12
Keskiviikko heinäkuun 22. 2009
Kansainvälinen konventti
lämmitti sydämet
Teuvo Friman
Heinäkuun kahdeksantena
päivänä lensimme vaimoni
Astan kanssa Berliiniin. Em-
me olleet aikaisemmin käy-
neet kyseisessä paikassa, em-
mekä tunteneet sieltä ketään.
Ohitettuamme muodolli-
suudet meitä oli vastassa iloi-
nen ryhmä, jolla oli suomen-
kielellä kilpi, jossa meidät toi-
votettiin tervetulleeksi. Lisäk-
si oli vielä kilpi englanniksi ”
Welcome, we love you”. Kilpeä
kantanut vaalea neitonen an-
toi meille molemmille lämpi-
män tervetulohalin ja kostean
suukon poskelle."
Mitä, ovatko saksalaiset
näin lämpimiä ihmisiä? Kyl-
lä-ainakin jotkut- saavuimme
nimittäin Jehovan todistajien
kansainväliseen konventtiin
ja paikalliset todistajat ottivat
meidät tervetulleina vastaan.
Suomesta osallistujia oli Ber-
liinissä noin tuhat, Sastama-
lasta kuusi.
Sama vieraanvaraisuus ja
ystävällisyys leimasi koko
matkaamme. Paikallisilla vel-
jillämme oli tiski hotellin vas-
taanotossa, jossa he päivysti-
vät kaiken aikaa, auttoivat jos
tarvetta ilmeni, jakelivat kart-
toja ja neuvoja. Hotellissamme
asui kuusi bussilastillista suo-
malaisia todistajia, joten vipi-
nää oppailla riitti.
Konventtiin osallistui to-
distajia 47 maasta ja köyhi-
en itä-euroopan maiden to-
distajille berliiniläiset todista-
jat osoittivat poikkeuksellista
vieraanvaraisuutta, he nimit-
täin majoittivat yli 11.000 kon-
venttilaista omiin koteihinsa.
Vapaalla
Vielä ennen konventtia pää-
simme tutustumaan Berlii-
niin, ja Asta oli päättänyt et-
tä ainakin Pergamon-muse-
ossa täytyy käydä. No, päät-
täväisyyttä se vaatikin, sillä
museoon oli pitkät jonot. Syy-
kin selvisi, myös muut todis-
tajat olivat päättäneet tehdä
niin. Tunnistimme tietysti toi-
semme konventin teemalla va-
rustetuista rintakilvistä, joissa
oli myös vieraan nimi ja maa."
Siinä sitten jonottaessam-
me tutustuimme toisiimme,
takanamme jonotti ryhmä
Ukrainasta, heidän takanaan"
amerikkalaisia, Havaijilta tul-
leet todistajat miettivät jon-
kun aikaa missä ihmeessä on
Suomi ja monet ihmettelivät
sitä, että Suomi on vain kah-
den tunnin lennon päässä Ber-
liinistä.
Pergamon museo on siinä-
kin mielessä kiinnostava, että
Ilmestyksessä Jeesus kirjoitti
ohjeita Pergamon seurakun-
nalle ja mainitsi, että Perga-
mossa on epäjumalanpalvon-
taa (Ilm" 2:13). "Pergamo to-
siaan oli suuri epäjumalanpal-
vonnan keskus.
Museosta löytyy mm Ish-
tar-jumalattaren mukaan ni-
metty "Babylonin kaupungin-
muurin portti, sekä Pergamo-
nin Zeuksen alttari, joka vaa-
ti kokonsa takia kokonaisen
oman hallin. Museoon kyllä
kannatti jonottaa.
Konventtiin
Järjestetyillä matkoilla tulleet
konventtivieraat oli järjestet-
ty bussiryhmiksi. Meidän ryh-
määmme kuului 52 henkeä
eri puolilta suomea ja ennes-
tään tunsimme vain Armi ja
Toni Mahlasen, jotka ovat ko-
ko ikänsä asuneet Vammalassa
(vaikka ovatkin tätä nykyä äh-
täriläisiä). Toni oli matkanjoh-
tajamme ja minä hänen apulai-
sensa.
Berliinin konventissa ohjel-
ma esitettiin neljällä kielellä:
saksaksi, venäjäksi, puolaksi
ja englanniksi. Osallistujia oli
47:stä eri maasta "enimmillään
47 708 henkeä. Paikalla selvi-
si, että Berliinin konventtim-
me on vain yksi viidestä sa-
maan aikaan Saksassa pidettä-
vistä, kaikkien viiden konven-
tin osallistujamäärä meni yli
200"000 hengen.
Konventin teema oli sa-
ma kuin Suomessa pidetyis-
sä piirikonventeissa eli ”Py-
sykää valveilla”, joka perustuu
Jeesuksen sanoihin ja ohjelma
korosti sitä, kuinka tärkeää on
pysyä valveilla hengellisesti, ja
panna merkille kuinka mer-
kittävää aikaa nyt eletään Raa-
matun valossa.
