Page 19 - Alueviesti_35

19

Keskiviikko elokuun 26. 2009

• Arto Satonen

Sastamalassa

rakentaminen

jatkuu

taantuman yli

R

akennusalalle ennustetaan tulevaksi talveksi

korkeita työttömyyslukuja. Asuntoasioista vas-

taava ympäristöministeriö ennustaa rakennus-

alalle 50000 henkilön työttömyyttä ensi talveksi. Raken-

nusliitto on arvionut työttömien määräksi jopa 65000.

Rakennusalan vaikeudet eivät voi olla heijastamatta

myös Sastamalaan, koska monet alalla toimivat yrityk-

set ja työntekijät saavat osittain leipänsä pääkaupun-

kiseudun ja Tampereen seudun rakennushankkeista.

Näillä isoilla markkinoilla hiljeneminen on selvästi näh-

tävissä. Esimerkiksi kovan rahankerrostalojen rakenta-

minen on lähes pysähtynyt.

Hallitus on pyrkinyt tasoittamaan rakennusalan suh-

dannevaihteluita elvytysratkaisuilla. Taloyhtiöille

myönnettävä korjausavustus ja kotitalousvähennyksen

nosto ovat merkittävsti lisänneet vanhan rakennuskan-

nan korjaustöitä, sekä niihin liittyvää suunnittelua. Tie-

ja ratahankkeiden aikaistaminen on puolestaan taannut

töitä maanrakennuspuolen ihmisille. Valtion toimilla

ei voida kuitenkaan taata koko alan työllisyyttä. Vasta

teollisuuden investointien lähtiessä käyntiin rakentami-

sen lama valtakunnallisesti loppuu.

Sastamalassa rakennusalan tilanne on selvästi valta-

kunnallista tilannetta parempi. Julkisia investointeja on

juuri nyt poikkeuksellisen paljon. Sairaalan mäellä ra-

kennetaan aluesairaalan laajennusta ja peruskorjataan

Saspen vuodeosastoa. Kunnan rahoituksella tehdään

myös päiväkotia Mouhijärvelle ja paloasemaa Suoden-

niemelle. Valtion puoliksi rahoittama 6,5 miljoonan eu-

ron Stormin koulun hanke starttaa vielä tämän vuoden

aikana ja lisäksi ammattikoulussa on tulossa investoin-

teja.

Ilahduttavasti myös yksityinen pääoma rakentaa edel-

leen Sastamalassa. Omakotitalorakentaminen on to-

ki vähentynyt huippuvuosista, mutta ei suinkaan lop-

punut. Hyvä tonttitarjonta mahdollistaa tällä sektoril-

la nopean kasvun heti, kun suhdanne näyttää parem-

malta.

Kerrostalorakentamisessa Vammalan keskusta on Pir-

kanmaan maaseututaajamien ykkönen. Tänne nousee

vuosittain 1-2 uutta kerrostaloa ja sama vauhti näyttää

jatkuvan taantumassakin. Lisäksi asuinkäyttöön on sa-

neerattu aiemmin muussa käytössä olleita taloja. Va-

paa-ajan asuntojen rakentaminenkin on edelleen vauh-

dissa. Teollisuudessa vedetään henkeä, mutta piristävä

poikkeus on Kalaliike Hukkasen iso laajennus.

Sastamala ja sen yritykset selviävät rakentamisen alalla

taantuman yli. Toki urakat tehdään taantuman aikana

tiukemmalla hinnalla ja kaikille alan ihmisille työllisyyt-

tä ei voida taata. Tilanne on kuitenkin paljon parem-

pi kuin lähes kaikkialla muualla. Julkisen rakentamisen

isot kohteet ajoittuvat juuri pahimpaan taantumaan ja

Sastamalan vetovoima asuinpaikka kantaa taantuman

yli.

Myötätuulta SAMKin

Huittisten aikuiskoulutukseen

Satakunnan ammattikorkea-

koulun Huittisten kampuksel-

la on vuodesta 1999 toteutet-

tu tradenomitutkintoon joh-

tavaa aikuisten koulutusta.

Opetusministeriö myönsi am-

mattikorkeakoululle muunto-

koulutukseen 20 lisäpaikkaa

vuosille 2009-2011. Muunto-

koulutuksen tavoitteena on

nostaa vanhan opistotasoisen

merkonomitutkinnon suorit-

taneen henkilöstön koulutus-

tasoa vastaamaan työmarkki-

noiden kysyntää.

Maailma muuttuu

Eskoseni

Osaamisvaatimukset työelä-

mässä muuttuvat ja uuden-

laista ammattiosaamista tar-

vitaan työurien aikana, kertoo

koulutusjohtaja Pirjo Heilala.

Liiketalouden ammatteihin ja

alan työmarkkinakelpoisuu-

teen merkittävästi vaikuttavia

asioita tulee esimerkiksi lain-

säädännön sekä verotuksen

muutoksista. -Muun muassa

uusi tilintarkastuslaki ja tar-

kastuskäytäntöjen tarkentu-

minen asettaa suurempia vaa-

timuksia yritysten ja yhteisö-

jen tilinpidon menetelmille ja

hyväksyttyjen tilintarkastajien

tarve tulee lisääntymään mer-

kittävästi, toteaa Heilala.

