Page 4 - Alueviesti_29

4

Keskiviikko heinäkuun 15. 2009

Nro 29. 27. vuosikerta. Keskiviikkona 15.7.2009

www.alueviesti

.!

JSN

www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619

Kaupunkilehtien Liitto on muka-

na hyvän lehtimiestavan vaalin-

nassa ja sananvapauden puolus-

tamisessa. Liitto on yksi Julkisen

Sanan neuvoston taustayhteisöis-

tä.

Toimitus, konttori, myynti

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.!

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.!

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.!

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.!

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

ILMOITUSHINNAT

alv0%

Etusivu

! 1,40/pmm

väri-ilmoitus ! 1,75/pmm

Takasivu

! 1,30/pmm

väri-ilmoitus ! 1,60/pmm

Tekstisivut

! 1,10/pmm

väri-ilmoitus ! 1,30/pmm

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Puhelimitse vastaanotettuun il-

moitukseen mahdollisesti tulevis-

ta virheistä ei lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden

vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-

tushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta

lähetetystä

toimitusaineistosta;

käsikirjoituksista, valokuvista tai

ääninauhoista eikä säilytä niitä tai

palauta niitä lähettäjälle.

TOIMITUS

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman

0500-235 725

Toimituspäällikkö

Maija Latva

050-555 6290

Toimittajat:

Hannu Virtanen

050-5633424

Pauliina Parto

03-5141 416

JormaWesterholm

03-5141 416

ILMOITUSMYYNTI

Jerry Stenberg

050-593 0620

Eeva Rasinperä

050-593 0621

Heli Suominen

050-436 5068

Mainospäällikkö

Matti Tolonen

0500-769 261

TOIMISTO

Hopunkatu 1, 38200 SASTAMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA

Kustannusliike Aluelehdet Oy

Toimitusjohtaja

Seppo Lehtinen

0500-634 032

SIVUNVALMISTUS

Keskuskuva Ky, Sastamala

PAINOPAIKKA

Allatum Oy, Pori

Mikäli lehden jakelussa on

häiriöitä, ottakaa yhteys

postiin

p. 0200 71000

Lehden voi tilata jakelualuiden

ulkopuolelle Suomessa

! 39,00/vuosikerta

! 12,00/ 3 kk.

Heinoon

maisema on

Soinille rakas

!

s. 9

Sikabileiden

suosio kasvaa

vuosi vuodelta

!

s. 13

Kesäteatteri-

balladia

Kiikoisissa

!

s. 17

Sanakirjamies on

itsekin entistä rohkeampi

murteen käyttäjä

Tietokirjailija Marko Vesterbacka on viitoittanut tien Tyrvään murteeseen. Taustal-

la näkyy Tyrvään Kartanona nykyisin tunnettu tila, jossa Vesterbacka vietti elämän-

sä kolme ensimmäistä vuotta.

Kaksiosainen Tyrvään murteen sanakirja on valmis. En-

simmäinen osa valmistui viime vuonna, jälkimmäistä

osaa juhlittiin tämän kesän Vanhan kirjallisuuden päi-

vien tyrvääläisessä trykissä .

Keitä he ovat?

Marko Vesterbacka (s. 1972) on "loso"an maisteri ja suo-

men kielen opettaja, joka on opettanut vuodesta 2003 al-

kaen Poliisikoulussa ja Poliisiammattikorkeakoulussa. Äi-

dinkielen ja kirjallisuuden opettajana hän oli Vammalan

lukiossa 1997-2003.

Vesterbackan Kustannusliike Warelian nimen taka-

na on Antero Warelius (1821–1904), Suomen tietokirjal-

lisuuden isä, joka oli kotoisin Tyrväästä Varilan kylästä.

Heikki Ojansuu (s. 1873, k. 1923) oli Helsingin yliopiston

suomen kielen ja kirjallisuuden dosentti vuodesta 1903, kol-

me lukukautta E.N. Setälän viransijainen suomen kielen ja

kirjallisuuden professorina ja suomalaisen "lologian apulai-

nen vuodesta 1914. Vuonna 1921Ojansuu nimitettiinTurun

yliopiston ensimmäiseksi suomen ja sen sukukielten profes-

soriksi. Ojansuu kirjoitti toistakymmentä tieteellistä teosta.

Hannu Virtanen

Kaksiosaisen Tyrvään mur-

teen sanakirjan jälkimmäi-

sen osan juuri valmiiksi

saanut Marko Vesterbacka

haastaa meidät kaikki tun-

temaan ominta äidinkiel-

tämme ja olemaan sinut sen

kanssa. -Oman äidinkielen,

murteen, tunteminen auttaa

kirjoittajaa, kirjoittaa hän sit-

tenmitä tahansa, Vesterbacka

vakuuttaa. Eikä hän puhu asi-

asta vailla omia tekoja. Ves-

terbacka tunnustaa Tyrvään

murteen entistä paremman

tuntemisen tuoneen rohke-

utta ammentaa aineksia myös

omiin teksteihin juuri murtees-

ta. -Haluan, että puheen tuntu

säilyy tekstissä, puheen hengi-

tys ja puheen rytmi. Ne katoa-

vat usein murreteksteistä.

