Page 14 - Alueviesti_36_2009

Basic HTML Version

Keskiviikko

syyskuun 2. 2009

Sastamalan

demareilta tukea

vuorotteluvapaalle

Sastamalan sosialidemo-

kraatit eivät hyväksy vuo-

rotteluvapaan romutta-

mista, vaan vaativat jär-

jestelmän vakinaistamista.

Työttömyyden lisääntyes-

sä vuorotteluvapaan mer-

kitys entisestään korostuu,

kun vuorottelijan sijaiseksi

palkataan työtön. Vuorot-

teluvapaan houkuttelevuu-

den lisäämiseksi vuorotte-

lijan saamaa korvausta tu-

lee korottaa.

Eduskunnan työelämä-

ja tasa-arvovaliokunnan

puheenjohtaja Arto Sato-

nen (kok) on esittänyt, et-

tä nykyistä vuoden mittais-

ta vuorotteluvapaata pitäisi

lyhentää kolmeen kuukau-

teen. Vain opiskeluun ja lä-

hiomaisen hoivaamiseen

hän sallisi vuoden mittai-

sen vuorotteluvapaan. Käy-

tännössä tämä esitys ro-

muttaa vuorotteluvapaan.

Viimeisen kymmenen

vuoden aikana työelämä

on muuttunut rajusti huo-

nompaan suuntaan: työ-

tahti työpaikoilla on kiih-

tynyt ja työilmapiiri kiris-

tynyt. Samaan aikaan työn-

tekijöiden määrä suhteessa

lisääntyneeseen työmää-

rään on jatkuvasti vähen-

tynyt.

Uusia työntekijöitä ei

oteta poislähtevien tai sa-

neerattavien tilalle. Työssä

uupuminen on jatkuvasti

lisääntymässä. Vuorottelu-

vapaa on tarjonnut yhden

käyttökelpoisen mahdolli-

suuden työssä jaksamisen

vahvistamiseen, kannan-

otossa todetaan.

Pirjo Tuominen kirjoitti

Naistenvalssin jatkoksi

Kotiopettaja-romaanille

Hannu Virtanen

Pirjo Tuomisen juuri ilmesty-

nyt Naistenvalssi jatkaa Koti-

opettaja-romaanin aloittamaa

tarinaa maisteri Pontus Pale-

nista ja kauppaneuvos Decke-

rin perheestä. Kirja tarjoaa

kuvan vielä rakenteilla olevas-

ta Helsingistä ja ajan karusta

lääkärintyöstä.

-Näissä kirjoissa on men-

neisyyden lumo, joka saa ih-

miset lukemaan, kirjailija

mieltää entisaikoihin liitty-

vien kertomustensa saaman

suosion.

Tuominen on kirjoissaan

tarkka historian kuvaaja. Jot-

ta taustat ja yksityiskohdat

ovat uudessakin kirjassa koh-

dillaan, kirjailija on perehty-

nyt 1800-luvun lääketietee-

seen. Tärkeänä tietolähteenä

ja keskustelijana lääketietees-

tä hänellä on ollut Eelis Repo,

laajalti tunnettu lääkäri Sasta-

malasta.

-On pitänyt esimerkiksi

selvittää, onko elohopea paras

lääke kuppaan tai mikä aut-

taa raivotautiin. Tietoa on ol-

lut olemassa vain vähän. Esi-

merkiksi lääketieteen asiakir-

joja tuhoutui sotien pommi-

tuksissa.

Tuominen matkusti yhdes-

sä miehensä kanssa kesällä

2008 Upsalaan, josta hän ha-

ki aineksia kirjoittaa 1840-lu-

vun yliopistoelämästä.

-Mieheni sanoi lukeneensa

uutta kirjaa aivan toisella ta-

valla, kun hän itse oli nähnyt

kirjan syntyprosessin.

Ajankuvaajan

ajatuksia ja aikeita

Pirjo Tuomisen vuonna 1978

alkaneelle laajalle tuotannol-

le on ollut ominaista kahden,

kolmen tai neljän kirjan sarjat.

