Page 11 - Alueviesti_43

11

Keskiviikko lokakuun 21. 2009

Analyysilla oikeanlaiset pohjalliset

Kropan hyvinvointi

lähtee jaloista

Maija Latva

Vammalalaisen Kesport K-M

Järvisen koko henkilökunta

on kouluttautunut jalka-ana-

lyyseihin. -Footbalance-kon-

septi perustuu yksilölliseen

jalka-analyysiin ja laitteiston

avulla koulutettu myyjä pystyy

havaitsemaan helposti jalan

mahdolliset virheasennot, sel-

vittää fysioterapeutti ja Foot-

balance-koluluttaja Olli Leh-

tonen. Hänellä on kerrotta-

vanaan karua faktaa. -Tutki-

musten mukaan jopa 75 %:lla

suomalaisista on jalan virhe-

asento. Virheasennot ovat pe-

rinnöllisiä tai syntyneet ajan

myötä. Kovat, tasaiset alustat

ja jalkineet passivoivat jalkate-

rämme lihaksia, joiden tehtä-

vä on tukea kaaria ja pitää jal-

ka oikeassa asennossa, hän sel-

vittää.

Virheasennoista

johtuvia vikoja

voidaan korjata

Lehtonen kehottaa puuttu-

maan ajoissa jalkojen virhe-

asentoihin, koska niistä joh-

tuvia vikoja pystytään poista-

maan helposti. -Harvoin tulee

ajateltua, että esimerkiksi nis-

ka-hartiasäryt, lonkkakivut

tai polvivaivat johtuvat näistä

virheasennoista. Niin se kui-

tenkin usein on, hän tietää.

-Kropan hyvinvointi kun läh-

tee sieltä jaloista, Lehtonen tii-

vistää.

Kokemuksia

analyysista

Jalka-analyysissa Olli

Lehtonen teki analyy-

sin ja pohjalliset sekä

minulle että yrityksem-

me markkinointipääl-

likkö Eeva Rasinperäl-

le. Itselläni oli mukana

lenkkarit, Eevalla ko-

rolliset saapikkaat.

Itselläni jalkojen poi-

kittaiskaaret olivat las-

keutuneet ja nilkoissa

oli lievää ylipronaatio-

ta. Sen lisäksi näkyi vai-

vaisenluu- ja vasaravar-

vasefektiä. Kuulostaapa

hurjalta. Lehtosen mu-

kaan silloin tällöin tun-

temallani niska-harti-

asäryllä on todennä-

köinen syysyhteys jal-

kapohjiini ja kylmän

tuntuiset varpaatkin

ovat virheasennoistani

johtuvaa vaivaa.

Eevalla puolestaan

jalan poikittaiskaari oli

laskenut molemmilla

puolilla ja vasemmassa

jalassa on hieman yli-

pronaatiota. Eeva oli-

kin huomannut pieniä

oireita jaloissaan, kuten

pistelyä, puutumista ja

aina kylmältä tuntuvia

varpaita.

Pohjallisten

jälkeen

Minulle kävi aluksi

niin, kuin Lehtonen ar-

velikin käyvän. Varsin-

kin oikeaan sääreen tu-

li lievää lihaskipua, kun

jalka haki uutta asen-

toa. Parin viikon käytön

jälkeen jo ennestäänkin

lievä kipu hävisi ja ja-

lat ovat kiistatta tun-

tuneet levänneemmil-

tä. Olen käyttänyt poh-

jallisia päivittäin, koska

olen änkenyt ne myös

työkenkiini. Olen kui-

tenkin vakuuttunut sii-

tä, että satsaus toisiin,

ohuempiin pohjallisiin

kannattaa. Näitä pidän

lenkkareissa ja toisia

vaihtelen tarpeen mu-

kaan työkengistä saa-

pikkaisiin ja toisin päin.

Eevan mukaan jo ai-

emmin hyvin jalkaan

istuneet kengät istui-

vat pohjallisten ansios-

ta vieläkin paremmin.

-Nyt olen käyttänyt poh-

jallisia pari viikkoa niin

ahkerasti kuin suin-

kin mahdollista, vaihta-

en niitä kengistä toisiin.

Tosin jonkin verran ti-

laa kengistä pitää löytyä,

jotta pohjalliset mahtu-

vat, hän tuumaa.

Merkittävin Eevan

huomaama asia on se,

että hänen jalkansa ei-

vät ole kertaakaan tun-

tuneet väsyneiltä, eikä

jalkapohjissa ole ollut

kivistystä tai muitakaan

väsymisen merkkejä.

-Verenkierto jaloissani

on tuntunut parantu-

van ja myös puutumis-

oireet, joita aiemmin

olen tuntenut vasem-

massa ukkovarpaassa,

on vähentynyt, hän lu-

ettelee.

Fysioterapeutti ja Footbalance-koluluttaja Olli Lehtonen (vasemmalla) opasti Kesport K-M Järvisen henkilökun-

taa analyysin saloihin. Petri Yli-Vainio ja Jaana Laakso siirtävät kuvia tietokoneelle, kauppias Kari-Matti Järvinen

seuraa tilanteen edistymistä.

Asiakas seisoo aluksi lasisen podoskoopin päällä ja sen alla oleva peili näyttää hyvin

jalan kosketuspinnat.

Kamera ottaa kuvat nilkoista ja ne analysoidaan tietokoneen ruudulla.

Kaikkiin kenkiin

Lehtonen oikoo myös käsityk-

siä, joiden mukaan muotoiltu-

ja pohjallisia tarvitsisivat vain

huippu-urheilijat tai muuten

vaan paljon liikkuvat. -Pohjal-

lisia tilataan yhtä paljon taval-

lisiin kävelykenkiin, työken-

kiin, korkokenkiin, luistimiin

ja jopa monoihin.

