Page 22 - Alueviesti_41_2009

22 Keskiviikko lokakuun 7. 2009
Ismo Mäkinen
Syyskuulumisia
Alueviestistä soitettiin
taannoin ja kyseltiin missä
oikein olen piilotellut, kun
en ole ollut yhteydessä toi-
mitukseen. Nyt on aika kat-
kaista hiljaiselo tältä osin ja
kertoilla tämän syksyn kuu-
lumisia sekä muistella hiu-
kan viime kilpailukautta.
Lähtekäämme liikkeelle vii-
meksi mainitusta.
Viime kausi oli ehkä kil-
paurani vaikein. Syyskau-
si 2008 alkoi parhaalla mah-
dollisella tavalla, kun voitin
Italiassa maailman cup-tit-
telin kolmannen danin lii-
kesarjoissa. Voitto oli todel-
la makea, sillä mukana oli te-
kijämiehiä Pohjois- ja Etelä-
Amerikkaa myöten.
Vuoden vaihteessa lähdim-
me jo tavaksi tulleelle harjoi-
tusleirille Thaimaahan val-
mentajani Mikko Allinnie-
men kanssa. Mukana oli myös
pari muuta Mikon valmen-
nettavaa. Treenit kulkivat hy-
vin ja lämpö ja aurinko tekivät
hyvää niin keholle kuin mie-
lellekin. Viikko ennen kotiin
paluuta koin kuitenkin ikävän
takaiskun, kun tunsin nyrk-
keilysäkkiä lyödessä ja potki-
essa kipua oikeassa kyljessä.
Jumppailin loppuleirin kivun
sallimissa rajoissa, mutta li-
hasvenähdykseksi arvioimani
vamma vesitti kovempitehoi-
set, repiviä liikkeitä sisältävät
harjoitteet.
SM jäi väliin
Kotiin palattua arvelin van-
hojen kokemusten perus-
teella kivun häviävän parissa
viikossa ja vamman parantu-
van 6-8:aan viikossa. Olinkin
hiukan ihmeissäni, kun vielä
neljän viikon kohdalla kipu
ei ollut hellittänyt lainkaan.
Vamman takia helmikuussa
käydyt Suomen mestaruus-
kisat jäivät väliin ja toimin
kisoissa vain tuomarina. Ki-
soja seuranneella viikolla
kävin urheilulääkärillä, joka
määräsi minut oitis röntge-
niin ja sitä kautta kivun syy-
kin selvisi: kaksi alinta kylki-
luuta olivat murtuneet. Vam-
man teki erikoiseksi se, että
en ollut saanut kylkeen mi-
tään osumaa, vaan löin ja
potkin säkkiä. Tekemissäni
tekniikkayhdistelmissä lan-
tio teki kovasti töitä ja luu-
len, että syvien vatsalihaksi-
en kireys edesauttoi vamman
syntyä. Edessä oli noin kuu-
den viikon jakso ilman laji-
harjoittelua ja jouduin myös
jäämään pois SM-kisoja seu-
ranneelta maajoukkeleiriltä.
Pidin tuona aikana kuntoa
yllä pääasiassa polkemalla
kuntopyörää ja luistelemalla
(Sylvään koulun jääradalla).
Lisäksi panostin lihashuol-
toon ja liikkuvuuden hank-
kimiseen.
EM-kisoissa
Espanjassa
Kauden suurimman petty-
myksen koin, kun maajouk-
kueen päävalmentaja soitti
tuon minulta väliin jääneen
ensimmäisen maajoukkuelei-
rin jälkeen ja ilmoitti, että kol-
mannen danin liikesarjaedus-
tuspaikka Euroopan mes-
taruuskilpailuihin on jaettu
leirillä. Olin ymmärtänyt ai-
emman keskustelumme pe-
rusteella, että minulle anne-
taan näyttöpaikka vielä seu-
raavalla leirillä, johon men-
nessä olisin lääkärin mukaan
kunnossa. Aikaa EM-kisoihin
oli vielä monta viikkoa, mikä
olisi ollut mielestäni riittäväs-
ti näyttöä ajatellen, varsinkin
kun sitä ennen oli vielä yksi
kilpailukin. Hyvä puoli jutus-
sa oli se, että edustamaan lähti
hyvä kaverini ja kovan luokan
tekijä Lasse Kuusisto. Minul-
le annettiin mahdollisuus kil-
pailla otteluedustuksesta sar-
jassa alle 71 kg. Lopulta sain-
kin tämän otteluedustuksen ja
lähdin Espanjaan kahdeksan-
siin EM-kisoihini.
