Page 22 - Alueviesti_45

22

Keskiviikko marraskuun 4. 2009

Fysioterapeutit saavat voimaa työnohjauksesta:

”Elämme itsemme

näköistä elämää”

Marianna Langenoja

Täytyy tehdä, täytyy mennä,

täytyy muistaa... Sitähän se on,

normaalin ihmisen arki sekä

työelämässä että vapaa-ajalla.

Ei ole ihme, että mielenterve-

yshäiriö on yleisin työkyvyt-

tömyyseläkkeelle joutumisen

syy. Eläketurvakeskuksen mu-

kaan runsaat 4000 suomalais-

ta joutui työkyvyttömyyseläk-

keelle masennuksen vuoksi

vuonna 2007. Lukumäärä on

puolitoistakertaistunut kym-

menessä vuodessa.

Sastamalalainen psykiat-

rinen sairaanhoitaja, työnoh-

jaaja Leena Kukkonen-Lah-

tinen on pistänyt merkil-

le yhteiskunnan yhä kiivas-

tuneemman tahdin. Hänen

mielestään kaikki ei ole täl-

lä hetkellä kohdallaan työyh-

teisöissä. -Yhteiskunnassam-

me eletään kiivaammin, kuin

mihin ihminen on luotu. Pel-

källe olemiselle ei anneta enää

arvoa.

Neljä fysioterapeuttia

yhdessä

Reilut kolme vuotta sitten

neljä Alueviestin jakelualu-

eella toimivaa fysioterapeut-

tia päätti pitkän työuran vas-

tapainoksi aloittaa työnohja-

uskokoontumiset. Idea lähti

siitä, kun huittislaiselle Tuula

Hannuselle suositeltiin TYK-

kuntoutuksessa työnohja-

usta. Työnohjaus on yleis-

tä muun muassa sairaalan

henkilökunnan keskuudes-

sa, mutta sitä ei juurikaan ole

aiemmin suositeltu fysiotera-

peuteille, vaikka hekin teke-

vät henkisesti raskasta työtä.

Tuula halusi aloittaa työnoh-

jauksen ja kysäisi Punkalai-

tumella fysioterapeuttina toi-

mivalta Pirkko Tuomelta, ha-

luaisiko hän tulla tapaamisiin

mukaan. Pirkko innostui he-

ti. Hän otti yhteyttä vastaval-

mistuneeseen työnohjaajaan

Leena Kukkonen-Lahtiseen

ja siinä samalla pari muuta

fysioterapeuttia, Äetsässä yri-

tystään pyörittävä Raili Per-

kola ja sastamalalainen Mai-

ja Hassi tulivat ryhmään mu-

kaan.

Siitä lähtien yksin työsken-

televillä naisilla on aina ollut

joku kollega, jonka puoleen

kääntyä ongelmatilanteessa.

He saattavat soitella toisilleen

myös tapaamisten ulkopuolel-

la. -On ollut niin ihanaa kuul-

la, että joku muukin painii sa-

mojen ongelmien kanssa kuin

itse. Joskus täytyy päästä pur-

kautumaan jollekin, kun oi-

kein potuttaa. Työnohjausta-

paamiset ovat paikkoja, joissa

saa puhua suunsa puhtaaksi,

naiset miettivät. Samalla ta-

paamiset ylläpitävät ja kehit-

tävät ammattitaitoa.

Kehittymistä sekä

ihmisenä että

työntekijänä

Porukka kokoontuu joka toi-

nen kuukausi kolmeksi tun-

niksi juttelemaan ja teke-

mään käytännön harjoituk-

sia. Kokoontumiset pidetään

vuoroin jonkun ohjattavan

luona.

-Työnohjaajallamme Lee-

nalla on aina valmiina uu-

sia ajatuksia kullekin tapaa-

miselle. Hän laittaa meidät

miettimään omia arvojam-

me ja työskentelytapojamme,

eikä anna suoria vastauksia.

Hän on se, joka ohjaa keskus-

telua tiettyyn suuntaan, mut-

ta antaa meidän viedä sitä it-

se eteenpäin, fysioterapeutit

kehuvat.

Nelikon mielestä reilun

kolmen vuoden työnohjauk-

sen saldo on selvästi nähtä-

vissä.

He ovat kehittyneet sekä

ihmisinä että työntekijöinä:

he ovat löytäneet omat heik-

koutensa ja vahvuutensa, he

tietävät mitä haluavat elä-

mältä ja ovat saaneet enem-

män voimaa hoitaa asiakkai-

taan ja itseään uudella taval-

la. Heistä jokainen on myös

oppinut jo sanomaan ei. He

pyrkivät tekemään elämäs-

sään vain asioita, joista pi-

tävät.