-Yrityksissä käytettävän tie-

totekniikan ja erilaisten ohjel-

mistojen kehitys ja niiden te-

hokas käyttö vaatii jatkuvaa

osaamisen päivittämistä. Pk-

yritysten kansainvälistyessä

kielitaito ja eri kulttuureiden

tuntemus on kehittämi tar-

peena vahvasti tapetilla. Ylei-

sin tarvittava kieli on edelleen

englanti, mutta saksan, rans-

kan ja venäjän osaaminen tuo

lisää kilpailukykyä, tietää Hei-

lala.

Eräs osa-alue näyttää ole-

van Heilalan mielestä vah-

vasti nousussa: usealta eri toi-

mialalta kantautuu myynti-

ja asiakaspalvelutaitojen ke-

hittämistoiveita. -Myynti- ja

asiakaspalvelutaitojen mer-

kitys on jatkuvasti vain kas-

vanut yritysten strategioissa,

näiden taitojen suhteenhan ei

koskaan voi tulla täysin ’kaik-

kitietäväksi’.

Heilala uskoomyös, että uu-

det tuulet sosiaalisen median

puolelta tulevat mullistamaan

yritysten markkinointiajatte-

lua ja kertookin, että Huittis-

ten kampuksella on harjoiteltu

jo simerkiksi Second Life -vir-

tuaalimaailmassa.

Opiskelusta potkua

elämään

-Olemme erittäin tyytyväi-

siä saadessamme vahvistet-

tua aikuiskoulutusta Huittisis-

sa, sanoo lehtori Timo Mattila.

-Uskon, että opiskelusta myös

opiskelijoiden työnantajat saa-

vat konkreettista hyötyä ja uu-

sia näkökulmia. Lisäksi opis-

kelijoiden kautta ammattikor-

keakoulun henkilöstön työ-

elämäyhteydet ja -osaaminen

vahvistuvat. Osaaminen siis

kasvaa monella sektorilla, li-

sää Mattila ja toivoo edelleen

runsasta hakijamäärää.

SAMK liiketoiminta Huit-

tinen on jatkuvasti kehittä-

nyt aikuiskoulutuksen to-

teuttamistapaa. Se tarkoit-

taa käytännössä sitä, että ai-

kuiskoulutuksena tarjottavat

tutkinto-opinnot sopivat hy-

vin työn ohessa opiskeleville.

Opinnot toteutetaan pääosin

tietoverkkoja hyödyntäen ja

kontaktitapaamisia on muu-

tamana päivänä kuukaudessa,

myös viikonloppuisin.

Aikuisten aloituspaikkoja

on tulevina vuosina siis Huit-

tisissa yhteensä 60. Suurin osa

aikuisopiskelijoista on suun-

nannut opintojaan yritysjuri-

diikkaan (oikeustradenomi).

-Aikuisopiskelijoiden määrän

nyt kasvaessa voidaan kas-

vattaa myös vaihtoehtoisten

opintojen tarjontaa, kuten ta-

loushallinnon, henkilöstöhal-

linnon, johtamisen ja markki-

nointiopintojen osalta. iloitsee

Heilala.’

Yli 1,5 miljoonaa

aikuisopiskelijaa

vuosittain

Eri tavoin toteutettuun aikuis-

koulutukseen osallistuu vuo-

sittain Suomessa yli 1,7 mil-

joonaa kansalaista. Työikäi-

sestä aikuisväestöstä siihen

osallistuu vuosittain yli puolet

ja osallistuminen on runsasta

myös kansainvälisesti verrat-

tuna. Tavoitteeksi on asetettu,

että vuosittain koulutukseen

osallistuvien osuus työikäises-

tä aikuisväestöstä kasvaa edel-

leen vähintään 60 %:iin.

Liiketalouden alan traden-

omi-tutkinto on laaja-alainen

tutkinto, joka antaa valmiudet

moniin erilaisiin työtehtäviin.

Tutkintoon sisältyy kaikille

yhteisiä opintoja, jotka takaa-

vat laaja-alaisuuden. Opiskeli-

ja voi suuntautumisopintojen

avulla suunnata tutkintoaan

esim. taloushallinnon, mark-

kinoinnin, juridiikan, hen-

kilöstöhallinnon, johtamisen

jne. alueelle.

SAMKin liiketalouden

koulutusohjelmalle on vahvis-

tettu uusi opetussuunnitelma

keväällä 2008. Se antaa jous-

tavat mahdollisuudet muo-

dostaa työelämän vaatimuk-

set täyttäviä osaamispolkuja.

Ammattikorkeakoulujen so-

veltava tutkimus- ja kehitys-

työ palvelee opetusta sekä tu-

kee alueen kehitystä, elinkei-

noja ja työelämää.

”

Yrityksissä käytettävän

tietotekniikan ja erilaisten

ohjelmistojen kehitys ja niiden

tehokas käyttö vaatii jatkuvaa

osaamisen päivittämistä.

