Page 25 - Alueviesti_41_2009

Basic HTML Version

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO

Silmälääkäripalvelut

Työtarjouksia

Rakennuspalvelut

Ruosteenestoa

Siivous- ja kotipalvelut

Alueviestin

palvelu-

hakemistossa

ilmoitat

edullisesti

Puutavaraliikkeitä

T:mi SAMI KOIVU

PUUTAVARAMYYNNISSÄ

• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat

Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827

os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la

ent. Koivulan Sahaa vastapäätä

Yleisöltä

Roismalan risteysalueen maankäyttö

Ympäristökeskus on anta-

nut Roismalan risteysalueen

maankäyttöä koskevan lau-

suntonsa 10.9.2009, jossa se

on ottanut kantaa muun mu-

assa vähittäiskaupan suuryk-

sikön sijoittamiseen tälle alu-

eelle. Vähittäiskaupan suuryk-

sikkö on mahdollista sijoittaa

joko Hyrkin takana olevalle

pellolle (myöhemmin hyrkin

vaihtoehto) tai VT 12:n supe-

rin puoleiselle alueelle (myö-

hemmin superin vaihtoehto).

Ympäristökeskuksen mukaan

vähittäiskaupan suuryksikkö

tulisi sijoittaa superin vaihto-

ehtodon mukaisesti. Ympäris-

tökeskuksen perusteet tämän

vaihtoehdon valitsemisen tu-

eksi ovat kuitenkin varsin ky-

seenalaiset ja lausunnon lop-

putulos jopa maankäyttö- ja

rakennuslain tavoitteiden vas-

tainen. Seuraavassa muutamia

poimintoja ympäristökeskuk-

sen lausunnosta.

Ympäristökeskuksen mu-

kaan vähittäiskaupan suur-

yksikköä ei voi sijoittaa Hyr-

kin pellolle, koska ko. alue ei

kytkeydy olemassa olevaan

keskusta nykyiseen palvelu-

rakenteeseen. Sen sijaan alue

soveltuu ymäristökeskuksen

mukaan hyvin tilaa vievää

kauppan, kuten kodinkone-

liikkeen, rautakaupan tai lii-

kenneaseman (jossa on al-

le 400 neliöinen ruokakaup-

pa) sijoittamispaikaksi. Nä-

mä hyrkin pellolla ilmeisesti

sitten ympäristökeskuksen

mukaan kytkeytyisivät hyvin

jo olemassa olevaan keskus-

tan nykyiseen palveluraken-

teeseen. Varsin kummallista.

Ympäristökeskuksen mu-

kaan Roismalan risteysalueelle

on maakuntakaavassa osoitet-

tu varaus seudulliselle erikois-

kaupan suuryksikölle. Ympäs-

ristökeskus on tulkinnut, et-

tä maakuntakaavassa merkin-

nät ovat niin yksityiskohtaisia,

että niiden perusteella voi lau-

sua, mille tontille mitäkin on

suunniteltu. Maakuntakaava

on kuitenkin yleistason kaava,

jolla toimintojen sijoittuminen

määritellään alueellisesti. Yleis-

ja asemakaavoilla määritellään

kunkin rakennuksen tai toi-

minnon tarkempi sijoittumi-

nen näillä maakuntakaavan

osoittamilla suurpiirteisem-

millä alueilla. Tältä osin ympä-

ristökeskuksen toteamus, että

maakuntakaava määrittää ton-

tin, jolle vähittäiskaupan suur-

yksikkö voidaan sijoittaa, on

perin erikoinen.

Hyrkin peltoalue on ympä-

ristökeskuksen mukaan myös

kevyen- ja joukkoliikenteen

tavoittamattomissa, vaik-

ka nykyisinkin pyörätiet sekä

linja-autot jo ajavat ko. alueen

ohi. Tämäkin peruste tunttuu

varsin erikoiselta, koska en ole

Sastamalan kaupoihin mitään

yleisöryntäyksiä nähnyt kä-

vellen, rollaattoreilla, polku-

pyörillä tai joukkoliikenteellä

tulevan. Enkä usko, että niin

tulee edes tapahtumaan. Toi-

saalta näiden kahden eri sijoi-

tusvaihtoehdon välinenmatka

on noin 300 metriä ja asutus-

ta jokapuolella, joten jos yh-

den kauppamatka pitenee 300

metriä niin toisen lyhenee va-

littiimpa kumpi tahansa vaih-

toehdoista uuden kaupan pai-

kaksi. Molemmat kaupan pai-

kat sijaitsevat tältä osin yhtä

lailla jo nykyisen kaupunki-

rakenteen keskellä. Kaiken li-

säksi kaupunkikeskus laajenee

tällä hetkellä sekä Tyrväänky-

län, että Vinkin suuntiin.

Ympäristökeskuksen lau-

sunnosta voi myös ymmärtää,

että vähittäiskaupan suuryk-

sikön sijoittaminen superin

vaihtoehdon mukaisesti tu-

kee keskustan eheyttämistä,

keskustaajaman pohjoisosan

(esim. Lousajan) sekä Rau-

taveden länsirannan (esim.

Heinoon) asutustavoittei-

ta. Kaiken lisäksi vähittäis-

kaupan suuryksikön sijoitta-

minen superin vaihtoehdon

mukaisesti tukee raideliiken-

teenkin kehittymistä. Sen si-

jaan vähittäiskaupan suuryk-

sikön sijoittaminen Hyrkin

pellolle ei näitä tue. Uskoo

ken tahtoo.