Oli kieltämättä outoa seu-
rata liikesarjoja katsomosta,
kun vuodesta 2003 lähtien
olin aina ollut mukana kil-
pailemassa. Lasse suoriutui
hyvin ja voitti avauskierrok-
sella vuoden 2007 romania-
laisen Euroopan mestarin.
Toisella kierroksella hän kär-
si kuitenkin niukan tappion
hopeaa voittaneelle venäläi-
selle. Voitto meni Norjaan.
Ensimmäinen otteluvas-
tustajani tuli Espanjasta, ei-
kä heppoisesta kaverista ollut
juuri vastusta. Toisella kier-
roksella vastaan tulikin sit-
ten yksi kovimmista nimis-
tä, Slovenian Rudolf Grega.
Ruudolppi oli kuin seinä, ja
kun hyvä liike, joka olisi ol-
lut paras keino pärjätä hän-
tä vastaan, ei toiminut ollen-
kaan, jäin takaa-ajajan ase-
maan jo ensimmäisessä eräs-
sä. Sama meno jatkui toisessa
erässä ja slovenialainen osui
muutaman aika tukevan etu-
potkun vasempaan kylkeeni.
Viimeinen naula meikäläi-
sen arkkuun napsahti toisen
erän puolivälissä, kun Gre-
ga upotti loistavasti ajoitetun
takakäden suoran painavas-
ti vasempaan kylkeeni, kun
lähdin hyökkäämään etukä-
den suoralla. Osuma oli sen
verran kova, että oli pakko ot-
taa hetki happea. Peli oli vii-
meistään tämän jälkeen me-
netetty ja kisani loppui otte-
lun päättäneen kongin ku-
mahdukseen. En pystynyt
osallistumaan joukkueotte-
luun viimeisenä kisapäivä-
nä, sillä osuman seuraukse-
na luita murtui jälleen, tällä
kertaa vasemmalta puolelta
ja ylempää. En käynyt lääkä-
rissä vamman takia, sillä sil-
le ei kuitenkaan oltaisi voitu
tehdämitään. Edellinen vam-
ma oli kuitenkin niin tuorees-
sa muistissa, ettei murtumas-
ta ollut epäilystäkään. Asian
valoisa puoli oli se, että ke-
vätkausi päättyi EM-kisoihin
ja oli hyvää aikaa antaa vam-
man parantua kunnolla.
Seuraavaksi MM-
kisoihin
EM-kisojen jälkeen heitin ki-
sa-ajatukset hetkeksi mieles-
täni, annoin vamman paran-
tua ja hiljalleen rakentaa pe-
ruskuntoa. Meneillään ole-
vaa kautta suunnitellessani
tein jokseenkin radikaalin
ratkaisun ja päätin keskittyä
liikesarjoihin. Päätös ei ol-
lut helppo, mutta valmenta-
jani oli täysin sen takana, mi-
kä helpotti ratkaisua. Vuosi
2009 huipentuu marraskuun
26.-29. päivä Argentiinassa
järjestettäviin maailmanmes-
taruuskilpailuihin ja koin,
että menestyäkseni ottelus-
sa MM-kisoissa, minun oli-
si välttämätön keskittyä pel-
kästään otteluharjoitteluun.
Siltikin mitaliin vaadittaisiin
sekä täydellistä onnistumista
että onnea. Liikesarjassa sen
sijaan mahdollisuudet ovat
lähtökohtaisesti paremmat,
vaikka mitään ei tietenkään
ilmaiseksi saakaan.
Harjoitussyklini on taval-
lisesti ns. 3-1, jolloin kolmea
harjoituspäivää seuraa lepo-
päivä. Toisinaan sykli voi olla
myös 4-1, 2-1 tai vaikka 3-2.
Tällä kaudella olen kuunnel-
lut kehoa ja myös pääkoppaa-
ni tarkemmin kuin koskaan
aiemmin. Harjoitusmäärät ei-
vät ole minulle enää mikään
itseisarvo, millä haetaan us-
kottavuutta urheilijapiireissä.
Jos jalkani viestittävät, että nyt
ei tunnu järkevältä tehdä ko-
vaa potkuharjoitusta, annan
jaloille niiden tarvitsemaa le-
poa. Tai jos ajatus yksinäisestä
harjoitussessiosta tuntuu vas-
tenmieliseltä ja saa ison mie-
hen kyyneliin, lähden Tampe-
reelle tapaamaan kavereita tai
painun metsään nuuskimaan
syysilmaa ja etsimään kantta-
relleja.
