Page 22 - Alueviesti_30_2009

Basic HTML Version

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO

Silmälääkäripalvelut

Työtarjouksia

Rakennuspalvelut

Ruosteenestoa

Siivous- ja kotipalvelut

Alueviestin

palvelu-

hakemistossa

ilmoitat

edullisesti

Palveluhakemistossa ilmoitat edullisesti

/pmm/ilm.

+alv 22%

yht. 0,48

0,39

Hintaonvoimassa,kun ilmoituson lehdessäyhtäjaksoisestivähintään2kuukaudenajan.

TMI JL

Tunteella,

vastuullisesti ja varmasti!

Kaikenlaiset

siivous- ja huoltotyöt!

Yleisöltä

Kaalisaaren uimalaitoksen kohtalo

Luin paikallislehdistä perus-

teita Kaalisaaren hyppytor-

nin purkamiselle: ”Liian vä-

häinen vesimäärä hyppytor-

nin alla, uimalaitoksella hen-

gailu ilman uimatarkoitusta

sekä tolppiin viritetyt liaa-

nisysteemit”, lisäksi kaupun-

gin uimapaikkojen turvalli-

suus on tänä kesänä erityis-

syynissä. Turvallisuudesta en

halua itsekään tinkiä, erityi-

sesti nuorison, jonka harteil-

le lankeaa tulevaisuuden vas-

tuut ja velvoitteet.

Kaalisaaren kukoistuk-

sen aikaan uimalaitoksella

oli hyppytornin lisäksi mies-

ten ja naisten uimakopit, yh-

den ja kolmen metrin pon-

nahduslaudat sekä 25 met-

rin päässä sijannut pohjaan

ankkuroitu toinen laituri eli

”piikki”, jota matkauimarit

pystyivät hyödyntämään. Ui-

makopit, ponnahduslaudat ja

”piikki” on hävitetty jo vuo-

sia takaperin ja nyt ollaan

”tappamassa” viimeistä virii-

liä laitetta.

Hyppytornin purkami-

sen vastatoimenpide, poh-

jan ruoppaaminen, on to-

dettu hyödyttömäksi toi-

menpiteeksi, koska ”poh-

ja-aines liikkuisi varmasti

takaisin”. Näkemys on oi-

keutettu, lisäksi sekä teori-

assa että käytännössä mah-

dollinen. Ihan toinen juttu

on sitten se, että uimalai-

toksen pohja on ollut vii-

meiset 56 vuotta lähes sa-

manlainen. Tietääkseni si-

tä ei ole tällä aikavälil-

lä ruopattu kertaakaan ja

se on kelvannut hoitamaan

tehtäväänsä. Käsitykse-

ni mukaan Roismalanlah-

den pohjavirtaukset eivät

ole kyseisellä ajanjaksolla

muuttuneet niin radikaa-

listi, että sillä olisi oleellis-

ta vaikutusta pohjakerros-

tumien muodostumiseen.

Jos hyppytornien alunen

ruopattaisiin, en näe mi-

tään syytä, miksi kyseinen

kohta madaltuisi jatkossa

muuta aluetta oleellisesti

nopeammin. Mahdollisesti

ruoppauskustannus on to-

dettu olevan kertaluontoi-

sena investointina merkit-

tävästi suurempi, kuin ker-

rosten purkamisesta muo-

dostuva kustannus.

1960 -luvun loppupuo-

lella Poronrannassa vieraili

useammankin kerran Sirkus

ja/tai Tivoli, jossa eräänä oh-

jelmanumerona oli englanti-

laisen surmanhyppääjä Roy

Fransenin esitys. Roy hyppä-

si pää edellä yli kymmenes-

tä metristä vajaat viisi metriä

halkaisijaltaan olevaan asti-

aan, jossa ei ollut vettä puol-

tatoista metriä enempää. Se

näytti vaaralliselta ja olikin

sitä – turhaa ei Roy ollut sur-

manhyppääjä.

Ennustin pari vuotta sit-

ten Sastamalan Joululehden

artikkelissa Kaalisaaren ui-

malaitoksen hävittämistä en-

nen vuotta 2020. Ikävä ennu-

steeni näyttää toteutuvan hy-

vää vauhtia!

Jos ja kun turvallisuus-

säännös sekä käskee että

määrää, niin miksi ihmees-

sä ongelma on havaittu vasta

nyt vuonna 2009, eikä aiem-

min? Onhan uimalaitoksen

pohjaa tunnetusti tutkittu lä-

hes vuosittain. Lienee luulta-

vaa, että veden syvyys ei ole

muuttunut radikaalisti vuo-

sien varrella, jolloin nykyi-

nen, turvallisuussäännöksen

mukaan vaarallinen, tilan-

ne on ollut päällä jo pitkään.