Sanoista teoiksi

Tietokirjailija ja suomen kie-

len opettaja Marko Vester-

backa

kirjoittaa sanakirjan toisen

osan alussa pitkän tutkimus-

matkansa Tyrvään murtee-

seen olevan nyt takana. Lä-

heisin työtoveri hänellä on

tietenkin ollut 22-vuotias yli-

oppilas Heikki Ojansuu, joka

1895 keräsi aineiston Tyrvään

murteen sanakirjaan. Synty-

nyt käsikirjoitus uinui toista-

sataa vuotta Suomalaisen Kir-

jallisuuden Seuran arkistossa.

Vesterbacka sanoo, että

Heikki Ojansuun kokoaman

sanaluettelon ei ole tarkoi-

tuskaan olla sellainen pelkistä

kummallisista ja huvittavista

sanoista koostuva friikkigal-

leria, jollaisia useimmat viime

aikoina laaditut paikallismur-

teiden sanakirjat ovat.

-Ojansuu pyrki kokoamaan

koko sen käyttösanavaraston,

joka 1800-luvun jälkipuolella

eläneillä Tyrvään seudun kan-

sanihmisillä oli hallussaan.

Kaikki nuo sanat olivat hä-

nen näkökulmastaan Tyrvään

murretta.

Vaikka Ojansuu nimesi ko-

koamansa sanaston Tyrvään

murteen sanakirjaksi, hänen

käsikirjoituksensa oli lähinnä

sanaluettelo.

-Tämä on muutenkin mel-

ko tyypillistä 1800-luvun jälki-

puolen murresanakokoelmil-

le. Tuolloin oli tärkeintä sano-

jen mer-

kitseminen muistiin, selityksiä

ja esimerkkejä ei vielä osattu

pitää niin tärkeinä. Sitä paitsi

hyvin monet niistä Ojansuun

käsikirjoituksen sanoista, jot-

ka ovat nykytyrvääläiselle ai-

van outoja, olivat vuoden 1895

näkökulmasta itsestään selväs-

ti tuttuja ja tunnettuja.

Kirjan tekstin kokonais-

määrästä noin kymmenen

prosenttia on peräisin Heikki

Ojansuun kynästä, loppuosa

Vesterbackalta.

Tyrväätä vai ei?

Makaa ja menee vai makkaa ja mennee? Mikä on oikeaa

tyrvääläistä murretta?

Vesterbacka valaisee asiaa kirjassaan näin:

-Virheestä ei ole kysymys siinäkään, että Ojansuu on kir-

joittanut hakusanoiksi esimerkiksi ”makaa” ja ”menee” ja ”selk-

seläällensä”. Monien mielestä aito tyrvääläinen ilman muuta

”makkaa” ja ”mennee selläällensä”. Tämämurrepiirre alkoi kui-

tenkin tunkeutua tyrvääläiseen puheeseen vasta 1900-luvun

alkutaitteessa. Kun Ojansuu kokosi sanakirjaansa 1800-luvun

lopussa, oli vielä aivan aitoa ja oikeaa tyrvääläistä murretta sa-

noa, että joku ”makaa” ja ”menee seläällensä”.

Ja vielä: Tyrväällä vai Tyrväässä? Vesterbacka on päivän-

nyt kirjansa Tyrväässä 24. toukokuuta 2009.

-Koska itse olen kuiten-

kin toimittanut tätä sanakir-

jaa 2000-luvun lukijaa varten,

olen liittänyt Ojansuun sanoi-

hin runsaasti selityksiä ja käyt-

töesimerkkejä. Lähteinä olen

käyttänyt kaikkea tuntemaa-

ni Tyrvään murretta käsittele-

vää kirjallisuutta sekä arkisto-

lähteitä. Tärkein lähde on Ko-

timaisten kielten tutkimus-

keskuksessa oleva Suomen

murteiden sana-arkisto.

Tyrväätä Sastamalassa

Tyrvään murteen sanakirjan

jälkimmäinen osa ”närskäh-

tää–öylätti” on 700 sivullaan

ensimmäistä osaa tuhdimpi

kirja. Kahden osan yhteislaa-

juus on 1!353 sivua. Suomen

Kulttuurirahasto on tukenut

sanakirjan jälkimmäisen osan

toimitustyötä apurahalla.

Tyrvään murteen sanakirja

on koko Sastamalan seudulla

puhuttavan murteen sanakir-

ja. Jälkimmäisessä osassa pai-

nottuu ensimmäistäkin osaa

enemmän Mouhijärven ja

Äetsän osuus. Sanakirjassa on

muun muassa suuri määrä en-

nen julkaisemattomia sanan-

parsia Mouhijärveltä ja Äet-

sästä. Lisäksi sanakirjan jäl-

kimmäinen osa sisältää muun

muassa Mouhijärven, Vam-

malan, Äetsän ja Sastamalan

nimien etymologiat.