Wanhanajan Perinnepäivä

kiinnosti myös nuoria

Marianna Langenoja

Viime viikonloppuna Huitti-

sissa vietettiin iloista Wanhan-

ajan Perinnepäivää, joka tänä

kesänä houkutti paikalle myös

yllättävän paljon nuoria.

Huittisten Wanhan Koneet

-yhdistyksen puheenjohtaja

Erkki Jokinen sanoi, että nuo-

risoa kiinnostaa yhä enem-

män miten ennen vanhaan

asiat tehtiin. Eritoten viljan-

puintinäytös sai suuren suosi-

on nuorten keskuudessa. Osa

nuorisosta huokailikin näy-

töksen aikana, ettei Suomessa

ole koskaan voitu tehdä asioi-

ta noin vaikeasti.

-Työnäytökset kiinnosta-

vat ihmisiä eniten. Muita työ-

näytöksiä olivat muun muassa

köyden valmistus ja kattotiil-

ten teko, Jokinen kertoili.

Hän sanoi, että kaikenkaik-

kiaan kävijöitä oli noin pari-

sentuhatta.

-Lähes kaikki huittislaiset

tiedän, ja paikalla oli paljon

outoja kasvoja. Ulkopaikka-

kuntalaisetkin siis olivat liik-

keellä.

IH-trakotri

vuosimallia -57

Kokemäkeläiset Tommi,

Minttu ja Sisu Peltonen se-

kä Jaana Heinonen lähtivät

isännän pyynnöstä Huittisten

Perinnepäiville. Koko perhe

viihtyi hyvin, ja he uhkasivat

tulla myös ensi vuonna uudel-

leen. -Minua kiinnostaa eten-

kin nämä IH-traktorit, Tommi

Peltonen sanoi. Häneltä löytyy

kotoa oman isänsä aikoinaan

h nkkima IH-traktori vuosi-

mallia -57.

-Ajattelin tulla katsomaan

jos täältä löytyisi samanlainen,

mutta eipä näytä olevan, mies

jutteli traktoririvin vierellä.

Jaana Heinonen kävi las-

ten kanssa tutustumassa keh-

räämiseen.

Kotoa löytyy myös vanha

rukki, joten nyt lapset näkivät

mitä sillä saa aikaan. Perheen

nuorin poika Sisu on myös

traktorimiehiä.

-Aina kun isä lähtee pellol-

le, haluaa poika mennä mu-

kaan, äiti naureskeli.

Luomujauhot tekivät

kauppansa

Tapahtumassa suurta kiinnos-

tusta herätti myös höyryko-

ne, joka pyöritti myllyä. Tu-

loksena oli ekologisesti vasta-

valmistettuja, lisäaineettomia

luomujauhoja. Maria Mäen-

pää osti sekä kaurahiutaleita

että ruisjauhoja.

-Nämä jauhot ovat pal-

jon paremman makuisia kuin

kaupasta ostetut. Aion tehdä

kaurahiutaleista ainakin puu-

roa ja ruisjauhoista ehkäpä

ruisleipää tai puuroa, Mäen-

pää huikkasi ohimennen.

Erikoisella menetelmällä

jauhetut jauhot todella kiin-

nostivat, sillä jauhopussia läh-

ti monen kävijän matkaan.

Itse Jokioisista kotoisin ole-

va höyrykoneiden harrasta-

ja ja jauhojen valmistaja Juha-

Pekka Viitanen vitsaili, että

jauhot saattavat tehdä senkin

vuoksi kauppansa niin hyvin,

että niitä myy ”näinkin komea

mies”.

-Tämän vuotinenWanhan-

ajan Perinnepäivä meni niin

nappiin kuin vaan voi men-

nä, ihmiset tulivat paikalle hy-

myssä suin ja lähtivät hymys-

sä suin, Erkki Jokinen totesi

tapahtuman päätteeksi.

Juha-Pekka Viitanen valmisti luomuruisjauhoja ja kau-

rahiutaleita Perinnepäivillä. Jauhot tekivät hyvin kaup-

pansa, sillä niiden erikoinen valmistustapa houkutte-

li ostajia. Moni myös tiesi jo ennestään, että itsetehdyt

jauhot maistuvat paremmilta kuin kaupan.

Perheen isältä Tommi Peltoselta löytyy kotoa vuoden -57 IH-traktori. Siksi häntä kiin-

nosti tapahtumassa eniten traktorit. Äiti ja lapset tutustuivat muun muassa kehrää-

miseen.

Perinnepäivän suosikki oli viljanleikkuunäytös, jossa

tutustuttiin eri vuosikymmenten tapoihin leikata viljaa.

Ennen puimuriaikaa vilja laitettiin seipäille. Tämä tapa

oli käytössä jopa satojen vuosien ajan.

”

Osa nuorisosta huokaili

näytöksen aikana, ettei Suomessa

ole koskaan voitu tehdä asioita

noin vaikeasti.

Page 19 - Alueviesti_35_2009