Erikoispiirteenä konventis-
sa oli se, että nämä viisi kon-
venttia yhdistettiin toisiinsa
joka päivä hetkeksi, ja kuu-
limme kokemuksia kaikkiaan
26:sta maasta- myös Suomes-
ta-jotka siten käännettiin kon-
ventin neljälle kielelle.
Tunnelma konventissa oli
aivan mahtava. "Heti kun oh-
jelmassa tuli tauko, Puolan
osasto aloitti rytmikkäät ta-
putukset, joihin kaikki lähes
50 000 osallistuivat. Konvent-
tipäivän päätyttyä nämä sa-
mat puolalaiset lauloivat meil-
le muille 4000 hengen kuoro-
na. Se oli mahtavaa kuunnel-
tavaa. Lauantainakin he olivat
laulaneet ohjelman päätyttyä
yli kolme tuntia. Venäläisten
yli 15 000 hengen osasto an-
toi raikuvimmat aplodit ja ta-
putukset olivatkin heillä her-
kässä.
Väliajoilla pääsimme teke-
mään tuttavuutta toisten mai-
den todistajien kanssa, monet
konventtivieraat jakoivat pie-
niä lahjoja toisilleen,"osoittei-
ta vaihdettiin ja kyläänkutsu-
ja sateli. Oli todella uskoa vah-
vistavaa nähdä kansainvälinen
veljesseuramme yhdessä, sitä
rakkautta ja yhteenkuuluvai-
suuden tunnetta on mahdo-
ton selittää.
Sastamalan seurakunnas-
ta meidän lisäksemme olivat
Mia ja Mikko Keskikiikonen
sekä Sini-Virve ja Jari Koski-
nen. He kaikki olivat ensim-
mäistä kertaa kansainvälises-
sä konventissa ja olivat hyvin
vaikuttuneita kokemastaan.
Nuoret olivat ihmeissään vä-
en paljoudesta ja siitä veljel-
lisestä rakkaudesta, jota heil-
le "entuudestaan tuntematto-
mat ystävät osoittivat heitä
kohtaan.
Konventti päättyy
itkuun ja nauruun
Konventin loppu oli haikea,
neljä päivää meni nopeasti.
Ohjelman loputtua eri osas-
tot vilkuttivat toisilleen ja ta-
putuksista ei ollut tulla lop-
pua. Puolalaiset alkoivat laulaa
ja ympäri stadionia konventti-
vierailla oli lakanoita joissa lu-
ki ”we love you” tai ”see you in
paradise”, itkettiin ja nauret-
tiin.
Helsingin lentoasemalla sit-
ten hyvästelimme oman ryh-
mämme, meistä oli tullut jo
varsin läheisiä ja ystävät kiit-
telivät erityisesti Tonia, joka
piti kuulutuksissaan bussissa
iloista mieltä yllä.
Jos vielä joskus tulee mah-
dollisuus osallistua kansain-
väliseen konventtiin, olem-
me valmiita lähtemään, niin
upea kokemus tämä oli. Suo-
mesta lähtee vielä elokuus-
sa 2000 henkeä samanlaiseen
konventtiin Wieniin Itäval-
taan, Sastamalastakin sinne
menee samankokoinen seu-
rue kuin oli "Berliinissä. Keho-
tamme heitä ottamaan "nessu-
ja mukaan.
Babylonin Ishtar-portti,! Pergamon-mu-
seo.!Kuva: Asta Friman.
Astan uudet ystävät Dortmundin englannin-
kielisestä seurakunnasta, pikkutyttö on ! ni-
meltään Marilyn. Kuva: Teuvo Friman.
Henkilöt vasemmalta: Sini-Virve ja Jari Koskinen, Mia ja Mikko Keskikiikonen se-
kä Asta ja Teuvo Friman Sastamalasta. Oikealla Armi ja Toni Mahlanen Ähtäristä.
Konventtivieras Panamasta.! Kuva: Asta Fri-
man.
”
Oli todella uskoa vahvistavaa nähdä
kansainvälinen veljesseuramme yhdessä,
sitä rakkautta ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta
on mahdoton selittää.
”
Vierailla oli
lakanoita,
joissa luki
”we love you”
tai ”see you
in paradise”.
Metsästäjäkurssilta
pohjatietoa tutkintoon
Lavian seudun rhy järjestää
metsästäjäkurssin Laviassa
28.-31.7.2009.
Kurssi on tarkoitettu
lähinnä metsästyskorttia
yrittäville"
aloitteleville metsä-
miehille, mutta se on tuh-
ti kertauspaketti myös"ko-
keneemmille eränkävijöil-
le. Kurssilla käsitellään mm
riistahallintoa, metsästys-
lakia, lajituntemusta, riis-
tanhoitoa, ampuma-aseita
ja niiden"käyttöä sekä mui-
ta metsästykseen liittyviä
asioita. Kurssi" kestää nel-
jä iltaa ja siihen voi ilmoit-
tautua Lavian virastotalolla
28.7. mennessä.
