Page 20 - Alueviesti_34

20

Keskiviikko elokuun 19. 2009

Huittisten Suomi-Viro -seuralaiset

tutustuivat aurinkoiseen Vaasaan

Liisa Ruha

Kuvat:Raimo Vahtera

Kolmekymmentäneljä ilois-

ta matkailijaa nousi hopea-

kylkisen bussin kyytiin aurin-

koisena elokuisena sunnun-

taina. Päämääränä oli Vaasa,

Suomen aurinkoisin kaupun-

ki. Matka oli Huittisten seu-

dun Suomi-Viro-seuran toi-

nen kotimaan matka. Ensim-

mäinen suuntautui muutama

vuosi sitten Marskin majalle,

Lopelle.

Viron matkoilla on tutus-

tuttu Viron historiaan, viro-

laisten katkeriin ja verisiin

kokemuksiin vieraan vallan

alaisuudessa. Kotimaan histo-

ria tahtoo unohtua, niin ison-

vihan aika kuin Suomen sota.

Rauhan aika on meille suuril-

le ikäluokille itsestään selvyys.

Sotakokemuksista rintamal-

la ei lapsuuskodissa puhuttu.

Ne olivat, ja ovat varmasti vie-

lä elossa oleville sotaveteraa-

neille torjuttuja muistoja, niin

kuin Imbi Paju kertoo virolais-

ten kokemuksista.

Pohjan sodan

muistomerkillä

Hesarin toimittaja Ilkka

Malmberg kirjoitti alkukesän

Kuukausiliitteessä Rauhan ja

vihan Suomesta. Hän pohti,

missä päin Suomea ei ole kos-

kaan sodittu. Missä on rauhan

Suomi? Lukiessani Malmber-

gin kirjoitusta päätin ottaa

lehden mukaan kesämatkal-

le. Malmberg kirjoittaa: Yksin

Isostakyröstä, Vähästäkyrös-

tä ja Vöyrista venäläiset siep-

pasivat runsaat 500 vankia,

lähinnä 10-20-vuotiaita poi-

kia ja tyttöjä. Erityisen halut-

tuja olivat lapset, sikäli kuin

he olivat elinkelpoisia. Niitä

kiertelivät keräämässä saaliik-

seen niin miehistö kuin up-

seeritkin. Laihialaat, Ilmajo-

elta, Kuortaneelta, Kauhajoel-

ta ja Kurikasta vietiin kaksisa-

taa ihmistä, Vaasasta, Mustas

aaresta,Uudestakaarelepyystä,

Pietarsaaresta, Lapualta, Här-

mästä ja Kauhavalta kolmesa-

taa. Juuri niiltä alueilta missä

olimme.

Teksti oli sikäli sopivaa,

kun pysähdyimme Pohjan so-

dan Napuen taistelun (1714)

muistomerkillä. Napuen tais-

telun jälkeen alkoi Isonvihan

aikakausi. Arkkitehti Mat-

ti Björklund -Visannin suun-

nittelema vaikuttava monu-

mentti on pystytetty Napuel-

le vuonna 1920.

Jäsentemme Aino ja Joel

Suojasen kesäpaikalla joimme

maukkaat kahvit, kera pork-

kanapiirakan, pikku pizzan ja

tietysti mansikkakakun.

Merellä

Matka jatkui kohti Vaasaa.

Moottoritien päässä odotti

Vaasa-Pärnu-seuran puheen-

johtaja Raimo Vahtera. Hä-

nen opastuksellaan ajelimme

Raippaluotoon, kirkkoon ja

kalasatamaan. Ihailimme kau-

nista merimaisemaa. Vesi rau-

hoittaa mielen ja silmän. Kuu-

limme Vaasan kaupungin his-

toriaa sekä Vaasa-Pärnu-seu-

ran toimintaa. Seuran jäseniä

tuli mukaamme myös risteilyl-

le, jonka teimme m/s Tiiralla.

Reilun tunnin matkan aikana

meitä viihdytti seuran hanu-

risti Erkki Vainionpää. Kes-

kustelimme myös mahdollisis-

ta yhteistyökuvioista. Vaasa-

laiset lupasivat tulla vastavie-

railulle Huittisiin. Odotamme

heitä. Koetamme myös sovit-

taa pärnulaisten esiintyjäryh-

mien vierailua Huittisiin, kun

he tulevat Vaasaan.

TV:stä tuttu Strömsö

Seuraavana aamuna suun-

tasimme Strömsöön, van-

haan huvilaan, jossa tehdään

FST:stä tuttua ohjelmaa. Sym-

paattinen toimittaja Matias

Jungar otti meidät vastaan.

Pääsimme kurkistamaan keit-

M/s Tiiralla oli tiivis, mutta mukava tunnelma.

”

Ihailimme kaunista

merimaisemaa. Vesi rauhoittaa

mielen ja silmän.

tiöön, askartelutiloihin, ran-

tasaunaan ja ihanaan puu-

tarhaan. Yllätyimme, että oh-

jelmaa tekee pieni 10 henki-

lön ryhmä. Matias kertoi, että

ryhmä kotiutunut oikein hy-

vin Strömsöön. Vakuutimme,

että sen myös huomaa ohjel-

masta. Hekin, jotka eivät ole

ohjelmaa aiemmin nähneet,

lupasivat nyt istua tv:n ää-

reen.

Ajelimme Simo Keski-Vak-

kurin opastamana Sulvan ky-

lään, Söder$ärdenin kraateria

katsomaan. Simo kertoi taus-

tatietoja kraaterista, joka si-

jaitsee 8 km Vaasan keskustan

eteläpuolella ja on nykyisin

kuivattu peltoaukeama, jonka

muoto on kuusikulmainen ja

läpimitaltaan 5,5 km. Kraate-

rin reunavalli kohoaa 20-40 m

merenpinnan yläpuolella.

Luontokohteen jälkeen oli

museon vuoro, vierailu Stun-

darsin museokylässä. Tulo-

matkalla pysähdyimme vielä

Jalasjärven Juustoportilla, jos-

sa omistajasuvun kolmannen

polven edustaja kertoi yrityk-

sen historiaa, joka alkoi friisi-

läishieho Isabellasta.

”

Kotimaan

historia tahtoo

unohtua, niin

isonvihan aika

kuin Suomen

sota. Rauhan

aika on meille

suurille

ikäluokille

itsestään

selvyys.

”

Vaasalaiset

lupasivat tulla

vastavierailulle

Huittisiin.

Odotamme

heitä.

Page 20 - Alueviesti_34_2009