Page 12 - Alueviesti_36_2009

12 Keskiviikko syyskuun 2. 2009
Köyliön pentunäyttely
keräsi monenlaisia
karvaisia kavereita
Marianna Langenoja
Köyliön Lallintalon pihamaa
oli täynnä pikkuruisia ja vä-
hän isompia omistajiensa par-
haita ystäviä viime sunnuntai-
na. Jotkut viimeistelivät pit-
käkarvaisten karvaturrien
turkkeja sillä aikaa, kun osa
pennuista temmelsi leikkisäs-
ti pitkin pihaa. Australiankar-
jakoirakaksikko herätti huo-
miota pitkään jatkuneella pai-
nimatsillaan. Omistajien mu-
kaan kyse oli vain sisarusten
jälleenkohtaamisen riemusta.
Köyliön Metsästysseu-
ran kenneljaoston järjestämät
pentunäyttelyt toivat Lallinta-
lolle 243 koiraa ja 109 eri ro-
tua. Viiden kehän ympäriltä
kuului jos jonkin moista äli-
nää. Pikkuviipertäjät räksyt-
tivät minkä kurkustaan ehti-
vät, kun iso newfoundlandin
nallekarhu käski niitä hiljene-
mään kumealla äänellään.
Rodun löysi äiti,
harrastukset tytär
Kehä ykkösen tuntumassa
touhuilivat turkulaiset Nad-
ja ja Ulla-Maija Nikko, jot-
ka trimmasivat polski owcza-
rek nizinny -rotuista Vimmaa.
Vaikka Vimma käyttäytyi sillä
hetkellä rauhallisesti ja nautis-
keli harjauksesta, perheen äiti
Ulla-Maija totesi, että tavalli-
sesti poika on nimensä veroi-
nen.
Kuuden kuukauden ikäi-
nen veitikka on käynyt jo kol-
messa näyttelyssä ja pari ker-
taa match show’ssa. Omistaji-
en haaveena oli, että Vimma
olisi Köyliössä rotunsa pa-
ras -pentu. -Olemme suun-
nitelleet menevämme ensi
vuonna Tanskaan näyttelyi-
hin Vimman kanssa, äiti ja ty-
tär kertoivat. Nadja kiersi vii-
me vuonna Ruotsia perheen
toisen samanrotuisen koiran
kanssa. Hän harrastaa karva-
turrien kanssa myös tottele-
vaisuuskoulutusta, agilityä,
jäljestetystä, paimennusta ja
kilpailee Junior Handler -ki-
soissa. -Rodun on löytänyt äi-
ti, mutta minä aloin harrastaa
näiden kanssa, Nadja kertoi.
-Parhaimmillaan koira-
näyttelyt ovat koko perheen
yhteinen harrastus. Näytte-
lyissä tapaa paljon muitakin
koiraihmisiä. Ja vaikka täällä
kilpaillaan toisia vastaan, sil-
ti kaikki mahtuvat saman ke-
hän ympärille, perheen äiti
korostaa.
Kuolaavat, hölmöt
ja pitkäkorvaiset
Kun iltapäivä oli vasta aluil-
laan, saapui Lallintalon pi-
hamaalle varsinainen yllätys,
kaksi gascognenbassettia. Ro-
tu on Suomessa niin harvai-
nen, että omistaja Irma Hause-
nin piti hakea omansa Saksas-
ta ja Ranskasta. Mukana ole-
vat pennut Vyymi ja Elmo ovat
näiden tuontikoirien jälkeläi-
siä. Suomessa on vain viisitois-
ta gascognenbassettia, joista
neljä asustaa Hausenin hoivis-
sa. -Rotu on ihmisrakas mut-
ta hyvin itsepäinen. Ei todel-
lakaan mikään palveluskoira-
tyyppinen. Parasta rodussa on
sen ääni. Se ei oikeastaan hau-
ku vaan mölähtelee matalalla
äänellä, kasvattaja kuvailee.
Hän innostui rodusta omis-
tettuaan aikoinaan vieläkin
harvinaisemman iso gascong-
nen ajokoiran. -Tämä rotu on
siihen jatke, Hausen sanoo ja
viittaa kahteen supervilkkaa-
seen lurppakorvaansa. Per-
heestä löytyy neljän gascog-
nenbassetin lisäksi yksi mäy-
räkoira. -Kaikki kuolaavat,
hölmöt ja pitkäkorvaiset ro-
dut ovat ihania, Hausen heh-
kuttaa.
Tällaisia tallaajia taivaltaa Suomessa vain 15 kappaletta. Kuvassa Irma Hausenin omis-
tamat harvinaiset gascogninbassetit Vyymi ja Elmo.
Nadja Nikko harjaili Puolan alankopaimenkoira eli polski owczarek ni-
zinny Vimmaa. Vaikka Vimma on vasta 6-kuukautinen, se on käynyt
jo viidessä näyttelyssä.
-Mukava pää, hyvä purenta...Tuomari Juha Putkonen arvosteli Kirsti
Määttäsen cavalier kingcharlesinspanielia.