MM-kisoihin on alle kak-
si kuukautta. Sitä ennen käy-
dään Puolassa kisaamassa
Euro Cupissa, mikä on erin-
omainen tilaisuus haistel-
la kisakuvioita ja käydä läpi
kisavalmistautuminen, jän-
nityksen kanssa tuskailu ja
nähdä miten pää toimii tiu-
kassa paikassa tällä hetkellä.
Kuntoni on hyvä ja lähden
siitä että voitan tuon kisan.
Metsässä voi miettiä
elämän totuuksia
Tätä kirjoittaessani olen otta-
massa pientä irtiottoa arkeen
jossakin Sastamalan kau-
kaisessa nurkassa, punaises-
sa mökissä metsän keskellä.
Neljän tunnin hiippailu met-
sässä voi kantarellisaaliin li-
säksi tuottaa myös rentoa
mieltä. Paineet MM-kisojen
lähestyessä kasvavat ja toti-
sen miehen ilme kiristyy hel-
posti entistäkin totisemmak-
si. Metsässä asioita on hel-
pompi laittaa perspektiiviin
ja miettiä elämän totuuksia.
Peuroja ja hirviä on jäljis-
tä päätellen täällä aikalailla,
vaan nytpä niillä on koittanut
kiiruisat ajat... Entäpä joll-
en pärjääkään MM-kisoissa?
Niin, peurat vaeltelevat pol-
kujaan täällä senkin jälkeen.
Ainakin ne onnekkaimmat.
Lopuksi suuri kiitos tuki-
joilleni. Sekä taloudellisille et-
tä henkisille. Olen kiitollinen
että olette tukenani talouden
laskusuhdanteesta huolimatta.
Yleisöltä
Herra Valtonen, Virttaankankaan
harjusta ei tehdä koekaniinia!
Turun Seudun Vesi Oy:n
(TSV) toimitusjohtaja, Jyrki
Valtonen,"kirjoittaa mediassa
usein tekopohjavesihankkees-
ta ja vetoaa KHO:n päätök-
seen sen oikeutuksessa. Täs-
mennettäköön heti alkuun,
että Korkein Hallinto-oikeus
(KHO) teki 13.8.08 ns. ehdol-
lisen ”palautuspäätöksen”, jos-
sa TSV:n suunnittelema Huit-
tisten hiekkasuodatuslaitos to-
dettiin kelvottomaksi ja KHO
vaati kemiallista puhdistusta
Kokemäenjoen vedelle.
Huittisten kaupunginval-
tuusto on kuitenkin kieltänyt
jo vuonna 2004 kemiallisen
puhdistamon rakentamisen
sen tuoman valtavan ongelma-
jätelietteen loppuvarastoinnin
ja Virttaankankaan arvokkaan
harjun ja NATURA-alueiden
ympäristötuhojen vuoksi, ei-
kä tule pyörtämään päätös-
tään. Tämän hetkinen TSV:n
Huittisten Takkulaan suunnit-
telema puhdistamo on näiden
kahden menetelmän tuntema-
ton yhdistelmä, joka ei asian-
tuntijoiden mukaan puhdista
jokiveden raskasmetalleja, vi-
ruksia, parasiitteja eikä mm.
syöpää aiheuttavia PAH-ke-
mikaaleja. Turkulaiset tuskin
ovat kiinnostuneet tällaisesta
talousvesikoktailista.
Turun kaupunginjohtaja
Mikko Pukkinen valittelee
mediassa Turun 27 miljoo-
nan euron alijäämää. Pak-
kolomat ja säästötalkoot pis-
tävät turkulaiset vanhuk-
set, sairaat, lapset ja köyhät
kärsimään. Kuitenkin Turun
kaupungin osa-omistama
TSV, jonka miljoonalaino-
jen takaajana toimii kaupun-
ki, saa tehdä kaupunginval-
tuuston puheenjohtaja Jukka
Mikkolan mukaan, mitä ha-
luaa. TSV on aloittanut, toi-
sin kuin herra Valtonen väit-
tää, mm. Takkulan laitoksen
rakentamisen ja Virttaan-
kankaan imeytysaltaiden
kaivamiset ilman lautakun-
tien lupia, mikä onkin joh-
tanut pitkällisiin ja kalliisiin
oikeudenkäynteihin.
