10
Keskiviikko syyskuun 2. 2009
-91-syntyneiden kutsuntakuulutus
Näin päästään
armeija kunnialla läpi
Marianna Langenoja
Joukko huittislaisia -91 syn-
tyneitä nuoria miehiä istuu
kaupungintalolla kuulemassa
everstiluutnantti Harri Sahl-
steinin puhetta. Suurin osa
kuulijoista aloittaa armeijan
vuoden 2011 tammi- tai hei-
näkuussa. Osa pääsee varus-
kuntaan jo ensi vuonna.
–Täällä kutsuntatapahtu-
massa määritellään teidän
palvelukelpoisuutenne, jouk-
ko-osastonne sekä saapumi-
seränne. Päivän tärkein osa
on siis kutsuntalautakunnan
käsittely, Sahlstein kuuluttaa.
Hän vielä muistuttaa tulevia
alokkaita esittämään toiveen-
sa muun muassa joukko-osas-
tosta yksityisen haastattelun
aikana.
Useimmiten huittislai-
set päätyvät tietysti Porin
Prikaatiin Säkylään, mutta
myös Niinisalon tykistöpri-
kaati, Upinniemen Merivoi-
mien koulutuskeskus ja Keu-
ruun Pioneerirykmentti kiin-
nostavat.
Perusturvajohtaja Timo
Kaaja huomauttaa tuleville
varuskuntalaisille, että armei-
jasta on hyötyä myös siviili-
elämässä. Moni työpaikka ar-
vostaa esimerkiksi armeijassa
hankittua johtajakoulutusta.
Hänen mukaansa armeijassa
oppii myös toimimaan ryh-
mässä, saa säännölliset elä-
mäntavat ja voi saada erityis-
koulutusta. Hän myös muis-
tuttaa, että pikalainoja ei kan-
nata tässä vaiheessa ottaa, sillä
varusmiehen päivärahalla ne
ovat mahdottomia maksaa
pois, ja fyysistä kuntoa kan-
nattaa alkaa harjoittaa jo hy-
vissä ajoin. Myös uiminen ja
hiihtäminen olisi syytä opetel-
la, ja jos on jonkinlaisia päih-
deongelmia, niistäkin on vielä
aikaa selvitä.
–Näin pääsette armeijan
kunnialla läpi. Keskeytykset
kevein perustein eivät kuulu
huittislaiseen mentaliteettiin,
Kaaja painottaa.
Jos vuoden siellä
selviäisi
Samuli Jaakkola, Janne Lai-
ne ja Jussi Kiviranta eivät edes
harkinneet armeijan ja siviili-
palveluksen välillä. Pojat tun-
nustautuvat sen verran isän-
maallisiksi. Heidän mielestään
yleinen asevelvollisuus on pel-
kästään positiivinen asia.
–Armeija tekee pojasta
miehen, he tietävät. Kolmikko
aikoo näillä näkymin viihtyä
armeijan leivissä vuoden päi-
vät. Samuli toivoisi pääsevän-
sä varusmiespalveluun jo ensi-
vuonna, Janne vuonna 2011 ja
Jussi vuonna 2012. Jokaisella
on toiveena päästä Porin Pri-
kaatiin.
–Aliupseerikoulutus voi-
si olla ihan mielenkiintoinen,
Janne miettii. Jussi ja Samuli
eivät vielä tiedä aikovatko pyr-
kiä johtajakoulutukseen.
–Jos vuoden siellä selviäi-
si, niin hyvä olisi, pojat tuu-
maavat.
Jerry Järvensivu ei vielä
osaa jännittää vuonna 2011
alkavaa varusmiespalvelus-
taan. Hän lopettaa koulunsa
jo ensi vuonna, eikä tiedä vie-
lä mitä tekee odotellessaan ar-
meijan alkua. –Ehkä luen pää-
sykokeisiin tai sitten menen
johonkin töihin. Sen näkee sit-
ten. Käydään nyt ensin koulu
loppuun.
