11
Keskiviikko lokakuun 28. 2009
in viikonloppuna
Tasavallan presidentilläkin on Sirosten tekemä salkku
Pariskunnan pyörittämä vuoden yritys
edustaa käsityöosaamista parhaimmillaan
Sastamalan Äetsän alueen
vuoden yritys on Laukku-
työ Kauko Sironen. Sen yrit-
täjät ja samalla ainoat työnte-
kijät Terttu ja Kauko Sironen
ovat valinnan tehneiden mu-
kaan osoittaneet pitkän yrit-
täjäuransa aikana laaja-alais-
ta ammattitaitoa, osaamista ja
joustavuutta.
Pariskunnan yritys edus-
taakin paikkakunnan perin-
teistä käsityöosaamista par-
haimmillaan. Terttu ja Kau-
ko kertovat arvostavansa saa-
maansa nimitystä.
-Hienoa, että meidän todel-
listen pienyrittäjien työtä huo-
mioidaan näin, tämä oli to-
dellinen yllätys, Kauko sanoo
ja Terttu lisää, että kyllä tieto
nimityksestä veti heidät aluksi
ihan sanattomiksi.
Pieni apulainen
Terttu ja Kauko ovat aina pys-
tyneet myös yhdistämään
perheen ja työn. Pariskunnan
kaksi jo aikuista tytärtä ei-
vät koskaan ole olleet päivä-
hoidossa, vaan pyörivät aikoi-
naan äidin ja isän apuna vers-
taalla ja oppivat oikein käte-
viksi käsistään. Nyt mummun
ja papan apuna häärii lähes
päivittäin kampaamoyrittäjä-
nä työskentelevän Marita-tyt-
tären tytär, pian kaksivuoti-
as Siiri.
-Välillä haukataan välipalaa
ja päiväunet Siiri nukkuu tuol-
la meidän yläkerrassa, Tert-
tu kertoo ja osoittaa verstaan
kanssa samassa pihapiirissä
olevaa taloa.
Siellä samaisessa yläker-
rassa Siroset tekivät laukku-
ja tammikuuhun 1992 saak-
ka, jolloin verstasrakennus
valmistui. -Itkuhälytin ker-
too, milloin Siiri herää, Tert-
tu jatkaa.
Kiikasta löytyi työ
ja elämänkumppani
Kauko on kotoisin Keski-Suo-
mesta, Kannonkoskelta. Kiik-
kaan hän tuli vuonna 1969.
Kiikasta löytyi sittemminmyös
Terttu. -Sisareni mies, Asplun-
din Vilho minut on tälle alal-
le opettanut, Kauko selvittää.
Viitisen vuotta Asplundilla
työskenneltyään Kauko perus-
ti oman yrityksen, eikä ole päi-
vääkään päätöstään katunut.
-Onhan meillä vaikeitakin ai-
koja ollut, mutta kovalla työl-
lä on aina pärjätty, hän toteaa.
Terttu oli töissä toisaalla
vuoteen 1979 asti, jolloin hän-
kin tuli yritykseen mukaan
täysipäiväisesti.
-Meillä on aina ollut peri-
aatteena se, että otamme vas-
taan kaikki työt mitä pystym-
me tekemään ja ne myös teh-
dään valmiiksi siihen päivä-
määrään mennessä, kun on
ollut puhe. Siitä emme ole ker-
taakaan lipsuneet, Siroset pai-
nottavat.
Halpatuonti söi
suomalaisen laukun
Siihen aikaan kun Laukkutyö
Kauko Sironen aloitti, Kiikas-
sa tehtiin laukkuja lähes jo-
ka pirtissä. Nyt Siroset alka-
vat olla alansa viimeisiä, yri-
tysnimen alla työskenteleviä.
-Toki verokirjalla tekeviä kä-
sityöläisiä vielä löytyy muuta-
mia, Kauko kertoo.
Myös ala on kokenut muu-
toksen. -Alkuun tehtiin lähes
yksinomaan laukkuja, mut-
ta nyt niitä ei tehdä juuri lain-
kaan, Kauko kertoo. -Muutos
tapahtui -90 -luvun alkupuo-
Terttu ja Kauko Sironen työn touhussa. Verstaalla on lähes päivittäin apuna myös pariskunnan tyttärentytär Siiri.
