6
Keskiviikko elokuun 12. 2009
Jatkoa edelliseltä sivulta
- Tällaisten törkylausuntojen
jälkeen, kun minusta on tehty
Venäjällä hirviö, en halua ol-
la missään tekemisissä Rim-
ma Salosen kanssa. Tulevassa
oikeudenkäynnissä aion esit-
tää korkeat korvausvaatimuk-
set. Syy on se, että kun sovim-
me viime viikolla, että asiassa
edetään rauhallisesti ja sopui-
sasti, hän esittikin minua koh-
taan vakavia syytöksiä. En ole
myöskään vastannut hänen
soittoyrityksiinsä.
Johan Bäckman on suoma-
lainen. Paavo Salosen käsitys
on se, että Bäckman viis välit-
tää Rimma Salosen kohtalosta.
- Hän haluaa vain lietsoa epä-
sopua maittemme välille, sa-
noo Salonen. Viimeksi julki-
suudessa asiaan kantaa otta-
neista venäläisistä tunnetuin
on neuvostoaikainen entinen
suurlähettiläs Juri Derjapin,
Juri Komisarovinakin tunnet-
tu Suomen ojentaja.
Erikoisista ja julkisesta his-
toriankirjoituksesta poikkea-
vista lausunnoistaan tunnettu
Bäckman ei ole enää maahan-
tulokiellossa Virossa. Tämä
oikaisuna Alueviestin edelli-
sessä numerossa olleeseen tie-
toon.
Julkinen kuva
petti tässäkin
Paavo Salonen sanoo, että An-
tonin ja hänen äitinsä tapaa-
minen Tampereella haastatte-
lun yhteydessä ei suinkaan ol-
lut niin aurinkoinen kuin leh-
tikuva kertoi. - Anton juoksi
ensimmäiseksi Nikitan syliin.
Äitiinsä Anton sen sijaan suh-
tautui viileähkösti.Minun ja
pojan tapaaminen Balahnassa
12. huhtikuuta oli paljon läm-
pimämpi.
Anton ei myöskään ole pu-
hunut mitään äidistään vaan
toistaa usein, että hän haluaa
olla vain isän kanssa.
Suomalainen Anton
sai Venäjän viisumin
Alueviesti on saanut haltuunsa
valokuvan Anton Salosen pas-
sista maaliskuulta 2008. Se on
tuossa ohessa. Kuvasta näkyy,
että passin sivulle on kiinnitet-
Paluuta entiseen ei ole...
ty Venäjän Federaation myön-
tämä viisumi Suomen kansa-
laiselle Anton Saloselle. Kuvan
luovuttaja kysyykin perustel-
lusti, miksi Venäjän kansalai-
nen tarvitsisi viisumin men-
näkseen kotimaahansa?
Alueviestin tiedossa on
myös, että Rimma Salonen
vaihtoi ennen maastapoistu-
mistaan Nikita -poikansa su-
kunimen ja hankki tälle Ve-
näjän passin. Nikita ei kuiten-
kaan halunnut lähteä äitinsä
mukaan Venäjälle. Nikita on
syntynyt Neuvosto-Virossa
Narvassa. Maalsiskuussa 2008
vielä alaikäisen Nikitan äiti
jätti puille paljaille Tampereel-
le. Poika joutui vaikeissa olo-
suhteissa mm. keskeyttämään
ammattikoulunsa. Hän olisi
jäänyt pahasti tuuliajolle, el-
lei eräs suomalaine perhe oli-
si auttanut häntä Tampereel-
la. Myös Paavo Salonen auttoi
Rimman Venäjällä ollessa ai-
neellisesti Nikitaa.
Anton aloitti
esikoulussa
Anton aloitti tiistaina esikou-
lunsa Kokemäellä. Hänen tur-
vallisuudestaan huolehditaan
nyt vielä tiukemmin kuin on
huolehdittu pojan paluun jäl-
keen.
Paavo Salonen, joka on poi-
kansa yksinhuoltaja, vie ja tuo
poikansa päivittäin ja viran-
omaiset ovat selvillä kaiken
aikaa heidän olinpaikastaan.