TSV on itse valinnut ol-
la hakematta lupia pintavesi-
hankkeen suoraputkelle. Sikä-
li lyhytnäköistä, sillä luvat oli-
sivat tulleet muutamassa kuu-
kaudessa, koska kukaan ei olisi
päätöksistä valittanut ja bud-
jetti olisi tippunut nykyises-
tä 170 miljoonasta 80 miljoo-
naan euroon. Turun nykyiset,
toimivat ja tehokkaat puhdis-
tamot Halisissa puhdistaisivat
Kokemäenjoen veden terveel-
liseksi talousvedeksi ja jätelie-
tekin poltettaisiin maanparan-
nusaineeksi. Vieläkään ei ole
myöhäistä Valtosen, Pukki-
sen ja Mikkolan muuttaa han-
ke pintavesiputkeksi ja lopet-
taa kansalaisten ja Virttaan-
kankaan harjun käyttäminen
kalliina koekaniineina! En-
nemmin tai myöhemmin EU
puuttuu asiaan, sillä KHO ei
ottanut päätöksessään kaik-
kia, jo voimassa olleita direk-
tiivejä huomioon. Ketkä sitten
maksavat laskut?
Anne Bland (vihr.)
Vampula, Huittinen
Sastamalan hätähalli
Vammalan hallihanke on mo-
nille tuttu jo vuosikymmenten
takaa. Silloin Vammalan Pal-
loseuraa lähellä olleet toimijat
rakennuttivat pikapäätöksellä
jäähallin urheilukentän laitaan
noususuhdanteen aikana yksi-
tyisen tahon rahoittamana. Si-
tä arvosteltiin silloin perus-
teella, että liikuntakeskus tu-
lisi Vinkkiin. Jälkikäteen arvi-
oituna hallin sijoituspaikka ei
ollut kovinkaan hyvä, sillä siitä
puuttuivat parkkipaikat ja hä-
visi siitä myös urheilukentän
lämmittelypaikka. Taloudelli-
set rasitteet kasautuivat jäähal-
lin omistajille ja käytöstä vas-
taaville sekä Vammalan kau-
pungille, jonka omistukseen
halli ohjautuikin joitakin aiko-
ja sitten. Voittajia tässä asiassa
ei ole muita kuin ne sadat nuo-
ret ja aikuiset, jotka ovat saa-
neet harrastaa ja kehittyä ra-
kastamansa jääliikunnan pa-
rissa. Sastamalan kaupungin
kulttuuri- ja vapaa-aikalauta-
kunta puolustaa Vinkin suun-
nitelmaa palloiluhallin laajen-
nuksineen, joka on osa alueen
kehittämistä liikuntakeskuk-
seksi. Alue palvelee jo nyt var-
sin suurta osaa liikunnan har-
rastajia monipuolisella tarjon-
nallaan ja on osa pidemmän
aikavälin suunnitelmaa, jo-
hon varoja on kuitenkin tä-
hän asti ohjattu kovin rajalli-
sesti. On ymmärrettävää, että
VaLePa tarvitsee hallin, missä
harjoittelee ja ottelee. Nyt Vin-
kin hallin laajennus antaa sii-
hen mahdollisuuden ja paik-
kana palvelee muitakin liik-
kujia. Vinkin hallin rahoitus
on myös ehdolla valtion ensi
vuoden talousarvioon.
Nyt on käynnistetty kilpai-
leva hanke, jonka tarkoitus on
tehdä palloiluhalli Ammat-
tikoululle Vammalan Lento-
pallon edustusjoukkueelle.
Hankkeen nokkamiehet ovat
VaLePa:n toiminnassa mu-
kana (hallituksen jäseninä).
On varsin lyhytnäköistä teh-
dä miljoonahanke (halli 1000
h. katsomoineen) pelkästään
yhden seuran edustusjouk-
kueen ottelujen varaan, jo-
ka voi myös katketa putoami-
seen SM-liigasta (toivottavas-
ti ei toteudu). Samaan aikaan
Sastamalan kaupunki supistaa
kouluverkostoaan ja etsii sääs-
tökohteita ja myös Sastama-
lan koulutuskuntayhtymän on
säästösyistä jo karsinut mää-
rärahoja sekä hankkeita. Tun-
tuu käsittämättömältä, että
tässä taloudellisessa tilantees-
sa rakennetaan lentopallohalli
katsomoineen, jonka kustan-
nukset sisällytetään ammatil-
lisen kuntayhtymän rakenta-
missuunnitelmaan, jossa jul-
kisesti ei ole hankkeen osuut-
ta yksilöity. Ilman täsmällistä
tietoa näistä eivät voi kaupun-
ginvaltuuston jäsenetkään
tehdä päätöksiä asiasta. Nyt-
hän ainoa ”faktatieto” on val-
tion osuus, jota ei ole edes
haettu. Todennäköisesti kil-
paileva hanke pilaa myös Vin-
kin valtionrahoitushakemuk-
sen mahdollisuuden.