Viimeksi ilmestyneiden Koti-

opettajan ja Naisten valssin

jatkoksi oli tarkoitus kirjoittaa

vielä kolmas kirja, mutta se jää

tekemättä. Miksi?

-Tutkin kolmatta osaa var-

ten Tampereen teollisuushis-

toriaa, mutta sitten vain yks-

kaks sain tarpeekseni. Aihe oli

mielenkiintoinen, mutta se ei

vain vetänyt. Kirjailija käy va-

likoivaa prosessia siitä, mihin

voisi tarttua ja uskoa.

Pirjo Tuominen on jo muu-

taman vuoden asunut Vam-

malassa, vaikka keväät

ja kesät vierähtävät-

kin edelleen Kauvatsan

maisemissa.

-Ja sitten pitäisi lait-

taa se Tyrvää kansien

väliin, kirjailija väläyt-

tää aikeistaan kirjoit-

taa Sastamalaan liitty-

vä teos.

Kustannusala on par-

haillaan muutostilassa.

Kustantajat ovat tehneet

suuria saneerauksia. Lisäk-

si tekijänoikeuskysymykset

ovat käymistilassa.

-Nuorena kirjailijana nyt

voisi tuntua vaikealta. Kiva

kuitenkin olla eläkkeellä.

Tuominen ihmettelee val-

loillaan olevassa ajan henges-

sä sitä, että kaiken pitäisi olla

jollakin tavalla erikoista.

-Kirjailijana tuntuu, että

pitäisi kirjoittaa jotakin ka-

malan omituista. Tavallises-

sa tarinassa voi kuitenkin ol-

la lumoa.

Kertomusten lumoon us-

kova kymmenien kirjojen kir-

joittaja ei kuitenkaan ole viet-

tänyt elämäänsä mielikuvitus-

maailmoissa.

-Olen elänyt ihan oikeata

elämää. En ole koskaan ollut

kirjoittamisen vanki. En ota

kauhean vakavasti tätä työtä.

Mutta kun kirjoittaa, elämä

on mallillaan.

Lemmenhaaveita

ja lääketiedettä

Naistenvalssi-romaanissa

Pontus Palen on suoritta-

nut lääkärin tutkinnon ja

valmistautuu suuriin yli-

opiston 200-vuotisjuhliin

ja promootioon.

Helsingin uusi keskus-

ta on valmistumassa. Vie-

raita virtaa kesäiseen kau-

punkiin joka taholta, juh-

lamenoja, tanssiaisia ja

illallisia riittää koko vii-

koksi.

Pontus on asettunut ys-

tävänsä professori Martin

Hartin kotiin Helsinkiin,

kunnes Upsalan matkal-

la kohdattu nuori nainen

mullistaa hänen mielen-

rauhansa.

Deckerin perheen kuo-

pus Ulla Decker on varttu-

nut neidoksi, joka pyörittää

ihailijapiiriä ympärillään

ja ilkkuu entiselle koti-

opettajalleen.

Pettyneenä Pontus

matkustaa kesän lopul-

la ensimmäiseen lää-

kärintoimeensa länsi-

suomalaiseen rannik-

kokaupunkiin.

Kamppailu taute-

ja vastaan ajan lää-

ketieteen vaatimat-

tomilla keinoilla on

raskasta.

Kun pikkukau-

punkiin saapuu mu-

sikaalinen sisaruspa-

ri James King ja Nor

Greene, Pontuksen

sydän roihahtaa jäl-

leen.

VamBion peruskivi muurattiin

vahvasti tulevaisuus mielessä

Hannu Virtanen

Ensi keväänä käyttöön otet-

tavan VamBio Oy:n biokaa-

sulaitoksen peruskivi muu-

rattiin Huittisten Vampulassa

perjantaina työministeri Anni

Sinnemäen osallistuessa juh-

lallisuuksiin.

Laitoksen rakentaminen al-

koi viime huhtikuussa, mutta

hanke käynnistyi lupamenet-

telyineen jo vuonna 2006. Ra-

kennusurakasta vastaa ym-

päristöalan asiantuntijayritys

Watrec Oy. VamBio tulee har-

joittamaan laitoksellaan jäte-

huoltoa, bioenergian tuotan-

toa sekä lannoitevalmistetuo-

tantoa.

