Page 25 - Alueviesti_34_2009

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Työtarjouksia
Työtarjouksia
Työtarjouksia
Rakennuspalvelut
Ruosteenestoa
Siivous- ja kotipalvelut
Siivous- ja kotipalvelut
Siivous- ja kotipalvelut
Kaikenlaiset
siivous- ja
huoltotyöt!
Tunteella,vastuullisesti
ja varmasti!
TMI JL
044 296 3457 / 044 296 3458
Pimeää veneilyä Rautavedellä
Lauantaina 8.8. puolenyön
aikoihin ajelin veneelläni ve-
neilijöiden kesätapaamisesta
Oksalon saaresta kohti Vam-
malan keskustaa. Samalla
kun ohjasin venettä pitkin
hyvin merkittyä veneilyväy-
lää, ihailin perheeni kanssa
taivaalla paistavaa kuuta.
Jossain Satulakivien ja
Vanhankirkon niemen vä-
lillä päätin tarkistaa oikean
kulkusuuntani ja sytytin va-
lonheittimen tarkistaakse-
ni seuraavan väylämerkin si-
jainnin. Näin kyllä etsimäni
merkin siellä missä sen piti-
kin olla, mutta samalla ha-
vaitsin pienen perämoot-
toriveneen aivan suoraan
edessäni n. 10-15 m päässä.
Täysin pimeänä. Ei mitään
valoa. Ei edes tupakkaa.
Onneksi kerkisivät al-
ta pois samalla kun väistin
heitä.
Tällä kerralla oli kaikil-
la meillä hyvä onni mukana.
Minulla hidas vene, vauhti
n. 6 solmua (10 km/h), kaik-
ki tarpelliset valot, että he
huomasivat meidät ajoissa ja
aloittivat ehkä väistämisen
ennen meitä.
Entä jos en olisi sytyttä-
nyt valonheitintä (ei tarvi-
ta yleensä ulapalla), veneeni
olisi ollut nopeampi (25 sol-
mua), te olisitte olleet ank-
kuroituneena (ilman valoa)
tai en olisi ajoissa huoman-
nut?
Meitä oli veneessämme
kaksi aikuista ja 4-, 8- ja 10-
vuotiaat lapset. Teidän luku-
määräänne en tiedä. Mitä
olisi voinut tapahtua mah-
dollisen törmäyksen seu-
rauksena? Mahdollinen on-
nettomuus seurauksineen
on tullut liian useita kertoja
mieleeni viime päivinä. Toi-
vottavasti teillä oli pienessä
avoveneessänne edes pelas-
tusliivit päällänne.
Meriteiden sääntöjen
mukaan veneessä on oltava
asianmukaiset valot sen ol-
lessa kulussa auringon las-
kun ja nousun välisenä ai-
kana.
Tavallinen taskulamp-
pukin voi pelastaa henkesi.
Sillä voi ilmaista sijaintinsa
kohtaavalle alukselle riittä-
vän ajoissa.
Turvallista loppukesää
Veikko Pylkkänen
Tulevan juomavetemme ”kevyesti puhdistettu”
versio on valmistettu monimyrkyllisestä
Kokemäenjoen raakavedestä
Juomavetemme tulee ole-
maan ns.”talousvettä”, jota
emme ole tottuneet juomaan
ollessamme ulkomailla mil-
loinkaan.
Turun Vesilaitoksen joh-
taja Nordman ei ole huoles-
tunut Tampereen jätevedessä
esiintyvistä Polion (ent. lap-
sihalvaus) viruksista, jois-
ta kaikkien valveutuneiden
ihmisten tulisi olla todel-
la huolissaan. Onhan lapsi-
halvaus jo melkein voitettu
maailmassa. Toimitusjohta-
jan mukaan virus tuhoutuu
ultraviolettisäteiden ansios-
ta ja virukset jäävät hiekka-
suodatuksessa Virttaan kan-
kaaseen.
No, Afrikkalaisessa Nai-
robin slummissa, Kiberassa,
jossa asuu 1 000 000 afrikka-
laista, on otettu käyttöön uu-
si teknologia, Slummin hal-
ki virtaavasta joesta otetaan
harmaata viemärivettä, jo-
ka pullotetaan ja ripustetaan
hökkelien katoille ultaviole-
tisoitumaan, jolloin bakteerit
ja virukset kuolevat. Kibera
sijaitsee Nairobin kaatopai-
kalla ja on Afrikan suurin.
Tarkoittaneeko Turun Ve-
silaitoksen johtaja, että tule-
vaisuudessa ripustamme ve-
sipulloja katoillemme ja sei-
nillemme ultravioletti-desi-
!ointiin.
