11
Keskiviikko marraskuun 4. 2009
Ratahallintokeskus parantaa rataa Tampereen ja Porin välillä
Muutoksia junaliikenteessä
marraskuussa
Pahoittelemme ratatöistä aiheutuvia häiriöitä.
Lisätietoja liikennejärjestelyistä saa asemilta,
VR Puhelinpalvelusta 0600 41 900 (1 euro/puhelu + pvm) tai Internetistä
.!.
La–su 7.–8.11. ja 21.–22.11.
Lauantai-iltaisin Tampereelta Poriin klo 18.15
(H 471) ja klo 22.05 (H 475) lähtevät taajamajunat sekä
Porista Tampereelle sunnuntaisin klo 7.15 (H 462) ja
klo 10.15 (H 464) liikennöivät taajamajunat korvataan
linja-autoilla.
Osa linja-autoista ajaa suoraan Tampereen ja Porin
välillä ja osa kiertää väliasemien kautta. Väliasemilta
(Harjavalta, Kokemäki, Vammala, Karkku, Nokia)
linja-autot lähtevät junien lähtöaikaa myöhemmin.
Linja-autokorvausten vuoksi matka-ajat pitenevät.
Porista Tampereelle väliasemien kautta kiertäviltä
linja-autoilta ei ole välitöntä jatkoyhteyttä junilla.
Myös Tampereelta Poriin väliasemien kautta
ajettavat linja-autot saapuvat asemille juna-aika-
tauluja myöhemmin.
Junia korvaavat kuljetukset lähtevät rautatieasemilta.
Linja-autojen lähtöpaikat on merkitty opastein.
Korvaavissa linja-autokuljetuksissa voi matkustaa
taajamajunalipulla. Niissä käyvät myös kaikki muut
VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen matkaliput.
Mukaan voi ottaa vain käsimatkatavaraa.
Kiikoislainen Elma Kulonpää rakastaa käsitöitä
Elämänmyönteisyys
on kantanut jo 95 vuotta
Maija Latva
Kiikoislainen Elma Kulonpää
on käsityöihminen. Sen lisäk-
si että hän on lahjoittanut nii-
tä valtavat määrät sukulaisil-
leen ja ystävilleen, niitä löy-
tyy runsaasti hänen kauniis-
ta kodistaankin. On liinoja,
tyynynpäällisiä, verhoja, peh-
mokissoja ja -hiiriä, enkeleitä
ja jääkaappimagneeteilla va-
rustettuja perhosia, vain joita-
kin luetellakseni. Elma tekee
itse myös kaikki kortit, joil-
la muistaa läheisiään ja ystä-
viään merkki- ja juhlapäivinä.
Vi ime
s unnunt a i na
95-vuotta täyttänyt Elma on
lisäksi kova lukemaan ja täyt-
tämään sanaristikoita. -Tele-
visiosta katson uutisia ja ajan-
kohtaisohjelmia, mutta myös
Kotikatua ja englantilaisia lää-
kärisarjoja, hän kertoo. Kir-
jahyllystä löytyy Laila Hieta-
miestä, Enni Mustosta, Kaari
Utriota ja Raija Orasta. Myös
hengellinen kirjallisuus on El-
malle mieleen.
”Laiskana ei
saanut olla”
Elma on kiikoislainen ihan
syntyjäänkin. Hän pohtii, että
hänen lapsuutensa oli aika ta-
valla toisenlainen kuin nyky-
lapsilla. -Silloin oltiin paime-
nessa ja tehtiin kotona kaik-
kea, mihin kyettiin. Laiskana
ei saanut olla, hän muistelee.
Kansakoulua hän kävi nel-
jä vuotta ja heti rippikoulun
jälkeen Elma meni töihin tä-
dilleen. Miehensä Laurin hän
tapasi ”jossakin nurkkatans-
seissa” ja pariskunta avioitui
vuonna 1934 ja heille syntyi
neljä tyttöä, Annikki, Anneli,
Anja ja Anita. Erityisesti An-
jan syntymä sotajoulun edellä,
22.12.1939, on jäänyt Elman
mieleen. -Silloin oli paukkuva
pakkanen ja lähdin hakemaan
sota-avustusta Korvenperästä.