Väkisin mieleen nousee ky-

symys: tulevatko uimalaitok-

sen entiset ja nykyiset käyt-

täjät nostamaan kaupunkia

kohtaan amerikkalaistyyppi-

sen ryhmäkanteen uimarei-

den pitkäaikaisesta altista-

misesta todennäköiselle vaa-

ralle?

Koska purkupäätös on

tehty faktojen ja turvalli-

suussäännösten pohjalta,

täytyy toivoa tämän ”tur-

vallisuuslinjan” pitävän yh-

tenäisenä koko kaupungin

alueella. Entisen Mouhijär-

ven puolella, Otamus -sil-

lan alla, on yleinen uima-

paikka. Hyppykorkeus sillal-

ta veteen on noin 12 metriä

ja veden syvyys luokkaa 3,5

metriä. Kaalisaaren kohdal-

la esitettyjen purkuperustei-

den pohjalta Otamus -sil-

ta pitäisi vähintään sulkea,

purkaa ja/tai madaltaa, jot-

ta säännösten mukaiset tur-

vallisuusvaatimukset siellä-

kin saavutettaisiin.

Uimataito on eräs elä-

män peruseväistä, joka han-

kitaan lapsuus- ja nuoruus-

iässä. Sitä mitataan miesten

osalta armeijassa ja naisten

osalta viimeistään veneen

kellahtaessa nurin. Veteen

hyppäämistä voi harjoitel-

la monella eri tavalla, kuten

hyppäämällä rannasta, pon-

nulta ja/tai kerroksista – ku-

kin tapansa ja halunsa mu-

kaan. Näkisin viisaimmaksi

palauttaa Kaalisaari takaisin

sellaiseen tilaan, jossa si-

tä voisivat hyödyntää kesäi-

sin ja talvisin kuntonsa ja ui-

mataitojensa kohentamiseen

niin nuoremmat, kuin van-

hemmatkin ”uimatieteilijät”.

Toivoisin kaupungin vii-

saiden päättäjien pohtivan

Kaalisaaren kohtaloa vielä

uudelleen.

Saku Metsälä

Tyrvään uimakoulun

viimeinen priimusmaisteri

Kaalisaaren hyppytorni yksikerroksiseksi!

On ollut murheellista lukea

paikallislehdistä yllämaini-

tusta uutisesta. Uutisointiin

tarvittavat kriteerit täyttyvät

taas kirkkaasti kun Sastama-

la tekee nuorisopolitiikkaa.

Muutama vuosi sitten re-

montoitu hyppytorni on tar-

koitus madaltaa yksikerrok-

siseksi torsoksi!

Ei riittänyt se, että Kaali-

saaresta ja Pororannasta on

purettu pukukopit eikä se,

että Kaalisaaresta on poistet-

tu vähin äänin ”pikkuponnu”

ja ”isoponnu”.

Vielä pitää Kalssun käyt-

täjiä rankaista ja purkaa kal-

liisti remontoitu hyppytorni

isolla rahalla. Jätetään edes

se pystyyn Kaalisaareen, jon-

ka alennustila muutoinkin

on sastamalalaiskansallinen

häpeä!

Olen itse käyttänyt tornia

runsaasti, tosin siitä on ai-

kaa nelisenkymmentä vuot-

ta. Tultiin kolmosesta jalat

edellä ja pää edellä, paikalta

hypäten ja juosten. Jos ha-

lusi pohjaan päästä, piti hy-

pätä aivan tikkusuorana ja-

lat edellä, jolloin jalka saattoi

tavata pehmeän pohjan. Jos

sitten nyt on pohjan massoja

siirtynyt ilman ”aallonmurta-

jaa” – haloo - niin ruopataan

hyppypaikka vaikka 3 vuo-

den välein puoli metriä yli

normisyvyyden. Irtoromu-

han siivotaan kuitenkin joka

kevät ja itse Euroopan unio-

nikaan ei voi edellyttää, että

kaupunki joka aamu käy tut-

kimassa, olisiko jonkun mo-

po tai polkupyörä joutunut

väärään paikkaan. Liaanit ja

muut ripustukset ovat luon-

nollisesti kiellettyjä ja käyttä-

jät ovat niistä itse vastuussa.

Olen postittanut tämän

hätähuudon kaupunginhalli-

tuksen jäsenille ja jään mie-

lenkiinnolla odottamaan,

löytyykö meiltä ymmärtä-

mystä Kaalisaaren nuorille

uimareille.