Tiedetään, että kuntayhty-
mien talouden seuranta ja va-
rojen käyttö ei ole samalla ta-
valla läpinäkyvää kun esimer-
kiksi kuntatalous, joka joutuu
julkisissa valtuustokokouksis-
sa perustelemaan ja vastaa-
maan kannanotoistaan ja pää-
töksistään. Yhtymässä poliit-
tiset henkilöt voivat nimet-
töminä päättä ilman julkista
vastuuta. Kysyä voi myös päät-
täjiltä mihin ammattiin val-
mistuu liikuntahallissa ja sen
katsomossa istuskellessa ja ol-
laanko palloilun vai ammatil-
lisen koulutuksen asialla. Ky-
symys koskee myös muiden
omistuskuntien hallintoa, jot-
ka osallistuvat jo osaltaan vas-
taavat kuntayhtymän päätök-
sistä sekä taloudellisista vas-
tuista.
Onko todella pakko tois-
taa vuosikymmenten takai-
nen ”hätäratkaisu”?
Jos hanke perusteellisen
ja avoimen tiedottamisen se-
kä keskustelun ja harkinnan
jälkeen toteutuu, niin hyväk-
syn sen, demokratia on toimi-
nut. Alueella jo nyt oleva vai-
kea pysäköintiongelma vaatii
samanaikaisesti taloudellises-
ti ja alueellisesti laajamittaisen
ratkaisun.
Liityn hankkeen näkymät-
tömien vaikuttajien ja päättä-
jien lukuisaan joukkoon nimi-
merkillä.
Palloilija
Timo Koutulle
Haluan oikaista Alueviestissä
30.9 ollutta kirjoitustasi. Tar-
koittanet Huittisten kaupun-
ginjohtaja Jyrki Peltomaa-
ta, kun kirjoitat: Lakeja ja di-
rektiiveja uhmaten Huittisten
nokkamiehen johdolla eräät
”johtavat” poliitikot oikeus-
oppineeseen luottaen seuraa-
vat mukana. TSV:n hankkees-
ta antoi Huittisten kaupungin-
hallitus ensimmäisen lausun-
non 14.6.99. Pykälän esitteli
vs. kaupunginjohtaja Antero
Alenius. Lausunnon valmis-
teli silloinen tekninen johta-
ja Jarkko Roine. Jyrki Pelto-
maa tuli kaupunginjohtajan
virkaan vasta kyseisen vuo-
den syksyllä. Kaupunginval-
tuuston yksimielisesti hyväk-
symälle opintovapaalle Pelto-
maa jäi 1.9.2005 – 30.4.2008
väliseksi ajaksi. Tänä aikana
hän vasta suoritti oikeusoppi-
neen tutkinnon.
Kyseisessä kaupunginhalli-
tuksen kokouksessa tein esi-
tyksen, että alueelle ei tule
sallia tekopohjaveden tuotta-
mista. Kukaan ei lisäesitystäni
lausuntoon kannattanut ja jä-
tin mainitsemasi eriävän mie-
lipiteeni pöytäkirjaan. Sanot
sitä paremminkin sattumak-
si kuin kaukonäköiseksi vii-
saudeksi.
Olen jäävi ottamaan kan-
taa asiaan. Sen saavat äänes-
täjät ratkaista kuten tähän-
kin asti.
Väität, että en ole osallis-
tunut aktiivisesti mielenil-
maisuihin. Pudistamon kaa-
vasta Huittisten Vesiniityl-
le valitin kaikki oikeusasteet
käyden. Valitukseni hävisin.
Omaa rahaa kului valituk-
siin 280 euroa. Kaupungin-
hallituksen kokouksesta mi-
nut poistettiin, omasta mie-
lestäni kyseenalaisin perus-
tein, annettaessa lausuntoa
Lähteenmäen ynm. valituk-
seen. Tein asiasta kantelun
Eduskunnan Oikeusasiamie-
helle, joka totesi, että toimie-
lin voi, niin halutessaan, toi-
mia. Kahteen Virttaan harjul-
la olleeseen mielenilmaisuun
olen osallistunut. Toisessa
niistä ohimennen tapasim-
mekin. Otin kuvan, jossa kol-
me huittislaista henkilöä sei-
sovat kylttiensä kanssa. Kuva
julkaistiin aikanaan Jokilaak-
so-lehdessä.