Takaisin tullessani minulle tu-
li kovin huono ja heikko olo ja
poikkesin Marjajärven lähellä
asuvalle Lydia-tädilleni hen-
gähtämään. Hän lähti saatta-
maan minua kotiin, josta ta-
lon töihin apuun kutsuttu El-
man veli lähti hakemaan kä-
tilöä kylältä. Kätilö ei paikalle
ehtinyt, vaan Lydia sai toi-
mia kätilönä. Rintamalla isän-
maan puolesta taistellut Lauri-
isä näki tyttärensä ensi kerran
vasta kevään korvalla.
Leskeksi Elma jäi vuonna
-73, kun rakas puoliso sai sai-
raskohtauksen kesken töitään
kotitilan kaurapellolla.
Tytär käy joka päivä
Elma Kulonpää on tyytyväi-
nen, että saa asua itsenäises-
ti kunnalta vuokraamassaan
rivitalokodissa, jossa hän on
asunut jo 23 vuotta. Onnel-
linen tästä mahdollisuudes-
ta on myös Elman tytär Anja
Kaistamo. Hän tulee joka aa-
mu äitinsä luokse ja valmistaa
päivän ruuat ja auttaa muis-
sakin askareissa, joissa apua
tarvitaan. Partaveitsen terä-
vä ikäihminen harmittelee, et-
tä jalat eivät aina oikein tot-
tele ja välillä vaivaa huima-
us, jonka vuoksi Elma joutui
jättämään käyntinsä kunnan
järjestämässä käsityökerhos-
sakin. -Onneksi vaivat eivät
haittaa käsitöiden tekemistä,
hän naurahtaa ja toteaa ole-
vansa kaikin puolin tyytyväi-
nen elämäänsä. Elämänmyön-
teisyys lieneekin yksi Elman
pitkän iän salaisuuksista. -Ja
olen aina myös syönyt kovas-
ti kalaa, hän kertoo ja lisää, et-
tä Anja pitää huolen siitä, että
”sitä vihreääkin” löytyy lauta-
selta päivittäin.
Yksin, muttei
yksinäinen
-Ennen vanhaan elämä oli pal-
jon yksinkertaisempaa, mutta
ihmiset taisivat silti olla tyyty-
väisempiä kuin nykyään, El-
ma pohtii. -Silloin ehdittiin
kyläänkin kutsumatta, otettiin
kudin mukaan ja puhuttiin
kaikki maailman asiat, hän jat-
kaa. Vaikka Elma asuukin yk-
sin, yksinäinen hän ei missään
tapauksessa ole. -Anja käy jo-
ka päivä ja lisäksi minulla on
niin ihania naapureitakin, hän
kiittelee.
Lähtiessäni saan Elmalta
vielä kauniita käsitöitä. Mag-
neeteilla varustetut perho-
set päätyvät keittiööni ja kau-
nis virkattu enkeli löytää paik-
kansa vanhan piirongin pääl-
tä, kynttilälyhdyn vierestä.
Elmalla perjantai jatkuu ku-
ten muutkin perjantait, silloin
he käyvät Anjan kanssa sau-
nassa. -Ja saunan jälkeen otan
aina pienen tilkkasen konjak-
kia, Elma paljastaa. -Se virkis-
tää sydämen toimintaa, hän li-
sää.
95-vuotiaalla Elma Kulonpäällä on neljä lasta, 12 lasten-
lasta ja 20 lastenlastenlasta, viidettä polveakin on jo yh-
deksän kappaletta.
Näillä ahkerilla käsillä on tehty paljon töitä, raskaita
maatalon töitä ja kauniita käsitöitä.
Vaikka Elma on lahjoittanut valtavan määrän käsitöitä sukulaisilleen ja ystävilleen, niitä löytyy runsaasti myös hä-
nen kotoaan. -Tällaista pientä ja itsetehtyä on kiva antaa muistoksi, kun joku tulee käymään, Elma sanoo.
Elma tekee itse myös kaikki kortit, joilla muistaa lähei-
siään ja ystäviään merkki- ja juhlapäivinä.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32