Kokemäenjoessa vaa-
nii lisäksi Turun Yliopiston
tutkimuksen mukaan (Bio-
ta-projekti) runsaasti PAH-
kemikaaleja joen pohjasedi-
mentissä. Vaarallisen näis-
tä on Bentso(a)antraseeni,
joka on Washingtonin ym-
päristö-organisaation mu-
kaan vaarallisin PAH-kemi-
kaali, sen nimeämistä 20 yh-
disteestä vaarallisin. Se aihe-
uttaa erilaisia syöpiä, mm.
keuhkosyöpää ja eturau-
hassyöpää, vaikka esiintyy-
kin vedessä. Joessamme on
tutkimuksen 11 näistä myr-
kyllisimmistä. Myös mak-
sa, munuaiset, lisääntymi-
nen ja aivot ovat vaarassa.
Ainetta ei saa maahantuo-
da Amerikkaan lainkaan sen
myrkyllisyyden vuoksi. Ko-
kemäenjoen sedimenteissä
sitä on 0,13 mg/kg, vaikka
sitä saisi olla vain 0,03 mg/
kg . Sitä on siis 4,3 kertainen
määrä sallittuun verrattuna.
Muita myrkkyjä ovat na"a-
leeni, 4 kertainen sallittuun
ja antraseeni, myös 4 kertai-
nen. Pitoisuuksia vedessä ei
ole mitattu,vaikka EU antaa
ohjearvot.
Nyt jo TSV myöntää joes-
sa olevan metyylielohopeaa.
Miksi vasta nyt?
Metyylielohopeaa ei ole
yritettykään mitata, koska se
on Suomen Ympäristökes-
kuksen elohopeatutkija Ver-
ran mukaan liian kallista. Ja-
panissa yhden ihmishenh-
gen menetys laskettiin 2,1
miljoonan US dollarin ar-
voiseksi. Paljonko suomalai-
sen henki maksaa?
Heino Kärkkäinen,
insinööri
Yleisöltä Keikyän sotaveteraanit
kesäretkellä LaukossaMatti Ahvonen
Elokuisen aamuauringon hel-
liessä tuleentuvia viljapelto-
ja lähti Äetsästä 46 innokasta
matkalaista sotaveteraanien ja
naisjaoston järjestämälle vir-
kistysmatkalle. Suuntanamme
oli Laukon kartano Vesilahdel-
la. Pirkanmaan maakuntaeläin
laukonpeura ja Elinan surma-
balladi liitetään kartanon ni-
meen, mutta matkalla tuli ky-
seisestä seudusta paljon muu-
takin mielenkiintoista tietoa.
Narvantietä matkattaes-
sa Stormista Rämsööseen yh-
distyksen sihteeri Jorma Vir-
ta kertoi ikivanhan tien kul-
kijoista ja sen varrella olevi-
en kylien elämästä. Aikoinaan
kuraista tietä on tallannut mo-
ni reppuryssä ja muu kaupus-
telija. Tietä pitkin on myös
moni maalainen lähtenyt kau-
punkiin paremman elämän
hakuun. Nyt me ajelimme hy-
vää päällystettyä tietä pitkin
Pekka Palmgrenin auton ku-
mipyörien laulaessa kesäisen
kevyttä huminaansa.
Ohitimme kovasta teknolo-
giasta kuuluisan Rämsöön vi-
reän kylän. Aikataulun mukai-
sesti saavuimme Hinsalannie-
melle Laukkoon.
Kiinnostavaa
kartanoelämää
Matkalla olimme kuulleet kar-
tanon mahtimiehistä ja torp-
parilaitoksesta. Perillä FT Liisa
Lagerstam kertoi kartanon his-
toriasta, mahtikartanon koh-
talonhetkistä ja merkkihenki-
löistä sekä kiinnostavasta kar-
tanoelämästä mm. Kurkien su-
vun ajasta 1200- luvulta alkaen.
Nykyään kartano on yk-
sityiskotina ja hevostalous-
keskuksena Lagerstam suvun
omistuksessa. Mielenkiintois-
ten tietojen jälkeen nautimme
kartanokahvit ja ihastelimme
kartanon sisätiloja.
Kartanon jälkeen siirryim-
me lähellä olevaan Hukianho-
viin hämäläisen pitopöydän
ääreen. Hukianhovi on raken-
nettu muinaismuistoalueen
ja luonnonvaraisen visakoi-
vualueen läheisyyteen. Eija ja
Pertti Sorri harjoittavat maati-
lamatkailua maatilan rinnak-
kaiselinkeinona. Ruokailun
yhteydessä isäntä kertoili elä-
mänpiiristään. Tynnyrikiven
tarina, Tuhnunvuori, Hullu-
harju ja Pirunluola – mieliku-
vitusta kutkuttavia nimiä.
Kotimatkalla kuulimme
vielä Tottijärven asutukses-
ta - taloista ja torpista Jorman
kertomana. Kylläpä tuli pal-
jon uutta tietoa lähiympäris-
töstä muisteltavaksi vaikkapa
sitten syksyn sateilla ja talven
pakkasilla.
Kiitokset matkalla olleiden
puolesta Jorma Virralle maini-
osta historian tuntemuksesta
sekä Pekka Palmgrenille tasai-
sesta ja turvallisesta kyydistä.
Matkalaiset saivat tuhdin tietopaketin Laukon kartanon historiasta ja kiinnostavasta
kartanoelämästä. Kuva: Jorma Virta.