Page 12 - Alueviesti_45

12

Keskiviikko marraskuun 4. 2009

Eläinlääkäriliiton

hyvinvointipalkinto

Punkalaitumelle

Suomen Eläinlääkäriliiton

eläinten hyvinvointipalkinto

on jaettu ensimmäistä kertaa

ja sen sai Simo ja Anne Takku

Punkalaitumelta.

Palkinnon myöntämisel-

lä kannustetaan eläinten pitä-

jiä entistä parempaan eläinten

hyvinvoinnista huolehtimi-

seen sekä palkitaan erinomai-

sella tavalla tässä onnistunei-

ta tahoja.

Suomen Eläinlääkärilii-

ton mukaan Takut ovat onnis-

tuneet erinomaisella tavalla

huolehtimaan sikojen hyvin-

voinnista.

Noin 80 emakon jalostus-

sikalan omistajat ovat pitä-

neet sikojen hyvinvointia kes-

keisimpänä asiana jo sikala-

rakennuksen suunnitteluvai-

heessa. Takun sikalassa on

sekä rakenteiden että hoito-

käytäntöjen huolellisella miet-

timisellä ja toteuttamisella on-

nistuttu takaamaan niin ema-

koiden kuin porsaidenkin hy-

vinvointi.

Vapautta ja virikkeitä

Emakot porsivat ja ovat koko

tiineysaikansa vapaina. Porsi-

tusosaston karsinat ovat keski-

määräistä suuremmat ja suun-

niteltu niin, että ne pysyvät

siisteinä ja kuivina. Tiineet ja

tiineytettävät emakot ovat tila-

vassa pihatossa.

Kaikilla sioilla on runsaas-

ti olkea virikemateriaalina ja

kuivikkeena.

Porsaille on helposti toteu-

tettavilla ratkaisuilla turvattu

vedottomat, kuivat ja lämpi-

mät olosuhteet.

Sikalan rakenteet on mie-

titty myös isäntäväen kannal-

ta vaivattomiksi ja muun mu-

assa tilavat käytävät ja hyvä va-

laistus mahdollistavat sujuvan

hoitotyön.

Eläinten sairastavuus ja

kuolleisuus ovat tilalla vähäi-

siä, minkä vuoksi myös lääk-

keiden käyttö on hyvin vä-

häistä.

Takun tilalla on myös kor-

kean tason tautisuojaus, mikä

on jalostussikalana toimittaes-

sa välttämätöntä.

Simo Takku isännöi puo-

lisonsa kanssa 80 emakon

jalostussikalaa Punkalai-

tumella.

Metsärannan Lihan Arvo Marttilasta

tuli Punkalaitumen vuoden yrittäjä

Erkki Petman

Punkalaitumen vuoden 2009

yrittäjäksi paljastui perjantain

yrittäjäjuhlassa Arvo Marttila,

mies Metsärannan Lihan ta-

kaa. Hän pyörittää puolison-

sa Sirun kanssa maatilayritys-

tä, joka valmistaa ja myy oman

sikalan possuista valmistettu-

ja lihajalosteita sekä tekee ns.

rahtitöitä muille lihankasvat-

tajille ja myös metsästäjille.

Tilan tuotantosuunnan

muutosta ryhdyttiin suun-

nittelemaan jo vuonna 1995

kun ilmassa oli EU:n maata-

loudelle aiheuttamia uhkaku-

via. Tila oli tuolloin vielä Ar-

von isän, Esko Marttilan kä-

sissä. Vuonna 2001 Arvo ja

Siru ottivat tilasta vastuun,

mutta isä-Esko, vaikka onkin

eläkeläinen, tekee yhä ”näky-

mätöntä työtä nurkissa”, ku-

ten poika sanoo.

Siru Marttila on kotoisin

punkalaitumelaisesta yrittäjä-

perheestä ja koulutukseltaan

laskentamerkonomi.

Uusi sukupolvi remontoi ja

rakensi pikkuhiljaa tilaa muu-

toksia vastaavaksi. Pääraken-

nus remontoitiin, samoin si-

kalat, ja rakennettiin myös yk-

si uusi rakennus.

Makkaran valmistus al-

koi tilalla jo kymmenen vuot-

ta sitten. Yhtenä päivänä vii-

kossa, perjantaina, tilan oma

myymälä on avoinna kaikel-

le kansalle, muu markkinointi

tapahtuu jälleenmyyjien kaut-

ta, jotka Arvo Marttilan mu-

kaan sijiatsevat noin sadan ki-

lometrin säteellä tilasta.