Alkutuotannon, teollisuu-

den ja yhdyskuntien bioha-

joavista jäte! ja sivuvirroista

biokaasua tuottamalla korva-

taan fossiilisten polttoainei-

den käyttöä paikallisesti. Yh-

teistyössä ovat mukana muun

muassa Nordkalk Oyj:n Vam-

pulan tehtaan, Koskinasula

Oy:n ja Satapossu Oy:n kans-

sa.

-Juha Turton yhdessä Mar-

tin Ylikännön ja Vesa Harjun-

maan kanssa alulle panemas-

sa VamBion biokaasulaitos-

hankkeessa uskoa ja ohjaavaa

asiantuntemusta on tarvittu

kolmen valmistelevan vuo-

den aikana runsaasti, samaa

uskoa tarvitaan luonnollises-

ti myös jatkossa, yhtiön toimi-

tusjohtaja Kaisa Suvilampi sa-

noi tilaisuuden avaussanoissa.

-Rakenteilla olevan laitok-

semme valmistuttua lupaam-

me tarjota kumppaneillem-

me ilmastonmuutosta jar-

ruttavaa jätehuoltopalvelua,

ympäristölle lempeitä lan-

noitevalmisteita sekä ekolo-

gista energiaa. Näiden tuot-

teiden kylkiäisinä tarjoamme

asiakkaillemme keinon edis-

tää luonnonvaroja säästävää

tuotantoa myös heidän omis-

sa prosesseissaan. Melko pal-

jon luvattu, mutta lupausten

takana on tarkoitus seisoa,

Kaisa Suvilampi sanoi.

Ilmastokokouksesta

käytännön töihin

Pari kuukautta sitten minis-

teripestin vastaanottanut ja

uransa ensimmäiseen perus-

kiven muuraustilaisuuteen

osallistunut työministeri An-

ni Sinnemäki viittasi puhees-

saan loppuvuonna Kööpenha-

minassa järjestettävään ilmas-

tokokoukseen.

-Kokouksesta syntyy par-

haassakin tapauksessa vain

tekstiä, sen jälkeen alkaa työ

eri puolilla maailmaa. Täällä

muurattava peruskivi on yksi

osa sitä käytännön työtä, jolla

pystytään vähentämään pääs-

töjä.

Vaikka ministeri näin kyt-

ki laitoksen toiminnan maa-

ilmanlaajuiseen ilmastokysy-

mykseen, hän oli korosti myös

sitä, että hankkeen myötä työ-

tä syntyy paikallisesti, sillä on

vaikutusta aluetalouteen ja se

vahvistaa alueen elinkeinora-

kennetta.

Naurahtaen ministeri viit-

tasi alkemistien ikiaikaiseen

tavoitteeseen valmistaa vä-

hempiarvoisesta materiaalista

kultaa, ja nyt Vampulassa tul-

laankin valmistamaan lannas-

ta rahan arvoista tuotetta.

Sitrallakin rooli

Suomen Itsenäisyyden Juhla-

rahasto Sitra käynnisti vuon-

na 2005 ympäristöohjelman,

jonka yhtenä tavoitteena oli

suomalaiseen ympäristöosaa-

miseen pohjautuvien liiketoi-

mintojen kehittäminen.

Sitran tervehdyksen tilai-

suuteen tuoneen sijoitusjoh-

taja Heikki Sundquistin mu-

kaan Suomessa biokaasualalla

ollaan siirtymässä pienten yk-

sittäisten laitosten kehittämi-

sestä ja kokeiluista teollisuus-

mittakaavaisiin prosesseihin

ja tekniikoihin.

-Tästä tämä Vambion ra-

kenteilla oleva biokaasulaitos

on oiva esimerkki.

Sitran ympäristöohjelman

alkuvaiheessa selvitettiin liet-

teenkäsittelykäytäntöjä Suo-

messa ja tultiin siihen tulok-

seen, että alan kehittämistä

voitaisiin jouduttaa pääoma-

sijoittamisen keinoin.