Äitiään Anton saa tavata
vain kaksi kertaa kuukaudes-
sa, kummallakin kerralla nel-
jä tuntia. Toistaiseksi, Rim-
man poistumiskiellon aikana,
tapaamiset ovat mahdollisia
vain Tampereella.
Kankaantaustalla juhlittiin
100-vuotias koulu
oli kyläläisille rakas
Marianna Langenoja
Kokemäellä vietettiin vii-
me lauantaina Kankaantaus-
tan koulun 100-vuotisjuhlaa.
Koulu lakkautettiin neljä vuot-
ta sitten, mutta sen tiloissa on
toiminut Kankaantaustan Va-
paa-aikakerhon Tähtipirtti.
Tapahtuma keräsikin todel-
la hyvin väkeä pienelle kylä-
koululle.
Yhdistyksen puheenjohtaja
Juhani Seppälä sanoi, etteivät
he uskaltaneet juuri mainos-
taa tapahtumaa, sillä se alkoi
jo järjestelyvaiheessa paisua.
-Ihmiset todella rakastivat tä-
tä koulua, Seppälä pohdiske-
li syytä sille, miksi sadalle ih-
miselle suunnitellusta juhlas-
ta tulikin 350 juhlijan tapah-
tuma.
Juhlasta nautti myös en-
tinen keittiötyöntekijä Soi-
le Korventausta. Hän toi-
mi Kankaantaustan koulus-
sa keittäjänä vuodesta -66 ai-
na vuoteen 2005 saakka. Hän
muistelee hymysuin, kuin-
ka vielä 60-luvulla liesi ja ko-
ko koulurakennus lämmitet-
tiin puilla. -Oli se ihme, ett-
en polttanut koko rakennusta,
Korventausta nauraa. Enti-
nen keittäjä muistaa myös
sen, kuinka maito tuotiin jäi-
senä koululle, eikä 60-luvulla
joka päivä edes tarjoiltu mai-
toa ruoan kanssa. Oppilaiden
arvostus koulun ruokaa koh-
taan ei sen sijaan ole vuosi-
en saatossa muuttunut. -Aina
on ollut niitä jotka narisevat
ja niitä joiden mielestä ruoka
on hyvää.
Kankaantaustan koulu ei
ollut hänelle vain työpaik-
ka, vaan toimi pitkään myös
kotina. Soile asusti miehensä
kanssa koulurakennuksessa,
joten miehellekin on jäänyt
muistikuvia vanhoista hyvis-
tä kouluajoista. -Kyllä nuoret
silloin ennen tervehtivät pal-
jon paremmin kuin nykyään.
Pojat ottivat lakit pois pääs-
tä ja tytöt niiasivat nätisti,
herra Korventausta mietis-
keli. Valitettavasti pariskun-
ta muistaa myös sen, kuinka
joka vuosi koulun oppilai-
den lukumäärä hupeni. -Ei-
hän sille lakkautukselle mi-
tään enää voinut. Henkilö-
kunnan keskuudessa oli iha-
na ryhmähenki ja koulu oli
muutenkin tyypillinen kylä-
koulu, mutta oppilaita ei ol-
lut tarpeeksi.
”Toivoton tapaus”
Myös juhlapuheen pitäneel-
lä varatuomari Hannu Salolla
on paljon koskettavia ja haus-
koja muistoja Kankaantaus-
tan koulusta ja kylänraitilta
muutenkin. Hänkin on asu-
nut koulurakennuksessa, sil-
lä hänen vanhempansa olivat
molemmat opettajia. Ensim-
mäisen luokan Salo aloitti tie-
tenkin Kankaantaustan kou-
lussa. -Ensimmäinen opetta-
jani oli Fanni Koskinen. Hän
oli huomannut minun pitä-
vän kynää vasemmassa kädes-
sä ja oli sitä mieltä, että poika
pitää opettaa oikeakätiseksi.