Jukka-Pekka Selin,

kaupunginvaltuutettu

Ilmaise mielipiteesi! Lähetä postia

toimitus@alueviesti.fi

tai PL 101, 38201 Sastamala

Riskierot suurimmillaan

nuorilla kuljettajilla

Nainen taitaa

turvallisuuden

myös liikenteessä

Jos miehet käyttäytyisivät lii-

kenteessä naisten tavoin: ajaisi-

vat harvemmin ylinopeutta, ei-

vät syyllistyisi rattijuopumuk-

seen ja muistaisivat turvavyöt,

menehtyisi liikenteessä huo-

mattavasti vähemmän ihmisiä,

laskee Liikenneturvan viestin-

täpäällikkö Kare Ojaniemi.

Tilasto liikenneonnetto-

muuksien tutkijalautakuntien

tutkimista kuolonkolareista

vuosilta 2005-2007 kertoo ka-

rua tarinaa miesten ajamisesta.

Kun onnettomuuden taustalta

löytyy joko!alkoholi,!ylinopeus

tai turvavyöttömyys,! ratin ta-

kana on tyypillisesti ollut! mies.

Miehet aiheuttavat lä-

hes kymmenen kertaa enem-

män rattijuopumukseen liitty-

viä kuolonkolareita kuin naiset.

Ylinopeudella ajettujen onnet-

tomuuksien tilanne on saman-

kaltainen. Yli 10 km/t ylinopeu-

della ajetuista kuolonkolareis-

ta vain 8 prosenttia oli naisten

ajamia. Lisäksi turvavyöttömiä

mieskuljettajia menehtyi yli vii-

si kertaa enemmän kuin naisia.

Onnettomuustilastoista voi-

daan poimia myös tieto sellai-

sista onnettomuuksista, joiden

syynä on useampi kuin yksi

näistä riskitekijöistä. Näissäkin

onnettomuuksissa kuljettajat

ovat pääsääntöisesti miehiä.

Naisten ajotapa

sopisi miehillekin

Miesten ja naisten liikenne-

käyttäytymisessä on eroja.!

Tutkimuksissa naisten ajotyy-

lin kerrotaan olevan rauhal-

lisempi, varovaisempi, huo-

maavaisempi ja vähemmän

aggressiivinen kuin miesten.

Ojaniemi näkisi tällaista har-

kitsevampaa ja turvallisem-

paa ajotapaa mielellään lisää

liikenteessä.

Miesten ja naisten riskierot

ovat suurimmillaan nuorilla

kuljettajilla. Nuoret naiskul-

jettajat noudattavat liikenne-

sääntöjä paremmin kuin nuo-

ret mieskuljettajat. Heille sat-

tuu vähemmän liikenneonnet-

tomuuksia, vaikka ajomäärä ja

ajo-olosuhteet otetaan huomi-

oon, selviää Sirkku Laapotin

väitöskirjasta vuodelta 2003.

Se että miehet ajavat enem-

män, selittää osittain onnet-

tomuuksia. Viimeisimmän

henkilöliikennetutkimuksen

(2004) mukaan naiset ajavat

keskimäärin 12,5 kilometriä

vuorokaudessa, kun taas mie-

hille ajettuja kilometrejä kertyy

keskimäärin 32. Onkin arvioi-

tu, että naisten ajomäärät olisi-

vat noin 20–30 % kaikista aje-

tuista kilometreistä.

Miehet ovat alttiimpia on-

nettomuuksilla syntymästään

lähtien. Kun ruotsalaiset verta-

sivat naisten ja miesten sairaa-

lahoitovuorokausien määrää

syntymästä lähtien, tilastos-

ta näkyi miesten suurempi al-

tistus onnettomuuksille. Jo alle

1 -vuotiaille pojille sattui tyttö-

jä useammin onnettomuuksia.

Ajokäyttäytymistä punni-

tessa on turvallisempaa antaa

naisten ajaa. Iänmyötä lisähyö-

tyä tulee siitä, että vanhemmat

naiset kykenevät paremman

terveydentilansa johdosta jat-

kamaan autoilua pitempään.

Niinpä iäkkään pariskunnan

autoilun ei tarvitse loppua,

kun miehen ajokyky heikke-

nee.! Yhteinen autoilu voi jat-

kua, kun myös nainen on säi-

lyttänyt ajotuntumansa. Itse-

näisen liikkumisen jatkuminen

on koko yhteiskunnan etu.

Page 23

Page 21

1...,12,13,14,15,16,17,18,19,20,21 23,24,25,26,27,28