-Leena aina sanoo, että elä-

kää itsenne näköistä elämää.

Siihen me pyrimme.

Alueviestin jakelualueella toimivat fysioterapeutit Raili Perkola, Maija Hassi, Pirkko

Tuomi ja Tuula Hannunen tapaavat toisiaan säännöllisesti työnohjauksen merkeis-

sä. Heille työohjaus on kuin terapiaa. Mukavan illan jälkeen nelikolla on paljon ke-

vyempi olo.

Sastamalalainen psykiatrinen sairaanhoitaja ja työnoh-

jaaja Leena Kukkonen-Lahtinen toimii myös fysiotera-

peuttinelikon työnohjaajana. Hänen mielestään yhteis-

kunnassa eletään tänä päivänä kiivaammin, kuin mihin

ihminen on luotu.

Mitä on

työnohjaus?

•

Työyhteisö kokoontuu

sovituin aikavälein kes-

kustelemaan mieltä pai-

navista asioista, pohdis-

kelemaan omia työta-

pojaan ja ammatillista

identiteettiään sekä oi-

valtamaan uutta omista

toimintatavoistaan.

•

Työhohjaajan koulutuk-

sen saanut henkilö ohjaa

työyhteisön keskustelua

tai yksittäisen työnteki-

jän pohdintoja tapaamis-

ten aikana.

•

Tapaamisissa pohdi-

taan muun muassa mik-

si työ voi tuntua tympeäl-

tä, miksi työyhteisössä ei

tulla toimeen, mitkä ovat

kenenkin henkilökohtai-

sia vahvuuksia ja heikko-

uksia ja mitä kukakin ha-

luaa elämältä.

•

Työnohjaus voi toimia

persoonallisen tai amma-

tillisen kasvun edistäjänä

ja auttaa jaksamaan hen-

kisesti niin työssä kuin

vapaa-ajallakin. Se voi

auttaa myös työyhteisön

ristiriitojen selvittelyssä.

”

On päästävä purkautumaan

jollekin, kun oikein potuttaa.

Viitehintajärjestelmä

säästänyt puolessa

vuodessa 43 mme

Lääkkeiden viitehintajär-

jestelmän aikaansaama

hintakilpailu säästi kuu-

den ensimmäisen kuu-

kauden aikana sairausva-

kuutuksen lääkemenoja 31

miljoonaa euroa ja potilai-

den lääkemenoja 12 mil-

joonaa euroa.

Säästö oli huhti-syys-

kuussa 2009 yhteensä 43

miljoonaa euroa. Sosiaa-

li- ja terveysministeriön

ennalta arvioima 85 mil-

joonan euron vuosittainen

kokonaissäästö saavutet-

taneen viitehintajärjestel-

män ensimmäisen vuoden

aikana.

Huhti-syyskuussa lääke-

vaihtoon kuuluvia, korvat-

tavia lääkkeitä ostettiin yh-

teensä 13,2 miljoonaa ker-

taa.

Kolmessa ostossa nel-

jästä lääkärin määräämä

lääke oli jo valmiiksi hin-

naltaan viitehintainen tai

sitä edullisempi. Lääke

vaihdettiin edullisempaan

15 %:ssa ostoista ja ostaja

kielsi vaihdon 8 %:ssa os-

toista. Ostoista 0,5 %:ssa

lääkettä ei vaihdettu lääkä-

rin kiellon, 0,1 %:ssa saata-

vuusongelman ja 0,6 %:ssa

muun syyn, esimerkiksi

tietojärjestelmäongelman,

vuoksi.

Kaikista viitehintaa kal-

liimmista lääkkeistä vaih-

dettiin huhti-syyskussa 61

%, kun vuonna 2008 vas-

taava osuus oli 46 %.

Suurimmat hintakil-

pailun aiheuttamat säästöt

syntyivät sydän- ja verisuo-

nitautien lääkkeiden ja kes-

kushermostoon vaikuttavi-

en lääkkeiden ryhmissä.

Lääkkeiden viitehinta-

järjestelmä otettiin Suo-

messa käyttöön huhtikuun

alussa 2009. Sillä täydenne-

tään vuonna 2003 voimaan

tullutta lääkevaihtoa.

Sastamalan koulujen ruokalista

Ma 9.11.

Jauhelihapihvit, perunasose, vihreä salaatti

Ti 10.11.

Kahden kalan keitto, ruisleipä, tuorepala

Ke 11.11.

Mustamakkara, perunasose, puolukkahillo, porkkana-

raaste

To 12.11.

Sun sun broilerkastike, perunat, punakaali-mustaheruk-

kasalaatti

Pe 13.11.

