11
Keskiviikko heinäkuun 15. 2009
Huittisten seudun
Suomi-Viro seuralaiset viihtyivät
Tallinnan laulu- ja tanssijuhlissa
Airi Viitanen
Kuvat: Laila Savolainen
Juhlia ei voi kuvata, ne täytyy
kokea. Yritän silti kertoa, mil-
tä tuntuu olla mukana, kun la-
valla on n. 25.000 laulajaa ja
kentällä yli 7000 tanssijaa ja
miltä tuntuu liikkua sataan
tuhanteen nousevan yleisön
joukossa.Esiintymisiä edel-
tää karsinta, tänä vuonna lau-
lamaan pyrkijöitä oli 48.000,
joista puolet hyväksyttiin, sa-
moin tanssijoista hyväksyttiin
puolet.
Laulujuhlat järjestetään jo-
ka viides vuosi, nyt ne pidet-
tiin 4-5.7. Lauantai-illan pää-
konsertin alkajaisiksi sytyte-
tään Saarenmaalta tullut juh-
latuli Laulukentän torniin. Sitä
ennen esiintyjät marssivat juh-
la-alueelle. Marssi alkoi jo päi-
vällä keskikaupungilta ja päät-
tyi vähän ennen klo 20. Jokai-
nen ryhmä kuulutettiin terve-
tulleeksi : Teretulemast Kadri
keskkooli lastekoor, teretule-
mast Pärnu Koidula Gymna-
siumi segakoor, meeskoor,
kammerkoor, pasunakoor,
puhkpillorkester, noortekoor,
neidukeryhm jne. Pitkien
paikannimien takia monitun-
tisesta kuulutuksesta tuli lä-
hes maaginen. Vihdoin kaikki
olivat paikalla ja juhlatuli sy-
tytettiin ja tilaisuus alkoi kan-
sallishymnillä, johon minä-
kin liikuttuneena yhdyin suo-
malaisin sanoin. Juhlan tun-
nuslauseena oli tänä vuonna
”Hengitetään yhdessä” ja sen
todella koki sankassa ihmis-
joukossa.
Laulujuhlat ovat ennen
kaikkea kuorolaulun juh-
lat, painottaa Estonia-ooppe-
ran poikakuoron johtaja Hir-
vo Surva, yksi Viron johta-
via kuoropedagogeja. Hän on
kiertänyt maata valitsemassa
juhlille hyväksyttäviä kuoroja.
Ensimmäiset laulujuhlat
järjestettiin Tartossa vuon-
na 1869. Nykyinen laulukaari
syntyi Neuvosto-Viron aikana.
Vuonna 1959 valmistunut lau-
lulava on Viron laulavan val-
lankumouksen keskeisiä paik-
koja. Sinne kerääntyi 1987
noin 300 000 virolaista laula-
maan kansallislauluja, jotka
olivat tuolloin kiellettyjä.
Tanssijuhlat Kalevin
stadionilla sunnuntaina
Värikkäitä hameita, esiliinoja,
nauhoja, nyöriä, hämmästyt-
täviä päähineitä, miesten kir-
jailtuja paitoja, tietyllä kuviol-
la neulottuja liivejä ja kirjailtu-
ja päällystakkeja!
Meitä hämmästytti ja ihas-
tutti tanssijoiden kenttäoh-
jelma. Aiheena oli meri, joka
aaltoili ensin sinivalkoisena ja
sen jälkeen eri ryhmistä koos-
tuneiden kansallispukuisten
tanssijoiden aaltoina. Suun-
nittelijoiden työ on käsittämä-
töntä, miten saa toimimaan
yhteen eri puolilta Viroa ja
muista maista, myös Suomes-
ta, tulevien ryhmät. Esimer-
kiksi pukujen värit oli soin-
nutettu yhteen sopiviksi. Oh-
jelmat vaihtuivat ja aina vain
ilmestyi uusia ryhmiä kentän
eri sisääntuloreittejä pitkin.
Virolaisissa kouluissa on
edelleen tanssiryhmät ja tans-
sijat ovat sekä poikia että tyt-
töjä. Puolet ovat tietysti poi-
kia, sillä tanssit ovat paritans-
seja. Puheet siitä, etteivät po-
jat ole kiinnostuneita, kuten
meillä väitetään, ei pidä paik-
kaansa. Stadionilla on viikon
verran kestävät yhteisharjoi-
tukset ja pala palalta yksittäi-
sistä kuvioista valmistuu näyt-
täviä kokonaisuuksia.
Osallistumme, jos läpäi-
semme karsinnat, kertoi Kei-
lan kaupungin tanssiohjaaja
Aire Toms vieraillessaan vii-
me helmikuussa ryhmänsä
kanssa Huittisissa Viron itse-
näisyyspäivän vietossa. He oli-
vat läpäisseet.