-Siiri on niin helppo hoidettava, Terttu-mummu kehaisee.
liskolla. Silloin halpatuonti-
maista alkoi tulla ryminällä
hienoja laukkuja ja sellaiseen
hintaan, ettei kotimainen työ
enää kannattanut, Terttu tar-
kentaa.
Olutpullon cooleri
voi olla nahkaakin
Sirosen verstaassa tehdään tä-
nä päivänä lähinnä koteloi-
ta kanteleille ja muille instru-
menteille, salkkuja, passiko-
teloita, lompakoita, kansioita
sekä liikelahjoja moneen läh-
töön. Valtaosa työn teettäjistä
on lähialueen laukkuliikkeitä,
jotka tilaavat työn omien mal-
liensa mukaan. Yrityslahjojen
tilaajat voivat joko viedä mal-
lin mukaan tai pyytää Sirosia
suunnittelemaan jonkun tuot-
teen. Esimerkiksi nahkaisia
olutpullon coolereita ja nah-
karuusuja on tehty yritysten
omilla logoilla.
Sirosten työnjako on selvä:
Kauko meistaa nahat ja vuo-
dat sekä kasaa tuotteen, Ter-
tun hommiin kuuluu liima-
us- ja maalaustyöt, joskus om-
pelukin. -Ja kaikki paperityöt
hoitaa Tevrttu, onneksi, Kau-
ko kiittelee.
Sirosten verstaan seinällä
komeilee kuva, jossa adjutantti
kantaa presidentti Tarja Halo-
sen salkkua. Se salkku on Siros-
ten tekemä. -Ja Pentti Arajär-
vellä on meidän tekemämme
kravattikotelo, Terttu paljastaa.
Arki unohtuu
asuntovaunussa
Terttu ja Kauko ovat esimer-
killisiä pienyrittäjiä. Verstaalle
herätään vaikka aamuneljäl-
tä, jos työ sitä vaatii. Viikon-
loppuisin he kuitenkin osaa-
vat hellittää ja olla edes au-
kaisematta verstaan ovea. Ke-
sälomilla pariskunta kytkee
asuntovaunun auton perään
ja lähtee tuulettumaan. Usein
Keski-Suomeen, Kaukon ko-
tikonnuille. Siihen aikaan kun
tyttäret Marita ja Mervi asui-
vat vielä kotona, perhe lomai-
li vuosittain myös ulkomailla.
Tertulta ja Kaukolta on lu-
kuisia kertoja tiedusteltu, mi-
ten he pystyvät olemaan koko
ajan yhdessä, töissä ja vapaalla.
Siihen he eivät oikein osaa vas-
tata, koska kaikki on aina suju-
nut niin hyvin. Kovin harmoni-
selta pariskunta näyttääkin na-
putellessaan passikoteloita kiin-
ni pikku-Siirin puuhastellessa
omiaanmummun ja papan vie-
ressä. Pian Terttu katsahtaa kel-
loa ja kävelee pihan poikki talol-
le. Kauko tietää, että kello 11 on
lounas. Niin on aina ollutkin.
Tyrvään Kartanon yrittäjät Pentti ja Ariel Mäki-Soini (kuva vasemmalla) ja kylpytynnyreitä valmistavan äetsäläi-
sen Kiramin yrittäjä Mika Rantanen (kuva oikealla ylhäällä) palkittiin juhlassa Hyvä työnantaja -palkinnoilla. Pal-
kinnot luovuttanut Sastamalan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Regina Salkovic kiitteli molempia yrityksiä hei-
dän harjoittamastaan hyvästä henkilöstöpolitiikasta. -Sellaisella imagolla on merkitystä, kun haetaan työntekijöi-
tä, Salkovic painotti.
Yllä vasemmalla: Lauantai-
na arkinen aherrus palkit-
tiin. Kuvassa kaupungin-
valtuuston puheenjohtaja
Pauli Pietilä, Suodennie-
men vuoden yrittäjä Hilp-
pa Vaahtera, kaupungin-
johtaja Paavo Salli, Vam-
malan vuoden yrittäjät
Martti ja Sinikka Suoma-
lainen, Mouhijärven vuo-
den yrittäjä Satu Janhunen
ja Äetsän vuoden yrittäjät
Kauko ja Terttu Sironen.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32