Metsästäjätutkinnot al-
kavat rhy:n alueella torstai-
na 6.8.kello 19.00 Kiikois-
ten"Eräkorvessa ja jatkuvat
noin viikon välein Suoden-
niemellä ja Laviassa.
Nyt on aika
kiikaroida
hukkakauraa
Hukkakaura on aggressii-
vinen rikkakasvi. Se voi
aiheuttaa maanviljelijöil-
le merkittäviä taloudellisia
tappioita menetettyjen sa-
tojen, torjuntakulujen ja li-
sätyön myötä.
Tuholaisen tunnistaa
onneksi helposti röyhyis-
tä, jotka puskevat nyt nä-
kyville.
–Saastuneiden lohko-
jen tarkkailu ja välitön kit-
kentä on halvin keino es-
tää hukkakauran leviämi-
nen. Juuri nyt viljelijöiden
pitää kiikaroida peltojaan,
vaikkei niillä olisi hukka-
kauraa aiemmin ollutkaan.
Yksi hyvä hukkakaurayksi-
lö saattaa tuottaa tuhat uut-
ta siementä, joten tarkkai-
lussa ei ole varaa lepsuilla,
Elintarviketurvallisuusvi-
rasto Eviran tarkastaja Ja-
ri Poikulainen muistuttaa.
Hukkakauran saastut-
taman peltoalan määrä on
kasvanut viime vuosina ta-
saiseen tahtiin. Vuonna
2008 hukkakauraa löytyi
yli 320000 hehtaarin alu-
eelta, mikä on yli 14 pro-
senttia koko Suomen pelto-
pinta-alasta.
Hukkakaura on vallan-
nut viime vuosina myös
ihan uusia alueita Suomen
pelloilta. Se leviää nopeasti
eläinten, koneiden tai tar-
kastamattoman kylvösie-
menen mukana.
Meriharakan
voi nähdä
sisämaassakin
Yksi merellisimmistä lin-
tulajeista, jonka voi silloin
tällöin nähdä myös Sas-
tamalassa, on merihark-
ka. Toimitukseen yhteyttä
ottaneet Merja Savukoski
ja Jarmo Järvinen näkivät
neljä meriharakkaa tepas-
telemassa Vammalan Kaa-
lisaaressa 12. heinäkuuta.
Lintuharrastajien Tiira-
havaintojärjestelmä tuntee
Sastamalasta kuukauden
ajalta kolmetoista havain-
toa. Lintuja on kerrallaan
nähty 1-9 yksilöä, tavalli-
sesti 2-4.
Meriharkasta tehdyt ha-
vainnot seudulla liittyvät
leimallisesti Kokemäen-
joen vesistöön. Silloin täl-
löin joku yksilö voi piipah-
taa myös sisämaan järvil-
lä. Meriharakka on pesinyt
viime vuosina ainakin Vau-
nusuon pelloilla Vammalas-
sa ja Kokemäenjoen ranta-
maisemissa Keikyässä.
Mustavalkoisen ”ha-
rakkavärityksen” saanut-
ta kahlaajalintua luoja on
muistanut hauskalla orans-
silla porkkanokalla ja sa-
man värisillä jaloilla, joten
lajin näkeminen saa ha-
vaitsijansa varmasti hyväl-
le tuulelle.
Huomiotaherättävän
meriharakan voi nähdä
myös sisämaassa. Kuva
Wikipedia.
Sinilevää yhä
maltillisesti
Pirkanmaalla
Leväseurannan kuuden-
nella viikolla (viikko 28)
havaittiin vähäisesti levää
kuudella vakioseuranta-
kohteella. Laajimmat esiin-
tymät löytyivät Pyhäjärvel-
tä Nokian ja Pirkkalan ve-
sialueilta. Ikaalisissa Toi-
volansaaren uimarannalla
ja Kangasalan Ukkijärvellä
havaittiin paikalliset vähäi-
set sinileväesiintymät.
Seurannan ulkopuoli-
sia leväilmoituksia Pirkan-
maan ympäristökeskukseen
tuli muutama. Tutkituissa
levänäytteissä oli yleisesti
Anabaena- ja Microcystis-
sukujen sinileviä. Molem-
mista suvuista tunnetaan
lajeja, jotka voivat muodos-
taa myrkyllistä kukintaa.
Pirkanmaan ympäristökes-
kuksen tietoon tuli tapaus,
jossa kansalainen oli saanut
lieviä myrkytysoireita ui-
tuaan sinileväisessä vedes-
sä. Varovaisuuteen on syytä
varsinkin, jos sinileväesiin-
tymä on runsas ja pitkäkes-
toinen.
Tuulinen sää on sekoit-
tanut Pirkanmaan järvi-
vesiä niin, että pintaveden
lämpötila vaihtelee 17 ja
20 asteen välillä. Tuulisissa
olosuhteissa myös sinilevi-
en kasaantuminen ja laajat
kukinnat ovat epätodennä-
köisiä.