Page 13 - Alueviesti_30

13

Keskiviikko heinäkuun 22. 2009

Euroopan suurin

pöllö tuntee myös

Sastamalan maastot

Hannu Virtanen

Onpa sitten kyseessä Olym-

piastadionilla liihottava Bubi

tai Vammalan Piimäsjärven-

maan oma pöllöjätti, huuh-

kajan näkeminen on aina ja

kaikkialla vaikuttava koke-

mus.

Onkin puhuttelevaa, mi-

ten tämä väkeväpiirteinen ja

voimakas saalistaja voi sa-

malla olla äärimmäisen arka

ja herkkä lintu. Arkuus ilme-

nee etenkin pesinnän alkuvai-

heessa, jolloin huuhkaja ei sie-

dä häirintää ollenkaan. Varo-

maton vierailu pesällä voi joh-

taa pesän hylkäämiseen.

Huuhkajia rengastavat tut-

kijat ovat ratkaisseet asian

niin, että he eivät liiku pesä-

paikoilla ennen kesäkuuta.

Alkukesään mennessä poika-

set ovat varttuneet jo isoiksi ja

emolintujen päällimmäisek-

si piirteeksi on tullut huoleh-

tia sinnikkäästi jälkeläisistään.

Emojen käyttäytyminen

vaihtelee paikasta toiseen,

mutta pesän läheisyyteen ai-

kovan reippailijan kannat-

taa aina muistaa se, että isois-

ta poikasistaan tarkkana ole-

vat vanhemmat saattavat ol-

la rohkeita puolustajia. Niiden

uhittelua kannattaakin kunni-

oittaa pysymällä pois pesältä ja

sen lähialueelta.

Tavallisesti 2-3 poikasta

Helsingin yliopiston Luon-

nontieteellisen keskusmuseon

rengastustoimiston johtaja Ja-

ri Valkama on kuluvana kesä-

nä käynyt rengastamassa poi-

kaset neljältä pesältä Vamma-

lan eteläosista. Paikkojen väli-

nen etäisyys on ollut viitisen

kilometriä. Pesillä on ollut 2-3

poikasta, mikä on hyvin taval-

linen määrä.

Kun ravintoa on erityisen

hyvin tarjolla, poikasten mää-

rä voi nousta suuremmak-

si. Takavuosien jätehuolto pi-

ti yllä runsaasti kaatopaikkoja,

joilta huuhkajat oppivat saalis-

tamaan näillä vilistäviä rius-

kia rottia. Kaatopaikoilla ra-

vintoa oli tarjolla ympäri vuo-

den ja vuodesta toiseen, mikä

edesauttoi kasvattamaan suu-

ria poikueita.

Myös Kiikoisten, Vamma-

lan ja Äetsän yhteinen, vuo-

den 2001 loppuun saakka toi-

minut Vuohijoen kaatopaikka

veti huuhkajapareja puoleensa

ja houkutteli pesimään lähis-

töllä. Yhdellä Vuohijoen kaa-

topaikan huuhkajaparilla oli-

kin Valkaman mukaan peräti

viisi poikasta.

Pesäpuuhiin

kevättalvella

Huuhkajan soidin alkaa hel-

mikuun lopulla tai maalis-

kuussa. Uros aloittaa huhui-

lunsa noin

puoli tun-

tia ennen

auringonlas-

kua. Huuhkajan

ominta aluetta on

kallioinen metsämaa

jyrkänteineen.

Pesäkuoppa on

usein kallionpengermäl-

lä, joskus sille kelpaa kiven

kuve tai lohkareen syrjä. Ta-

samaalla pesä voi olla myrs-

kyn kumoon kaataman puun

juurakon alla tai riippaoksai-

sen kuusen sylissä.

Varhaisimmat parit ryhty-

vät pesimään maaliskuun al-

kupäivinä. Haudonta alkaa

ensimmäisestä munasta, joten

poikaset kuoriutuvat eri-ikäi-

sinä. Haudonta kestää noin 35

vuorokautta. Vain naaras hau-

too.

Neliviikkoisina poikaset al-

kavat viettää aikaa keskenään,

Ne alkavat vähitellen myös

liikkua jalkamiehinä maastos-

sa. Lentotaidon poikaset saa-

vat kahden kuukauden ikäisi-

nä, mutta silloinkaan niistä ei

vielä ole saalistajiksi.

Koiras tuo saamansa saaliin

naaraalle, joka paloittelee sen

poikasilleen. Poikasten käheä

kerjuuääni ohjaa emoa, kun

ne ovat kulkeutuneet yhä kau-

emmaksi pesältään.

Vanhemmat ruokkivat poi-

kasiaan aina 4-5 kuukauden

ikäisiksi saakka. Ne ovatkin

emojensa huollettavina pit-

källe syksyyn.

Jari Valkama tavoitti pesästään maastoon jalkautuneen nuorukaisen rengastettavaksi.

Piimäsjärvenmaan huuhkajakoiras tarkkailee pesimäalueensa tapahtumia silmä kovana.

Nuori lentokyvytön huuhkaja piilottelee ja sulautuu värityksensä puolesta maastoon.

Ilves tai kettu voisi viedä hengen.

Huuhkaja saa syn-

nyinlahjanaan komeat työ-

kalut. Näillä pitää itse hoitaa

saalistus syksystä alkaen.

Tässä yhtyvät ihmisen ja huuhkajan intressit. Rotta on hyvä saaliseläin.

Karvat ja luut ovat ravin-

non sulamattomia osia,

jotka huuhkaja kakistaa

ulos todella kookkaana

pötkönä, oksennuspallo-

na.

Huuhkaja

•

Euroopan suurin pöllö

•

pituus 65-73 cm

•

siipiväli 155-188 cm

•

koiras painaa keskimää-

rin 2,2 kg, naaras 3 kg

•

paikkalintu, pesii

usein alle 50 km pääs-

sä synnyinpaikastaan

•

ikäennätys Suomessa

on 26 vuotta

”

Huuhkajan perusravintoa ovat

myyrät, erityisesti vesimyyrä.

Siellä missä rottia on tarjolla,

huuhkaja käy epäröimättä tähän

pitopöytään.

Huuhkajan perusravintoa

ovatmyyrät, erityisesti vesimyy-

rä. Siellä missä rottia on tarjol-

la, huuhkaja käy epäröimättä tä-

hän pitopöytään. Ruokalistalla

suurimpia saalieläimiä ovat jä-

nikset ja kanalinnut.

Huuhkaja näyttää löytävän

hyvin myös nälkäänsä kiljuvia

haukanpoikasia. Niinpä uhri-

na usein on hiirihaukan ja ka-

nahaukan jälkikasvua. Myös

sääksen poikaset ovat alttiita

jäämään huuhkajan kynsiin.

-Tällä pesällä saaliseläime-

nä oli siili, Valkama näyttää

paikkaa Vammalan kartalta

ja aprikoi, josko tällainen hie-

man erikoisempi saaliseläin

olisi osunut pyytäjänsä kyn-

siin jostakin Illon vaiheilta.

Page 13 - Alueviesti_30_2009