Aina, kun Fannin silmä vält-
ti vaihdoin kynän vasempaan
käteen. Lopulta, kun en hä-
nen toistuvista huomautuksis-
taan huolimatta ottanut opik-
seni, hän tehosti vaatimustaan
näpäyttämällä minua kevyes-
ti sormille, kun huomasi mi-
nun taas vaihtaneen väärään
käteen. Sitten äitini luki Koti-
liedestä, että vasenkätisen lap-
sen pakottaminen oikeakäti-
seksi saattaa aiheuttaa haittaa
lapsen kehitykselle, jopa vam-
man sielulle. Hän puhui tästä
Fannille, joka sitten jätti minut
rauhaan toivottomana tapauk-
sena, Salo kertoili puheessaan.
100-vuotiaasta koulusta
julkaistaan kirja
Juhlatilaisuudessa puhui-
vat myös Kokemäen kaupun-
ginvaltuuston puheenjohta-
ja Harri Kivenmaa sekä Kan-
kaantaustan Vapaa-aikaker-
hon puheenjohtaja Juhani
Seppälä. Juhlassa kuultiin
myös koulun historia lyhy-
käisyydessään. Liisa Paasika-
ri-Salo esitti runoja ja Kerttu
Suominen vei kuulijat Niska-
vuoren Loviisan seuraan yh-
dessä harmonikkaa soittavan
Kirsti Dojanin kanssa. Ää-
neen pääsivät myös oppilaat,
opettajat ja Akkain juttutuo-
kiossa höpisivät Anni Paju-
nen sekä Seija Salo. Kokemä-
en Torvisoittokunta huoleh-
ti päivän musiikista. Tilaisuu-
den juonsi Juhani Merikallio.
Illalla juhlakansa pääsi vielä
tanssin hurmokseen ja mak-
karan makuun. Kouluraken-
nuksesta löytyi mielenkiintoi-
nen käsityönäyttely, johon ol-
tiin kerätty entisiltä oppilail-
ta heidän koulussa tekemiään
vanhoja käsitöitä. Seinällä oli
myös luokkakuvia eri vuosi-
kymmeniltä.
Seppälä paljasti, että Kan-
kaantaustan koulusta on tar-
koitus julkaista kirjakin en-
si vuoden alussa. Kirjaan on
saatu kerättyä jo jonkin ver-
ran aineistoa ja kuvia. -Toi-
von että jokainen jolla oli-
si muistoja tästä koulusta,
suostuisi jakamaan ne kans-
samme. Näin saisimme kir-
jaan täytettä, Seppälä kehot-
ti juhlassa. Hän totesi, että
todennäköisesti kirja tulee
paisumaan yhtä pajon kuin
100-vuotisjuhlatkin.
100-vuotiaan Kankaantaustan koulun kunnikasi koulurakennukseen
oli pystetty käsityönäyttely. Myös koulun entinen oppilas Sinikka Hur-
vi toi näytille kouluaikoinaan tekemänsä nukenvaatteet.
Kokemäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Harri Kivenmaalla
(vasemmalla) ja Kankaantaustan Vapaa-aikakerhon puheenjohtajalla
Juhani Seppälällä on paljon muistoja Kankaantaustan vanhasta kou-
lusta, joka toimii tällä hetkellä Tähtipirttinä.
PARTURI-KAMPAAJAKSI
HUIPPUKOULUSSA
Lisätietoa koulutuksesta antaa
| 050 5525 886
Katso tarkemmin:
HAKUAIKA ON KÄYNNISSÄ NYT!
Koulutus alkaa 1.9. ja kestää 9 kk
Antinkatu 12 | 28100 PORI
Vielä muutama paikka jäljellä!
Varatuomari Hannu Salo muisteli juhlapuheessa lapsuuttaan Kankaantaustan kylässä.
Hän muistaa vieläkin niin uima- ja kauppareissut kuin ensimmäisen opettajansakin.
Tilaisuuden juontaja Juhani Merikallio jututti sota-aikana Kankaantaustan koulua
käynyttä Liisa Paasikari-Saloa. Entinen oppilas esitti myös runoja.
1,2,3,4,5 7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,...28