Koko maan perhejuhlat
Juhlat koskettavat lähes kaikkia
virolaisia. Sukulaiset ja omai-
set ovat joko laulamassa tai
tanssimassa. Erityisesti tans-
seihin valmistautuminen yh-
distää perheitä, sillä harrastus
alkaa jo varhaisiässä, valmis-
tetaan pukuja, kuljetaan har-
joituksissa, ollaan kiinnostu-
neita nuorten toimista. Se on
nuorisokasvatusta parhaim-
millaan, tanssiessa opitaan hy-
viä käytöstapoja, toisten huo-
mioon ottamista, yksilösuori-
tus ja kilpailu eivät ole pääasi-
oita eikä syrjäytymisvaaraa ole
samalla lailla kuin suorituspai-
notteisissa urheilulajeissa.
Siistiä juhlien jälkeen
Näiden festivaalien jälkeen ei
tarvinnut korjata roskia. Joka
puolella oli säiliöitä, joissa lu-
ki kehotuksia pitämään Viro
siistinä. Näin toimittiinkin. Ei
myöskään näkynyt humalai-
sia. Yleisö liikkui hillitysti ah-
tailla reiteillä, lastenvaunuja
työntäville annettiin tilaa. Nii-
tä olikin paljon, kuten odotta-
via äitejäkin.
Puiden alle oli levitetty vilt-
tejä ja menossa oli viikonlo-
pun pic-nic -tunnelma Kau-
empana ei kuorolaulua kuul-
lut, ihmiset seurustelivat
keskenään. Todelliset kuoro-
laulun ystävät istuivat lavan
edessä selkänojallisissa tuo-
leissa.
Matkamme oli paikkakun-
tamme Viro–seuran järjestä-
mä. Puheenjohtaja Liisa Ruha
oli valmisteluissaan tehnyt hy-
vää työtä kuten ennenkin, siir-
”
Juhlat koskettavat lähes kaikkia
virolaisia. Erityisesti tansseihin
valmistautuminen yhdistää
perheitä, sillä harrastus alkaa
jo varhaisiässä, valmistetaan
pukuja, kuljetaan harjoituksissa,
ollaan kiinnostuneita nuorten
toimista. Se on nuorisokasvatusta
parhaimmillaan.
tymiset paikasta toiseen sujui-
vat reilujen marginaalien an-
siosta.
Kaikki ehdimme viimei-
seen laivaan, meille ei käynyt
kuin Tuglas-seuran matkalai-
sille, joista vain muutamat eh-
tivät. Eivät olleet aavistaneet
konsertin jälkeistä liikenne-
ruuhkaa.
Lapsia tanssijuhlassa.
Huittislaisia juhlijoita. Toisessa rivissä Tapani ja Helena Roukka, Mirja Avomäki ja Pauli Paukku ja kolmannessa
rivissä Arja Tasala sekä Irma ja Simo Keski-Vakkuri.
Verenluovuttajia
tarvitaan myös
kesäloma-aikaan
Veren tarve sairaaloissa on
ympärivuotista. Kesälläkin
verenluovuttajia tarvitaan
yli 1 000 joka arkipäivä.
Myös mökkiläiset ja muut
kesälomailijat ovat terve-
tulleita verenluovutukseen.
Luovutettu veri jaetaan
osiin punasoluiksi, veri-
hiutaleiksi ja plasmaksi.
Näin yhdellä luovutuksella
voi auttaa jopa kolmea eri
potilasta, sillä kukin poti-
las saa vain tarvitsemaan-
sa veren osaa. Punasolu-
ja tarvitaan muun muassa
leikkauksissa, verihiutalei-
ta syövän hoidossa ja plas-
maa suurissa verenvuo-
doissa. Joka vuosi noin 50
000 potilasta saa hoitoa ve-
rivalmisteilla.
Jotta verivalmisteita riit-
täisi kaikille potilaille, kan-
nustaa Veripalvelu mah-
dollisimman monia luo-
vuttamaan verta säännöl-
lisesti pari kolme kertaa
vuodessa. Yksi näistä ker-
roista voisi ajoittua kesälle.
Koska osa verivalmisteis-
ta säilyy vain muutaman
vuorokauden ajan, tarvi-
taan verenluovuttajia joka
arkipäivä kaikista veriryh-
mistä.!
Lomalaisten veri
kiertämään
Kesälomalla säännölliset
verenluovuttajat lomaile-
vat ja etenkin isoimpien
kaupunkien veripalvelutoi-
mistot hiljenevät. Myös ke-
lit vaikuttavat verenluovut-
tajien aktiivisuuteen: mitä
lämpimämpi sää, sitä vä-
hemmän verenluovuttajia.!