- Kaikki lihasiat kasvate-

taan itse, samoin niiden rehu,

kertoo isäntä. - Sikoja kasva-

tetaan vuosittain 1000 - 1500

kappaletta.

Merkittävää on myös met-

sästysseuroille tehtävä rah-

tityö. - Käsittelemme tuhat-

kunta peuraa vuosittain, hän

sanoo. - Valmistamme myös

rahtityönä makkaraa ulko-

puolisille tilaajille.

Kerralla Metsärannan ti-

lalla kasvaa 550 sikaa. Muuta

karjaa tilalla ei ole. Rehua vil-

jellään 96 hehtaarilla. Osa täs-

tä on vuokramaata.

- Syksy on sesonkiaikaa,

mutta talvella on hiljaista.

Isäntä kertoo, että karkeasti

ottaen neljällä vieraalla työn-

tekijällä tullaan toimeen mut-

ta että kahdeksaakin tarvitaan.

Ja saamastaan tittelistä hän

toteaa, ettei yksi ihminen mi-

tään tee. - Hyvä ja osaava vä-

ki tässä on yhtä lailla takana.

Arvo Marttila toteaa, et-

tä yritystä pitää kehittää jat-

kuvasti mutta että mitään ra-

dikaalia ei ole suunnitteilla.

- Olemme panostaneet vii-

meisimmän vuoden aikana

markkinointiin ja meillä on

oma myyntimies. - Markki-

nointi oli ennen pullonkaula.

- Perushommia kyllä tekee,

mutta markkinointi vaatii ai-

kaa.

Vasta 35-vuotiaalla Arvolla

ja hänen vaimollaan on kaksi

tytärtä, kuusi- ja kymmenvuo-

tiaat Iita ja Elli, joiden tulevai-

suudenssuunnitelmat ovat vie-

lä arvoitus.

Nuorempi tosin on ilmoit-

tanut, että ryhtyy kokiksi ja

menee Turkuun. Vanhempi

tyttäristä ratsastaa. Siihen on-

kin hyvä mahdollisuus, sillä ti-

lalla on kaksi ponia ja yksi iso

hevonen.

Jos vanhemmat ja koko perhe haluaa pitää rauhassa lomaa, homma ei onnistu kotitialla. - Kauemmaksi pitää läh-

teä, Lappiin tai etelään, tuumaa yrittäjäpariskunta, joiden yritys elää nyt vuoden kiireisintä aikaa.

Vuoden yrittäjät

Huittislainen Pauli

Kurunmäki on

Vuoden optikko

Huittisten Näkökeskus Oy:n

yrittäjäoptikko Pauli Kurun-

mäki on valittu valtakunnalli-

seksi Vuoden optikoksi ja tun-

nustus julkistettiin viikonlop-

puna alan valtakunnallisessa

koulutustapahtumassa Hel-

singissä. Kurunmäen ansioik-

si katsottiin muun muassa hä-

nen halunsa kehittää sekä itse-

ään että koko optista alaa.

Pauli Kurunmäen valinta-

perusteena pidettiin erityises-

ti esimerkillistä ja tinkimätön-

tä ammatinharjoittamista. Ku-

runmäellä on halua kouluttau-

tua jatkuvasti ja hän kouluttaa

myös kollegoitaan. Kurunmä-

ki on lisä- ja jatkokouluttau-

tunut muun muassa heikko-

näköisten apuvälineiden so-

vittajaksi sekä ortoptiikan ja

optoergonomian osaajaksi.

Omassa liiketoiminnassaan-

kin hän on kehityksen kärjes-

sä: hän on ottanut käyttöön

uusia palveluja kuten silmän-

pohjakuvaukset alueensa ter-

veyskeskuksissa sekä koulu-

laisten näönhuoltopalvelut.

Vastuuntuntoinen

ote alan asioihin

Etelä-Pohjanmaalta kotoisin

oleva, Satakunnan Huittisis-

sa asuva Kurunmäki valmistui

optikoksi Helsingissä vuonna

1983. Heti valmistumisensa

jälkeen hän siirtyi yrittäjäksi ja

vuonna 1991 hän osti Huittis-

ten Näkökeskus Oy:n. Kurun-

mäki on osaomistajana Koke-

mäen Näkökeskus Oy:ssä ja

Vammalan Optiikka Oy:ssä.

Hän toimii myös kaikkien yri-

tysten toimitusjohtajana. Ku-

runmäki työskentelee pääasi-

assa Huittisten liikkeessä.!

Kurunmäen valintaperus-

teissa korostettiin lisäksi Ku-

runmäen vastuuntuntoista

otetta alan yhteisiin asioihin.