Olemme molemmat tämän
yltiöpäisen vesi hankkeen vas-
tustajia. Olen yllättynyt kun
tässä vesisodassa alat haaska-
ta ”ruutiasi” saman rintaman
miehiin. Mutta näin kävi jos-
kus oikeassakin sodassa. Pää-
asia kai on, että osallistumme
taisteluun isiemme lailla.
Jukka Kivimäki (vas)
Huittinen
Lisää lukijoiden kirjoituksia sivulla 25
Sastamalan kylät yhteistyöhön?
Marianna Langenoja
Sastamalan kaupungin kylät
yritetään saada tekemään yh-
teistyötä keskenään. Sastama-
lan kaupunki ja Joutsenten-
reitti järjestivät viime viikol-
la tilaisuuden, jonne kutsut-
tiin kyläyhdistysten edustajia
keskustelemaan mahdollises-
ta yhteistyöstä. Paikalle saa-
puikin yli 30 henkilöä.
Ajatus kylien yhteistyös-
tä juontaa juurensa kaupun-
kistrategian tavoitteeseen saa-
da myös maaseutu eläväksi.
Kaupungin tavoitteena on se-
kä lisätä asukkaita kyliin että
säilyttää niiden nykyiset pal-
velut. Tavoitetta edistetään
myös nopeiden kuituyhteyk-
sien hankesuunnitelman avul-
la. Se takaa, että noin 99 pro-
sentilla sastamalalaisista olisi
mahdollisuus nopeaan inter-
netyhteyteen huolimatta sii-
tä, asuuko maalla vai kaupun-
gissa. Kyseinen hanke on val-
tion, kunnan ja EU:n rahoitta-
ma. Käytännön työt aloitetaan
Sastamalassa jo ensi vuonna.
Elämänlaatu- ja maaseu-
tujohtaja Eero Mäki-Tanilan
mukaan kylät saisivat äänen-
sä kuuluviin kunnallisissakin
asioissa paremmin yhdessä,
kuin 24 yksittäisenä kylä- tai
asukasyhdistyksenä. Kaupun-
gin olisi keskitetyn toiminnan
myötä myös helpompi suun-
nata rahoitusta kylille. Viime
vuonna avustettiin jokaista
kyläyhdistystä erikseen paril-
lasadalla eurolla, mutta Mäki-
Tanilan mukaan sellainen tus-
kin tulee jatkossa toimimaan.
Ei sitä kissan hätää
kukaan muu nosta
Paikalla oli myös Virtain ky-
lät ry esittelemässä omaa
kuntayhteistyömalliaan. Tui-
ja Veija ja Ari Rajamäki ko-
rostivat kylien merkitys-
tä koko kunnalle. -Kunta on
kuin lakana. Jos lakanaa nos-
taa keskeltä, reunat tippuvat
alas. Jos sitä päättääkin nos-
taa reunoilta, tulee keskusta
ihan varmaan mukana, he sa-
nailivat.
Heidän mielestään ongel-
ma kaupungeissa on myös se,
että kylien tapahtumat ovat
aina samana viikonloppuna.
-Miksei voitaisi sopia kylien
kesken, että te voitte pitää ta-
pahtumanne sillon ja me täl-
löin. Näin saataisiin jokai-
seen tapahtumaan kävijöitä,
he miettivät.
Veija ja Rajamäki korostivat
myös sitä, että kylien täytyy it-
se olla aktiivisesti toiminnas-
sa mukana. Silloin homma toi-
mii. -Ei kukaan muu sitä kis-
san häntää nosta, kyllä se täy-
tyy ihan itse nostaa, Tuija Veija
tokaisi.
Tilaisuudessa päätettiin-
kin perustaa Katariina Pylsyn
aloitteesta Sastamalaan työ-
ryhmä pohtimaan mahdollis-
ta kylien yhteistyöprojektia.
Riemunkiljahduksia idea ei
kyläläisissä aiheuttanut, mut-
ta seuraava tapaaminen sovit-
tiin joka tapauksessa ensi tam-
mikuuksi.
-Näin syksyisin on niin pal-
jon kaikkea muutakin teke-
mistä, joukosta mutistiin.
Tuija Veija ja Ari Rajamäki tulivat Sastamalaan Virtain
kunnasta asti esittelemään omaa kylien yhteistyömalli-
aan.