”
Parhaimmillaan
koiranäyttelyt ovat koko perheen
yhteinen harrastus.
Pirkanmaan
turvallisuustutkimuksen
2009 vastaajat:
Turvallisuutta
lisätään nuorisoon
vaikuttamalla
Pirkanmaan turvallisuus-
tutkimuksen kyselyyn vas-
tanneiden mielestä turval-
lisuutta voidaan parantaa
eniten nuorisotoiminnal-
la ja harrastusmahdolli-
suuksien lisäämisellä, sekä
koulujen ja vanhempien
tiiviimmällä yhteistyöllä.
Näiden kannatus on vuo-
teen 2006 verrattuna li-
sääntynyt.
Poliisin näkyvyyden li-
säämisen katsoo paranta-
van turvallisuutta melko
paljon tai paljon 60 % vas-
taajista, ja vartijoiden nä-
kyvyyden lisäämisen 42
% vastaajista. Molempien
vaikutuksen katsotaan las-
keneen vuoden 2006 ta-
sosta. Liikennevalvonnan
ja yleisten paikkojen ka-
meravalvonnan merkityk-
sen katsotaan niin ikään
laskeneen.
Turvallisuudentunne
vaihtelee
Tur vallisuustutkimuk-
sen vastauksissa tyypilli-
siä piirteitä ovat, että nuo-
ret kokevat olonsa turval-
lisemmaksi kuin vanhem-
mat, ja miehet kokevat
olonsa turvallisemmaksi
kuin naiset. Rikoksen uh-
riksi joutuminen lisää tur-
vattomuuden tunnetta.
Turvattomiksi koe-
taan enemmän asuinpaik-
kakuntien keskustat kuin
omat asuinalueet, mikä lie-
nee luonnollista, kun esi-
merkiksi päihtyneitä on
paikkakuntien keskustois-
sa enemmän ja pahoinpite-
lyrikokset yleisillä paikoil-
la tapahtuvat suurelta osin
keskusta-alueilla.
Tur vallisuudentun-
ne näyttää olevan keski-
määrin heikompi suurilla
paikkakunnilla ja parantu-
van pieniin paikkakuntiin
päin. Tutkimuksesta pistää
silmään Hämeenkyrö. Siel-
lä nähdään turvallisuuden-
tunteen heikentyneen eni-
ten erityisesti keskustassa
ja yleisillä paikoilla. Siellä
nähdään paljon turval-
lisuudentunnetta heiken-
täviä tekijöitä, ja rikolli-
suus merkittävänä asumis-
mukavuutta heikentävänä
tekijänä.
Toisessa ääripäässä on
Kihniö, joka koetaan tur-
valliseksi paikkakunnak-
si. Siellä turvallisuus on li-
sääntynyt siitä huolimatta,
että päihtyneet kuljetetaan
Tampereelle.
Rikoksen uhriksi joutu-
neiden määrää kuvaavan
taulukon mukaan edelleen
Pirkanmaalla edukseen
esiintyy Kihniö, jossa sekä
rikoksen uhriksi joutunei-
ta, että uhriksi joutumista
pelkääviä on vähän.
Omaisuusrikosten osal-
ta kehitys vuoteen 2006
verrattuna näyttää men-
neen valtaosassa Pirkan-
maata hyvään suuntaan.
Sen sijaan väkivaltarikos-
ten osalta kehitys näyt-
tää menevän heikompaan
suuntaan, ja entistä suu-
rempi osa pirkanmaalaisis-
ta vastaajista on joutunut
väkivaltarikoksen uhriksi.
Rikoksen uhriksi tai lii-
kenneonnettomuuteen
joutumisen pelko näyttäi-
si vähentyneen lähes koko
Pirkanmaalla myös väki-
valtarikosten osalta. Aino-
astaan Pälkäneellä yli 10 %
vastaajista koki omaisuus-
rikosten uhriksi joutumi-
sen riskin kasvaneen. Päl-
käneellä ja Kuhmalahdella
liikenneonnettomuuteen
joutumista pelkäsi yli 10 %.
Poliisin näkyvyys
heikentynyt
Punkalaitumella
Poliisin näkyvyys näyttäisi
lisääntyneen Kihniö-, Vir-
rat-, Ruovesi-, Juupajoki-
akselilla sekä Kuhmalah-
della. Dramaattisin hei-
kennys on Parkanossa sekä
Punkalaitumella, Urjalas-
sa, Kylmäkoskella ja Vesi-
lahdella.
Poliisin palvelujen tason
koetaan heikentyneen eni-
ten Kihniössä (jossa turval-
lisuudentunne on kuiten-
kin korkein), Hämeenky-
rössä (turvallisuudentunne
on heikoin), Vesilahdella
sekä Punkalaitumella.
Parhaiten kansalai-
set tuntevat tulevansa pal-
velluiksi kunnissa joissa
on poliisiasema, Sastama-
laa lukuun ottamatta se-
kä Parkanossa (jossa nä-
kyvyyteen ei olla tyytyväi-
siä). Heikoimmaksi palvelu
koetaan pienillä paikka-
kunnilla, joissa ei ole polii-
sin palvelupistettä.