Hänkään ei ole yleistä ase-
velvollisuutta vastaan, mut-
ta jos Suomessa siirryttäisiin
palkka-armeijaan, hän tuskin
lähtisi mukaan.
–Ei se varmaan ihan am-
mattina olisi minun juttuni.
Tuskin edes menen mihin-
kään johtajakoulutukseen, Jer-
ry sanoo.
Jussi Kiviranta, Samuli Jaakkola ja Janne Laine olivat viime viikolla Huittisten kaupungintalolla kutsunnoissa.
”
Armeija tekee
pojasta miehen.
Porin Prikaatin omaispäivässä vaihdettiin tuntemuksia
Armeijasta saa ainakin munkkia
Marianna Langenoja
-Aseet oikealle ylös! Lepo, vas-
ta valansa vannoneita varus-
miehiä komennetaan Porin
Prikaatin pihamaalla. Uljas-
ta sotilasriviä katselee joukko
äitejä, isiä, tyttöystäviä, mum-
muja, pappoja ja serkkuja. –
On ne kaikki ihan valkoisia.
Minä kun luulin, että meidän
olisi ollut ainoa joka on syö-
nyt huonosti, eräs äiti huokai-
lee. Hänenkin poikansa ylen-
nettiin muun 1000 alokkaan
joukossa hetki sitten Loimaal-
la joko jääkäriksi, pioneerik-
si tai viestimieheksi. Samalla
nuoret vannoutuivat puolus-
tamaan Suomea seuraavat 40
vuotta. Siinä poikia katselles-
saan on vanhemmissa varmas-
ti ripaus ylpeyden tunnetta.
Ainakin somerolaiselle
Aarne Sjöbergille tulee omais-
päivää viettäessään mieleen
omat varuskunta-ajat joskus
kolmekymmentä vuotta sitten.
–Hyviä muistoja niistä on jää-
nyt. Kyllä se tekee hyvää po-
jille, itsenäistää, 19-vuotiaan
tuoreen jääkärin Tuomas Sjö-
bergin isä tokaisee. Tuomas-
kaan ei ole suhtautunut aina-
kaan negatiivisesti varuskun-
ta-aikaansa, vaikka sanookin
vapaa-ajan olevan armeijan
huippuhetkiä. Ruoka on Tuo-
maksen mielestä todella hy-
vää, parempaa kuin koulussa.
Edes joka torstainen herne-
keittopäivä ei vielä kyllästytä.
Mitä nuori mies sitten armei-
jasta oikein saa, siihen tulee
vastaus heti. –Munkkia aina-
kin, Tuomas täräyttää.
Edessä vielä 318 päivää
Jyväskyläläiset Joonakset, Tu-
runen ja Peltokorpi yhdes-
sä säkyläläisen Jussi Railon
kanssa toteavat, että armei-
jaa on edessä vielä liian monta
päivää, perjantaista laskettuna
tarkalleen 318. Kolmikko kuu-
luu kansainvälisiin kriisinhal-
lintajoukkoihin, joten armeija
jatkuu vuoden päivät. –Olisi
todella hienoa jos pääsisimme
vielä ulkomaillekin, pojat haa-
veilevat. Heillä alkaa aliupsee-
rikurssi viikon päästä. –Kyllä-
hän täällä armeijassa on ihan
mukavaa. Välillä vähän enem-
män, välillä vähän vähemmän
hauskaa, mutta hauskaa kui-
tenkin.
Heidän mukaansa edes ali-
kersantit eivät ole kovin ärsyt-
täviä.
Tähän mennessä poiki-
en mieleen on jäänyt parhai-
ten ampumaleiri, jossa ope-
teltiin puolustus- ja hyökkäys-
ammuntaa sekä heiteltiin kä-
sikranaatteja. Myöskään vala
ei ihan heti unohdu tuoreiden
jääkäreiden mielestä. Onhan
se sen verran juhlallinen tilai-
suus. –Emmekä pyörtyneet,
pojat toteavat ykskantaan. Tä-
näkin vuonna muutama Porin
Prikaatin varusmies kaatui pa-
rituntisen valan aikana.