Ylivoimaisesti yleisin jalan

virheasento on ylipronaatio.

-Se on sitä, että askeleen aika-

na nilkkanivel liikkuu yliko-

rostuneesti sisäänpäin, Lehto-

nen opastaa. Hänen mukaansa

monet huomaavat ylipronaa-

tion jo kengistään, jotka ajan

myötä näyttävät ”linttaan” as-

tutuilta.

Ylipronaation vastakoh-

ta on supinaatio, jolloin nilk-

kanivel liikkuu ylikorostu-

neesti ulospäin. -Tämä estää

jalan nilkkanivelen normaalin

joustoliikkeen ja heikentää ja-

lan luonnollista iskunvaimen-

nusta, Lehtonen jatkaa.

Asia kuntoon 10

minuutissa

Jalka-analyysin teko ei ole mi-

tään tähtitiedettä. -Footbalan-

ce-konsepti on suomalainen,

palkittu innovaatio, joka on le-

vinnyt myös muihin Pohjois-

maihin, Lehtonen kertoo.

Asiakas seisoo aluksi la-

sisen podoskoopin päällä ja

sen alla oleva peili näyttää hy-

vin jalan kosketuspinnat. Ka-

mera ottaa kuvat nilkoista ja

ne analysoidaan tietokoneen

ruudulla.

Sen jälkeen valmiiksi läm-

mitetty pohjallinen asetetaan

muotoilutyynyn ja jalan väliin

ja pohjallinen muotoillaan ja

tarkastetaan huolellisesti, et-

tä pohjallinen on jalkakaaren

mukainen. -Samoilla analyy-

sitiedoilla voidaan tehdä use-

ammatkin pohjalliset, sillä

pohjallisista löytyy kolmea eri

vahvuutta. Lenkkareihin ote-

taan tietysti vahvemmat poh-

jalliset kuin korkokenkiin, Ol-

li Lehtonen juttelee.

T

ällä viikolla Sastamalassa oli iloinen tapahtuma.

Aluesairaalan lisärakennus vihittiin käyttöön.

Samalla varmistui psykiatrisen laitohoidon

kymmenvuotisten perinteiden jatkuminen paikkakun-

nalla. Tärkeintä on tietenkin se, että potilaat ja työnte-

kijät pääsevät nykyaikaisiin tiloihin, jossa voidaan aikai-

sempaa paremmissa tiloissa hoitaa potilaita. Psykiatri-

an osasto siirtyi Sastamalassa kertaheitolla 2000-luvulle

ja keskittämisen myötä aluesairaalan asema vahvistuu.

Toiminnan loppuminen Hyrkiltä ja mahdollisten ra-

kennusten purkaminen on herättänyt paljon keskuste-

lua. On kuitenkin hyvä muistaa, että Hyrkin jatkami-

nen entiseen tapaan ei ollut realistinen vaihtoehto. Ra-

kennus oli liian vanha, liian huonokuntoinen ja liian

suuri avohoitoon painottuvalle nykyhoitomallille. To-

dellisia vaihtoehtoja oli siis vain kaksi. Joko rakenne-

taan uusi nykyaikainen osasto aluesairaalan yhteyteen

tai psykiatrinen laitoshoito Sastamalasta loppuu koko-

naan ja keskitetään sairaanhoitopiirin muihin yksiköi-

hin. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi merkinnyt kymme-

nien työpaikkojen siirtymistä muualle ja heijastunut ko-

ko aluesairaalan toimintaan.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri joutuu lähivuosina miet-

timään maakunnan eri pisteissä olevien toimintojensa

sijoittumista, kun huomattavia korjaustarpeita on laa-

jalti. Vahvimmilla ovat ne yksiköt, jotka ovat tiloiltaan

nykyaikaisia. Lisärakennuksen valmistumisen jälkeen

ja monilla osastoilla tehtyjen peruskorjausten myötä

Vammalan aluesairaala on tiloiltaan erinomaisessa kun-

nossa ja siten toimintakykyinen myös tulevaisuudessa.

Sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikko esittää SOTE-

piiri mallia, jossa Suomi jaettaisiin 40-60 sote-piiriin,

joiden väestöpohja olisi vähintään 40000-50000 hen-

keä. Pirkanmaalla se käytännössä merkitsisi sote-piiri-

en muodostumista nykyisten aluesairaaloiden käyttäjä-

kuntien mukaan. Tällöin VASin ympärille muodostu-

vaan sote-piiriin kuuluisivat Sastamalan ja Punkalaitu-

men lisäksi Luoteis-Pirkanmaan kunnat Hämeenkyrö,

Ikaalinen, Parkano ja Kihniö. Joukkoon sopisi hyvin

myös Huittinen, joka on todella merkittävä Vammalan

aluesairaalan käyttäjäkunta.

SOTE-piiriasia tulee käsittelyyn eduskunnassa kevääl-

lä, kun terveydenhoitolakia uudistetaan. Tässä vaihees-

sa on vielä liian aikaista arvioida lopputulosta tarkasta

mallista tai kuntien päätöksistä. Joka tapauksessa kehi-

tys vie kuitenkin ministeri Risikon viitoittamaan suun-

taan, joka korostaa aluesairaaloiden merkitystä. Joten

Vammalan aluesairaalan tilojen nykyaikaistuminen

ajoittuu myös tältä osin aivan kohdalleen. Tärkeintä on

kuitenkin se, että potilaille voidaan antaa mahdollisim-

man hyvä hoito ja henkilökunta saa tehddä työtään toi-

minnallisesti erinomaisissa tiloissa.

• Arto Satonen

Uudis-

rakennus

vahvistaa

aluesairaalaa

Page 11 - Alueviesti_43_2009