Poliisin lupapalvelujen
koetaan jonkin verran hei-
kentyneen. Tyytymättö-
mien määrä on noussut 4
%:sta 9 %:iin ja hyvin pal-
velut on hoidettu 52 %:n
mielestä kun vuonna 2006
tätä mieltä oli 61 %. Polii-
sin valvontaan ja hälytys-
toimintaan ollaan aiem-
paa tyytymättömämpiä,
esimerkiksi näkyvään val-
vontaan tyytymättömien
osuus on noussut 31 %:sta
38 %:iin ja liikennevalvon-
taan tyytymättömien osuus
27 %:sta 31 %:iin. Myös hä-
lytystehtävien hoitamiseen
ollaan entistä tyytymättö-
mämpiä.
Rikostutkinnan osalta
autovarkausrikosten hoi-
tamiseen tyytymättömien
määrä on vähentynyt 38
%:sta 33 %:iin ja huume-
rikosten tutkintaan tyyty-
mättömien määrä on lie-
västi laskenut. Muutoin
noudatellaan vertailuvuo-
den 2006 lukuja vain pie-
nin muutoksin. Mitään
valtavan suuria muutoksia
kansalaisten mielipiteissä
ei ole havaittavissa.
Hälytyspartion nopea
saatavuus ja rikosten nopea
selvittäminen sekä poliisin
näkyvyys koetaan edelleen
tärkeimmiksi poliisipalve-
luiksi. Netin kautta jätettä-
vien rikosilmoitusten suo-
sio näyttäisi kasvaneen, sa-
moin muilla nettipalveluil-
la on kysyntää.
Suhteessa muihin palve-
luihin, poliisin palveluihin
ollaan melko tyytyväisiä.
Niiden osuus jotka katsovat,
että poliisin palvelut on jär-
jestetty huonosti, on lieväs-
ti noussut 12 %:sta 14 %:iin.
Niiden osuus, joiden mie-
lestä palvelut on järjestetty
hyvin, ei ole muuttunut.
Huolestuneisuutta
eri asioista
Oman elämän osalta tule-
vaisuudessa huolettaa eni-
ten vakava sairastuminen,
oma tai läheisen työttö-
myys tai sen uhka sekä ta-
loudellisten ongelmien lisään-
tyminen. Koulukiusaamis-
ta pelkää ainakin hiukan 48
% vastaajista ja työpaikkakiu-
saamista 35 %. Perheväkivalta
huolestuttaa ainakin hiukan
18 % vastaajista.
Oman asuinkunnan osal-
ta eniten huolestuttaa terveys-
palvelujen saatavuus, siitä on
melko tai erittäin huolestunei-
ta 57 % ja hiukan huolestunei-
ta 31 %. Poliisipalvelujen saa-
tavuudesta tulevaisuudessa on
melko tai erittäin huolestunei-
ta 43 %, hiukan huolestuneita
37 %, ja ei lainkaan huolestu-
neita 18 %. Tilanne on kuiten-
kin parantunut vuodesta 2006,
jolloin poliisipalvelujen saata-
vuudesta oli erittäin huolestu-
neita 54 %.
Koko valtakunnassa tule-
vaisuuden suurin huoli liit-
tyy työttömyyden lisääntymi-
seen, siitä on melko tai erit-
täin huolissaan 80 % vastaajis-
ta ja hiukan huolissaan 16 %.
Huumausaineiden käytöstä
on huolissaan ainakin vähän
93 % ja rikollisuuden kehityk-
sestä 95 % vastaajista.
Muita huolettavia asioi-
ta ovat alkoholin kulutus, ih-
misten syrjäytyminen ja lii-
kennekäyttäytyminen, jossa
tilanne on kuitenkin paran-
tunut vuodesta 2006. Rajaval-
vonnan heikkenemisestä mel-
ko tai erittäin paljon huolestu-
neiden määrä on lievästi kas-
vanut 48 %:sta 52 %:iin.
Terrori-iskua pelätään vuot-
ta 2006 vähemmän. Poliisin
toimivaltuuksien lisäyksestä on
huolestunut ainakin hiukan 41
% vastaajista, kun vuoden 2006
vastaava luku oli 26 %.
Pienistä kunnista
vähän vastauksia
Kyselyssä pienistä kunnista tu-
li melko pieni määrä vastauk-
sia, joten yhden vastauksen
painoarvo nousee melko suu-
reksi. Yksi keskimääräises-
tä linjasta poikkeava vastaus
johtaa suureen prosentuaali-
seen muutokseen.
Vastaamisaktiivisuuteen
saattavat vaikuttaa erilaiset te-
kijät, kuten omat kokemuk-
set rikoksen kohteeksi joutu-
misesta tai asioinnista poliisin
kanssa. Näillä voi olla tulok-
sia muovaava vaikutus. Tilas-
tot eivät siis kerro absoluuttis-
ta totuutta, vaan ovat suuntaa-
antavia.