Lupaan ja vannon…
Turkulaisella Jenna Laineel-
la on syytä olla ylpeä 20-vuo-
tiaasta poikaystävästään Vil-
le Teräväisestä, joka aloittaa
aliupseerikoulutuksen ensim-
mäiseltä sijalta komppanian
parhain pistein. Vaikka Jen-
naa tietysti harmittaa, kun hän
saa viettää Villen kanssa aikaa
nyt vain viikonloppuisin, hän
sanoo kuitenkin olevansa on-
nellinen poikaystävänsä puo-
lesta. Hän ei edes myönnä ole-
vansa harmissaan siitä, että
Ville päätti viettää armeijas-
sa kokonaisen vuoden. –Jos
se on sitä mitä Ville haluaa,
niin mikäs siinä sitten. Ville
nyt vaan on semmoinen, tyt-
töystävä toteaa. Hän on tullut
omaispäivään yhdessä Villen
äidin, isän ja isovanhempien
kanssa. Varsinkin mummu Ir-
ma Teräväinen on innoissaan
omaispäivästä. –Tämä tilai-
suus kiinnostaa taatusti mie-
hiä enemmän, mutta minun-
kin mielestäni on todella mie-
lenkiintoista katsoa miten tä-
mä homma täällä toimii. Myös
Porilaismuseossa aion käydä.
Historia katsos antaa taustaa
nykypäivälle, Teräväinen jär-
keilee.
Hän ei ole ainoa, joka käy
kuumana tapahtuman johdos-
ta. Toisaalla eräs omainen in-
Porin Prikaatin alokkaat vannoivat sotilasvalan Loimaalla, josta he siirtyivät jääkä-
reinä, pioneereina ja viestimiehinä Porin Prikaatin omaispäivään. He järjestäytyivät
riveihin tilaisuuden aluksi.
Sienet näytille
Huittisissa
uittisissa pidetään pitkäs-
tä aikaa sieninäyttely. Mo-
net sieniharrastajat ovat
sellaista kaivanneet jo vuo-
sia.
Näyttelyyn voi myös ot-
taa mukaan sieniä, jotka
haluaa tunnistettavan.
Asialla on Huittisten
Kokoomusnaiset ja asian-
tuntijana on yhdistyksen
jäsen, sieniekspertti Hen-
na Stenfors Vampulasta.
Sieninäyttely on Huittis-
ten S-Marketissa lauantai-
na 5.9. kello 10-13. Näytil-
lä on tavallisimpia ruoka-
sieniä ja ehkäpä jokin va-
roittavakin esimerkki.
Tänä syksynä on erityi-
sen paljon hengenvaaral-
lista valkoista kärpässien-
tä, joka on saanut aikaan
Suomessa jo vakavia seu-
rauksia neljän ihmisen sai-
rastuttua. Siksi on tärke-
ää oppia tuntemaan sienet
hyvin.
Paras tapa on opetel-
la tuntemaan aluksi vain
muutama hyvä ruokasie-
ni, ja poimia vain niitä. In-
nostuksen myötä sienitun-
temusta voi laajentaa.
Yksi tapa on osallistua
sienikursseille.
Sellainen järjestetään
esimerkiksi Huittisten kan-
salaisopistossa, jossa opet-
tajana on niin ikään Hen-
na Stenfors.
