Voisi melkeinpä sanoa, että pahin-

ta vaihtovuodessa on lähteminen, joka pitää käydä lä-

pi kaksi kertaa.

Kuitenkin olen hyvillä mielin palailemassa kotiin ja toi-

von, että tästäkin reissusta jää edes jotain käteen. Jos ei

muuta, niin ainakin uskomattomat muistot.

Terveisiä ja hyvää kesää kaikille sastamalalaisille!

Mikko Ahola, Japani

Mikko Ahola Fuji-vuorella.

”

Nyt puhun Japania

jo lähes ongelmitta.

Page 12 - Alueviesti_29_2009