Hän on toiminut optisen alan

järjestöjen hallituksissa yhtä-

jaksoisesti vuodesta 2000 alka-

en; parhaillaan Optisen Alan

Tiedotuskeskuksen puheen-

johtajana sekä Suomen Optik-

koliikkeiden Liitto ry:n halli-

tuksen jäsenenä. Kurunmäel-

lä on lukuisia muitakin luotta-

mustehtäviä: hän on Huittisten

Säästöpankin sekä Huittisten

Sanomalehti Oy:n hallitusten

varapuheenjohtaja, nuorkaup-

pakamarin kunniajäsen ja Suo-

men vanhimman yrittäjäyhdis-

tyksen, Huittisten Yrittäjät ry:n

entinen puheenjohtaja. Kurun-

mäki toimii myös paikallisessa

Lions Clubissa sekä Odd Fel-

low-järjestössä. Kurunmäen

tärkeimpiä harrastuksia ovat

luonnossa liikkuminen vaelta-

en, soutaen ja suksilla, samalla

maisemia kuvaten.

”Paljon uskoa

ja kovaa työtä”

Pienyrittäjän arki on nykyises-

sä taloustilanteessa vaativaa ja

stressaavaa: -Tarvitaan paljon

uskoa ja kovaa työtä, Kurun-

mäki toteaa. Voimanlähtei-

nä perheensä lisäksi hän pitää

henkilöstöään ja työtoverei-

taan, yrittäjäkollegoitaan sekä

Länsioptikot-liikeryhmää, jo-

hon Kurunmäen liikkeet kuu-

luvat. Nämä verkostot lisää-

vät hänen mukaansa mikrota-

son yrittäjän mahdollisuuksia

pärjätä yhä suurempiin yksi-

köihin siirtyvässä optisen alan

kaupassa.

Vuoden optikko -valinnan

tekivät työntekijäjärjestö Suo-

men Optikoiden Ammattiliit-

to ry:n ja yrittäjäjärjestö Suo-

men Optikkoliikkeiden Liitto

ry:n hallitukset. Valinta tehtiin

18. kerran.

Sokeain viikko alkaa sunnuntaina

Tuntuvaa tietoa ei voi

aina korvata äänitteellä

Tänä vuonna on vietetty piste-

kirjoituksen kehittäjän, Louis

Braillen syntymän 200-vuo-

tisjuhlavuotta ja pistekirjoi-

tus sekä muut kohomerkinnät

ovat esillä myös Sokeain vii-

kolla eri puolella Suomea. Nä-

kövammaisten Keskusliitossa

toimii maan ainoa pistekirjoi-

tuskirjapaino.

Se tuottaa kirjojen ja lehti-

en lisäksi myös muita koho-

materiaaleja kuten karttoja ja

opaskylttejä.

Pistekirjoitus mahdollis-

taa luku- ja kirjoitustaidon

näkövammaisille ja kuuro-

sokeille.

Vaikka tekninen kehitys on

tuonut vaihtoehtoja tiedon-

saannille, äänitteet ja tieto-

koneen puheohjelmat tuskin

koskaan voivat täysin korvata

itse luettua tai sormin tunnus-

teltavaa tietoa.

Esimerkiksi pistekirjoitus-

näyttö tietokoneen apuväli-

neenä on tarpeen opiskelus-

sa ja työelämän monissa teh-

tävissä.

Sormin tuntuva

tieto on tarpeen

Tietokone on helpottanut

myös pistekirjoitusmateriaa-

lin tuottamista, sillä pistekir-

joitustulostimella pystyy tu-

lostamaan pistekirjoituksek-

si millä tahansa tekstinkäsitte-

lyohjelmalla tuotettua tekstiä.

Sormin tuntuva tieto on

tarpeen monessa paikassa ku-

ten pakkauksissa. Pitkien nu-

merosarjojen ja vieraiden kiel-

ten lukeminen onnistuvat toki

kuuntelemallakin, mutta luke-

malla sormin, asiat hahmottu-

vat toisin.

Näkövammaiset lapset op-

pivat pistekirjoituksen samaan

aikaan kuin heidän ikätoverin-

sa lukemaan ja kirjoittamaan.

Myöhemmin näkönsämenettä-

neet voivat opiskella pistekirjoi-

tusta Näkövammaisten Keskus-

liiton kuntoutuksessa tai koti-

seudulla joko näkövammaisten

alueyhdistyksen opintokerhos-

sa tai pistekirjoitusohjaajan yk-

silöllisessä ohjauksessa.

PauliKurunmäki kertooarvostavansa saamaansanimitystä.

Page 12 - Alueviesti_45_2009