Hornion erämaisemissa
valmistellaan jo
20. Akselin vaellusta
Perinteikäs ulkoilutapahtu-
ma järjestetään jo 20. ker-
ran. Järjestävä yhdistys on
toista vuotta Vammalan
Retkeilijät. Perinteikäs ta-
pahtuma on kerännyt vuo-
sittain kiitettävän mää-
rän osallistujia viettämään
syksyistä vaelluspäivää
Hornion metsissä. Vam-
malan Retkeilijät tarttui-
vat toissavuonna innok-
kaina tämän tapahtuman
peräsimeen. Juuri paikal-
linen luontoliikunta on si-
tä ominta toimintaa ja siinä
voidaan näyttää ja käyttää
vuosien saatossa hankittua
kokemusta. Kaiken tämän
mahdollistaa toimelias tal-
koolaisten joukko, sillä val-
mistelut vaativat useita päi-
viä etukäteen, kun vaellus-
reitit tarkistetaan. Tänäkin
vuonna on muunmuassa
uusittu pitkospuita ja ra-
kennettu siltoja. Myös reit-
timerkinnät siistittiin yh-
tenäiseksi. Varsinaisena ta-
pahtumapäivänä talkoo-
laisia on niin tapahtuman
toimistossa, keittiössä, en-
siavussa, paikoituksessa
kuin taukopaikoillakin.
Akselin Vaelluksen reit-
ti kulkee erämetsämaise-
missa Ritajärvien ja Valke-
ajärven alueella. Vaeltajan
silmä lepää erämaajärvien
välkehdinnässä ja jylhien
kallioiden karuissa muo-
doissa.
Monimuotoiset metsät
tarjoavat liikkujalle mie-
lenkiintoisen maaston.
Lapsiperheiden liikuntaan
panostetaan tarjoamalla
lyhyempi reitti Ylisen Rita-
järven ympäri. Reitti kul-
kee pitkälti samoilla po-
luilla kuin pidemmätkin
reitit upeassa järvimaise-
massa ja levähdyspiste on
sama kuin muilla vaelta-
jilla. Vaellusreitteinä on 10
km, helpompi 8 km sekä
perhereitti 4-6 km.
Vaellukselle ilmoittau-
dutaan paikan päällä Hor-
nion Ulkoilumajalla.
Akselin vaelluksen reitti kulkee erämetsämaise-
missa Ritajärvien ja Valkeajärven alueella.
Kansanooppera
Talvisodan tunnelmista
myös Sastamalassa
Kauno Perkiömäki
Syksyn eräs kiinnostavim-
mista tapahtumista on talvi-
sodan tunnelmista kertova
Sillanpään Marssilaulu kan-
sanooppera. Oopperan ta-
pahtumat liittyvät vuoteen
1939, jolloin Talvisodan syt-
tymisestä, Sillanpään saa-
masta Nobel-palkinnosta ja
Marssilaulu-teoksen kirjoit-
tamisesta ja säveltämisestä
tulee kuluneeksi seitsemän-
kymmentä vuotta.
Kansanoopperan lib-
reton on tehnyt Panu Ra-
jala, säveltänyt ja sovitta-
nut Pentti Tynkkynen ja
sen ohjaa Sina Kujansuu.
Esiintyjiä kansanoopperas-
sa on 150. Mukana on nel-
jä mieskuoroa, naiskuoro,
lapsikuoro, tanssiryhmä,
orkesteri ja noin kymme-
nen solistia. Pääosan esit-
täjänä on Taisto Polvi.
Kansanooppera kertoo
Sillanpään perheen elä-
mästä sodan uhan keskellä
ja alkaneesta Talvisodasta.
Kansanoopperaa esitetään
Hämeenkyrössä, Ikaalisis-
sa, Parkanossa, Jämijärvel-
lä, Sastamalassa, Nokialla
ja Tampereella. Tampere-
talon esitykset on ajoitet-
tu Talvisodan syttymispäi-
vään 30.11. Kaikkiaan esi-
tyksiä on yksitoista.
Talvisodan vaiheet kiin-
nostavat edelleen. Niin yk-
sityiset kuin monet ryh-
mätkin ovat ottamassa
Marssilaulun matkailu-
kohteekseen. Marssilaulu
on myös kunnianosoitus
sotiemme veteraaneille.
Kansanoopperan tuotta-
jana on Pirkan kylät ry.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32