Ohjelman aikana tutkit-

tiin koko ympäristöteknolo-

gian alalta yli 150 mahdollista

sijoituskohdetta ja niistä nel-

jään tehtiin pääomasijoituk-

sia. Yksi kohteista on biokaa-

sulaitoksen pääurakoitsijana

toimiva Watrec.

-Sijoitus tehtiin ja sen ta-

voitteena oli tehdä yhtiös-

tä kokonaispalvelun tuottaja

lietteen mädätyskäsittelyyn eli

biokaasulaitosten toimittami-

seen. Tähtäimessä on jatkos-

sa kasvaminen vahvaksi alan

vientiyritykseksi.

Vampula mainio

sijoituspaikka

Sundquist mainitsi laitoksen

sijaintipaikan tarjoavan mah-

dollisuuden kaasun lämmön-

tuottokäyttöön alueen uusille

yrittäjille sekä lähialueen teol-

lisuuslaitoksille.

-Toisaalta sijainti on hyvä

lähialueelta saatavan riittävän

raaka!ainelietteen saannin an-

siosta. Yhtäjaksoisesti tarvit-

tava peruspanos on saatavil-

la naapuruston tiloilta ja mi-

kä parasta, suoraan rakennet-

tavaa putkitusta käyttäen.

-Paikkana Vampula Huit-

tisten kaupungissa on osoit-

tautunut erinomaiseksi sijoi-

tuspaikaksi alueen yrittäjä-

henkisyyden ja kunnan suo-

siollisen asenteen johdosta,

Sitran Heikki Sundquist kiit-

teli.

Huittisten kaupungin elin-

keinojohtaja Eila Törmä antoi

käyttämässään kaupungin pu-

heenvuorossa vastaavasti tun-

nustusta Sitralle.

-Olemme iloisia siitä, että

Sitra haluaa olla kehittämässä

myös maaseutua, sanoi Tör-

mä todeten samalla myös alu-

een maatalousyrittäjien olevan

rohkeita.

Elinkeinojohtaja kertoi

myös Huittisten kaupungin

tuoreesta strategiasta, jonka

kärjessä on nimenomaan ag-

ribusiness, ala, joka on otta-

nut alueella merkittäviä aske-

leita eteenpäin.

atre

toimitusjohtaja

Juhani

Suvilampi,

ion

toimitusjohtaja Kaisa

Suvilampi

ja hallituksen puheen

johtaja

artin

likänn

vaihtoivat

kuulumisia

nisteri Anni Sinnemäen kanssa.

iokaasulaitoksen

peruskiven

ensimmäinen muuraaja

oli

ministeri Anni Sinnemäki,

jolle kyseinen

tehtävä

oli

ensimmäinen

laatuaan. Toimitusta

seuraa

ion

hallituksen puheenjohtaja

artin

likänn

Lähetystori tarvitsee

paljon talkoolaisia

Lähetyksen jokasyksyinen

suurtapahtuma, lähetysto-

ri, järjestetään perjantaina

11.9. kello 9.30-15 Vam-

malan torilla.

Myynnissä on leivon-

naisia, jauhoja, mehuja,

syksyn satoa sekä monen-

laista herkkua paikan pääl-

lä syötäväksi.

Torilla on myös kirppu-

tori, antikvariaatti ja huu-

tokauppa.

Tapahtuma järjestetään

vapaaehtoisvoimin. Lah-

joittaa voi myytävää tai

työpanoksensa.

Vammalan seurakunta-

talossa järjestetään leipo-

mistalkoot keskiviikkona

9.9. ja torstaina 10.9.

Myytävää tavaraa ote-

taan vastaan torstaina

10.9.kello 10-16 Vammalan

seurakuntatalon aulassa.

Torin pystytystalkoot

alkavat perjantaina 11.9.

kello 6.30 ja purkutalkoot

myynnin päätyttyä kel-

lo 15.

Myös torimyyjiä tarvi-

taan.

Jokaiselle kiinnostu-

neelle löytyy varmasti so-

piva tehtävä. Lisätietoja an-

taa lähetyssihteeri Tellervo

Murtoo-Huoponen.

Page 15

Page 13

1...,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13 15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,...32