Verta voi käydä luovut-
tamassa jo ennen lomaa
omalla paikkakunnalla
tai loman kunniaksi vaik-
kapa mökkipaikkakun-
nalla. Kaikki verenluovu-
tuspisteet löytyvät osoit-
teesta
www.veripalvelu.fi.
Mikäli lomanviettopaik-
kakunnalla ei ole kiinte-
ää verenluovutuspistettä,
kannattaa kurkistaa myös
liikkuvan veripalvelun ka-
lenteriin. Verenluovutus-
tilaisuus saattaa osua ke-
sän aika yllättävänkin lä-
helle.
Kesällä verenluovutta-
jan on syytä muistaa juo-
da riittävän paljon. Lava-
tanssit, mökin suursiivo-
ukset ja muut suuret fyy-
siset suoritukset on hyvä
siirtää luovutusta seuraa-
valle päivälle.!
Kuka voi
luovuttaa?
Verenluovuttajan tulee ol-
la terve, 18—65-vuotias ja
painaa vähintään 50 kiloa.
Uuden luovuttajan tulee
olla alle 60-vuotias. Miehet
voivat luovuttaa verta kah-
den ja naiset kolmen kuu-
kauden välein. Hemoglo-
biiniarvo mitataan aina en-
nen luovutusta ja sen tulee
olla miehillä vähintään 135
g/l ja naisilla 125 g/l. Ve-
renluovuttajan tulee todis-
taa henkilöllisyytensä vi-
rallisella henkilötodistuk-
sella.!
Sopivuuden veren-
luovuttajaksi voi testa-
ta etukäteen netissä osoit-
teessa
www.sovinkoluo-
vuttajaksi." tai soittamalla
ilmaiseen luovuttajainfoon
0800 0 5801 (arkisin klo
8—17).
Pk-yritysten
oloista suuntaa
lainsäädäntöön
Suomen Yrittäjien selvi-
tyksen mukaan työntekijät
pitävät pienten yritysten
työoloja erityisen hyvinä.
Työnantajan ja työnteki-
jän väliset suhteet muut-
tuvat sitä avoimemmiksi
ja luottamuksellisemmik-
si mitä pienemmästä yri-
tyksestä on kyse. Samoin
pienten yritysten työnte-
kijät kokevat omat vaiku-
tusmahdollisuutensa työ-
paikan toiminnan kehit-
tämiseen ja töiden jakoon
hyviksi.
Suomen Yrittäjien lai-
nopillisen asiamiehen
Outi Tähtisen mukaan
työelämässä tulee tapah-
tumaan lähivuosina suu-
ria rakenteellisia muu-
toksia. Näitä ovat mm.
työurien pidentyminen,
työn tuottavuuden paran-
tuminen ja Suomen ulko-
puolelta tulevan työvoi-
man lisääntyminen.
Pk-yritykset tarjoa-
vat työntekijöilleen hy-
vät työolot ja perustan
työurien pidentämiselle.
Tämän tulee näkyä myös
työelämää koskevassa
sääntelyssä.
Työpaikkatason mah-
dollisuuksia sopia asioista
työntekijöiden ja työnan-
tajan välillä on syytä lisä-
tä. Nykyinen työehtosopi-
musjärjestelmä on turhan
monimutkainen, eikä ota
pienten yritysten hyviä
työoloja riittävästi huomi-
oon, Tähtinen huomaut-
taa.
Selvityksen mukaan
pienten yritysten työnte-
kijät katsovat muita use-
ammin töiden olevan hy-
vin organisoituja, vaik-
ka suuremmissa yrityksis-
sä on enemmän resursseja
työn organisointiin ja hal-
linnointiin.
Lisäksi pienten yritys-
ten työntekijät tekevät mui-
ta työntekijöitä vähemmän
korvaamattomia ylitöitä.
Pienten yritysten työnteki-
jät kokevat myös harvem-
min työtahdin ja kiireen
lisääntyneen. Myös työ-
paikkakiusaamisen ja sai-
rauspoissaolojen määrä on
vähäisempi pienissä yrityk-
sissä.
Tiedot käyvät ilmi Suo-
men Yrittäjien selvitykses-
tä, joka perustuu työ- ja
elinkeinoministeriön vii-
me syksyn työolobaro-
metrin haastattelutietoi-
hin. Haastattelussa työn-
tekijöiltä kysyttiin arvioita
mm. suomalaisen työelä-
män laadun ja palkansaaji-
en työolojen kehittymises-
tä. Suomen Yrittäjien sel-
vitys tehtiin tänä keväänä
seitsemännen kerran. Pk-
yritysten työntekijöiden
työolot kiinnostavat, kos-
ka nämä yritykset työllistä-
vät tällä hetkellä yli 60 pro-
senttia yksityisen sekto-
rin henkilöstöstä eli yli 850
000 työntekijää.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...28