Ympäsristökeskuksen mu-

kaan vähittäiskaupan suur-

yksikön sijoittaminen ottaa

Hyrkin vaihtoehtoa parem-

min huomioon liikenteelli-

set yhteydet Mouhijärven ja

Äetsän alakeskuksiin. Näihin

on matkaa kuhunkin vähin-

tään luokkaa kymmenen ki-

lometriä. On kohtuullisen us-

komatonta, että vähittäiskau-

pan suuryksikön sijoittami-

nen 300 metriä eri paikkaan

vaikuttaa alueen saavutetta-

vuuteen näistä paikoista ko-

vinkaan merkittävästi.

Pari asiaa ympäristökes-

kus on lausunnostaan myös

unohtanut. Valtakunnallisten

alueidenkäyttötavoitteiden

mukaan alueiden käytössä on

edistettävä olemassa olevan

rakennuskannan hyödyntä-

mistä. Mitenköhän ympäris-

tökeskuksen lausunto tukee

tätä tavoitetta. 80- ja 90-lu-

vuilla rakennetut tai sanee-

ratut hyväkuntoiset liiketilat

puretaan Superin vaihtohdon

alta, jotta samalle alueelle voi-

daan rakentaa vähittäiskau-

pan suuryksikkö. Samoille

liikkeille rakennetaan tämän

jälkeen uudet tilat muun mu-

assa Hyrkin pellolle. Kun val-

takunnalliset alueidenkäyttö-

tavoitteet ovat osa maankäyt-

tö- ja rakennuslain mukaista

alueidenkäytön suunnittelu-

järjestelmää, niin tältä osin

ympäristökeskuksen lausun-

to on maankäyttö- ja raken-

nuslain vastainen. Voiko ym-

päristökeskus antaa tällaisia

lausuntoja?

Käyttökelpoisten raken-

nusten purkamisesta syntyy

myös turhaa jätettä. Ympä-

ristökeskuksen luulisi olevan

kiinnostunut myös jätteiden

synnyn ehkäisemisestä. Pir-

kanmaan ympäristökeskusta

eivät taida kuitenkaan jätteet

pahemmin kiinnostaa.

Sastamalan päättäjillä tu-

lisikin olla rohkeutta kyseen-

alaistaa ympäristökeskuksen

lausunto tehdessään vähit-

täiskaupan suuryksikön si-

joittamisratkaisua. Sen sijoit-

tamien tyhjälle tontille Hyr-

kin pellolle olisi kaupungin

kannalta kaikkein tarkoituk-

senmukaisinta riippumatta

siitä kuka sen toteuttaa. Em-

me usko, että hallinto-oike-

us asettuu ympäristökeskuk-

sen kannalle kaupan sijoitta-

misesta ainakaan niillä perus-

teilla, mitä ympäristökeskus

on 10.9.2009 antamassaan

lausunnossa esittänyt ja jättä-

nyt esittämättä.

Kaupunginvaltuutetut

Arto Koivisto

Kristo Korpela

Brasiliasta naudan-

lihaa koululaisille

Sastamala on Pirkanmaan

suurimpia maidontuottajia

ja tätä kautta myös naudanli-

hantuottaja. Lihanauta kasvaa

vain vasikasta oli se sitten lyp-

sykarja tai liharotuinen. Nä-

mä tuotannonhaarat työllis-

tävät ison joukon alkutuotta-

jia ja muita elintarvikeketjuun

kuuluvia täällä ja muualla suo-

messa.

Oli tyrmistyttävää lukea

miten Sastamalassakin pak-

kosyötetään lapsille ja toden-

näköisesti vanhuksillekin Bra-

siliasta tuotua naudan ja broi-

lerin lihaa. Kotimaista nau-

danlihantuotantoa voimme

valvoa sekä vaikuttaa kasva-

tusolosuhteisiin, näin tur-

vaamme eettisesti kestäväl-

lä tavalla tuotetun turvallisen

raaka-aineen.

Brasiliassa tuotettuun li-

haan emme sitä vastoin voi

vaikuttaa. Naudanliha tuote-

taan siellä pääosin Nelore-ro-

dulla, joka kestää hyvin kuu-

mia olosuhteita. Isäsonnina

käytetään yleensä Hereford/

Angus-sonneja jotta lihaan

saadaan syöntilaatua. Sonni-

vasikat kastroidaan laittamalla

kivesten ympärille kumipanta.

Verenkierto tyrehtyy ja ki-

vekset putoavat pois, näin saa-

daan aikaan brassihärkä.

Naudan kasvuhormoneja

ei kontrolloida. Härän kor-

van taakse laitetaan hor-

moni-implantti, jotta ki-

vesten mukana kadonneet

kasvut saadaan takaisin.

Eläimet kasvatetaan

maapohjaisissa tarhois-

sa, ilman suojaa helteeltä

gmo-rehuja käyttäen. Vä-

kirehumäärät ovat erittäin

suuria joka taasen on mä-

rehtijälle hyvin epäluon-

nollista ruokaa. .

Kuvat pampalla käys-

kentelevistä naudoista ovat

mainostoimistoissa tehty-

jä ulkomaanvientiä varten.

Tämäkö on sitä, mi-

tä haluamme lapsillemme

syöttää?

A. Aallontie

Ilmaise mielipiteesi!

Lähetä postia

toimitus@alueviesti.fi

tai

Alueviesti

PL 101

38201 Sastamala

Page 26

Page 24

1...,15,16,17,18,19,20,21,22,23,24 26,27,28,29,30,31,32