Vesterbacka antaa sanakir-

jansa lukijoille neuvon matka-

evääksi löytöretkelle: -Suositel-

tavinta on lukea ainakin mur-

re-esimerkit ääneen. Vähin-

tään huulia on syytä liikuttaa.

Tällä kupongilla saat

yhden normaalihintaisen

tuotteen

Kuponki voimassa vain Ti 21.7. 1 tuote / kuponki

-70%

21.7. ARVONTA

HUITTINEN Risto Rytink. 22,

Savilinnan talo

P. 02-567890

Ma-pe 9-18, la 9-15

VAMMALA

Marttilank. 16

P. 03-511 5300

Ma-pe 9-18, la 8.30-14

Leikkaa irti

Hannan

päivänä

21.7.

Palkintona pesuainekassi arvo 50,-

Molemmissa myymälöissä

OPTIKKOKIIKASSA

UimahallinMaremma-kahvilassa to 23.7.-09 klo 15-17.30

NÄÖNTARKASTUKSET JA SILMÄLASIT

KESÄHINNOIN.

AMBOBASAARISTA

namibialaisia käsitöitä, koruja, taidetta.

Tuo vanhat lasisi meille, viemme ne uusiokäyttöön Namibiaan.

www.okumona.

!

Klo 18.00 Israel/Ambomaa lähetysilta. Mukana Riitta ja Timo

Lappalainen Ambomaalta.

Tuotto lähetys- ja kehitysyhteistyön tukemiseksi Namibiassa.

Sähköistetty

isänmaa

I

talialainen fyysikko Alessandro Volta keksi

vuonna 1800 sähköparin, ensimmäisen laitteen,

jolla voitiin tuottaa sähkövirtaa. Kunniaakin siitä

seurasi, sillä Napoleon Bonaparte huomioi pian tä-

män pariston keksijän kreivin arvolla.

Kaikki oli kuitenkin vasta alkua. Sähkön luonnetta

opittiin pitkin vuosisataa ymmärtämään enemmän.

Generaattori, sähkömoottori, sähkövalaistus, säh-

kölennätin ja puhelin kehitettiin toimiviksi laitteiksi

vielä samaisen 1800-luvun aikana.

Muistan, kun nyt jo edesmennyt kiikkalainen teolli-

suusmies Unto Korpela veisteli joitakin vuosia sitten

ajatuksen sähköstä: -Jos sähkö keksittäisiin nyt, liian

vaarallisena sitä ei otettaisi käyttöön.

Sähköturvallisuus on ymmärretty perinteisesti tur-

vallisuutena kotona ja työssä, kun erilaisia sähkölait-

teita käytetään. Enää pitkään aikaan ei sähkön ja säh-

kölaitteiden kanssa ole ollut kyse vain hyödyllisistä

apuvälineistä vaan suorastaan sähkön käyttöön pe-

rustuvasta elintavastamme.

Eipä ihme, että sähkö tunnustetaan elintärkeäksi te-

kijäksi. Yhteiskunnan sähköriippuvuus on kasvanut

niin suureksi, että häiriöt sähkönjakelussa voivat la-

mauttaa arjen toiminnot täysin. Veden jakelu, vie-

märeiden toiminta, polttonesteiden jakelu, kauppo-

jen ja pankkiautomaattien toiminta, tietoliikenne ja

lämmitys ovat täysin sähkön varassa.

Puolustusministeriön puuhaama teos ”Pitkä säh-

kökatko ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen

turvaaminen” julkistettiin kesän kynnyksellä. Teok-

sen toimittajat, Jaana Laitinen ja Suvi Vainio, ovat

haastatelleet satoja asiantuntijoita saadakseen koot-

tua keskeiset sähkökatkojen vaikutukset yhteiskun-

tamme toimintaan kansalaisten näkökulmasta. Han-

ke on aiemmin tuottanut aiheesta myös kansalais-

oppaan ”Pahasti poikki – Näin selviät pitkästä säh-

kökatkosta”.

Puolustusministeriö, jolla on vastuu kokonaismaan-

puolustuksen yhteensovittamisesta, kokosi hallin-

non ja elinkeinoelämän edustajista ohjausryhmän,

joka on tehnyt yhdessä työtä sähkökatkosten aiheut-

tamien uhkien tunnistamiseksi. Yhteiskunnan elin-

tärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa on

kuvattu ne toiminnot, joiden täytyy pysyä käynnis-

sä kaikissa oloissa.

Siinä todetaan painokkaasti, että sähköisen viestin-

nän ja tietoliikenteen sekä energiahuollon järjestel-

mät on suojattava ja varmennettava jo normaali-

oloissa kestämään myös erilaisten häiriötilanteiden

ja poikkeusolojen vaatimukset.

Hannu Virtanen

Page 4 - Alueviesti_29_2009