Pinaattikeitto, kananmunarouhe, karjalanpiirakka, tuo-

repala

Sastamalan päiväkotien ruokalista

Ma 9.11.

Aamupala:

4-viljanpuuro, tuorepala

Lounas:

Jauhelihapihvi, perunasose, vihreä salaatti

Välipala:

Jogurtti, hapankorppu

Ti 10.11.

Aamupala:

Kauravelli, tuore leipä, leikkele, tuorepala

Lounas:

Kahden kalan keitto, ruisleipä, tuorepala

Välipala:

Marjatarhanpuuro

Ke 11.11.

Aamupala:

Ohrahiutalepuuro, tuorepala

Lounas:

Mustamakkara, perunasose, puolukkahillo, pork-

kanaraaste

Välipala:

Aurinkokiisseli, hiivaleipä

To 12.11.

Aamupala:

Grahamvelli, tuore leipä, leikkele, tuorepala

Lounas:

Sun Sun broilerkastike, perunat, punakaali-musta-

herukkasalaatti

Välipala:

Porkkanasämpylä, juusto

Pe 13.11.

Aamupala:

Aamiainen talon tapaan

Lounas:

Pinaattikeitto, kananmunarouhe, karjalanpiirakka,

tuorepala

Välipala:

Jäätelö, hedelmäpala

Ateriakokonaisuuteen kuuluu aina näkkileipä, levite ja

juoma. Jos leipä on erikseen mainittu, aterialla tarjotaan

tuoretta leipää. Ruokajuomana suositeltavaa on maito tai

piimä, janojuomana vesi tai laimennettu mehu. Muutok-

set mahdollisia.

Kirja-Sastamalaa esiteltiin

Helsingin kirjamessuilla

Leena Aaltonen

Kirja-Sastamala oli esillä Hel-

singin kirjamessuilla 22.-

25.10.2009, joilla vieraili nel-

jän päivän aikana lähes 80.000

kävijää. Suomen Kirjainsti-

tuutin, Vanhan kirjallisuuden

päivien, Rudolf Koivun ystä-

vät ry.:n ja Tyrvään kirjakau-

pan edustajat esittelivät Sas-

tamalaa ja sen kirjallista toi-

mintaa jakaen mm. seudun

matkailu- ja Herra Hakkarai-

sen talon esitteitä sekä tietoa

tulevista tapahtumista, erityi-

sesti Sastamalan Kirjaset –ta-

pahtumasta tulevana lauantai-

na. Kiinnostusta herätti myös

Sastamalassa vuonna 2011 ap-

teekkari Bäckmanin talossa

avattava valtakunnallinen kir-

j kulttuurikeskus, jota valmis-

tellaan työnimellä Kirjan Kes-

kus - Kirjan Museo.

Sastamala osoittautui olevan

monelle messuvieraalle vielä

tuntematon kaupunki. Tällai-

Kirja-Sastamalan osastolla

riitti kävijöitä tungokseen

asti. Osaston väritys nou-

dattaa kaupungin visuaa-

lisesta ilmeestä määritel-

tyjä ohjeita.

nen messuesittely on hyvä tapa

tehdä kaupunkia tunnetuksi,

kytkeytyyhän Sastamalan seu-

dun kulttuurihistoria vahvasti

kieleen ja kirjallisuuteen. Vuo-

sien varrella olikin jo ehditty

tehdä seutumarkkinointia Kir-

ja-Vammala-nimellä osallis-

tumalla yhteensä yli kymme-

neen kirja-alan tapahtumaan

eri puolella Suomea.

Kamarikuoro Trilli juhlii

20-vuotista taivaltaan

Kamarikuoro Trilli juhlii

20-vuotista taivaltaan jär-

jestämällä kahvikonser-

tin Heimolassa, Sastama-

lan Keikyässä Huvipolulla.

Kuoron vahvuus on nyky-

ään 18 laulajaa.

Kamarikuoro Trilli

esiintyy vuosittain pariin

otteeseen, joten konsertte-

ja on takana jo puolisen sa-

taa. Kuoron ensimmäinen

johtaja oli Urpo Vuoren-

oja (vv. 1989-1993). Hänen

jälkeensä äänirautaan tart-

tuivat Petri Bondfolk ja Eli-

sa Junttila. Musiikinopetta-

ja Minna Raskin johdolla

kuoro on laulanut vuoden

2008 alusta alkaen.

Marraskuisen konser-

tin ensimmäinen puoliaika

koostuu kappaleista vuosi-

en varrelta. Toisella puoli-

ajalla kuoro esittää Minna

Raskin säveltämän, sovit-

taman ja pääosin myös sa-

noittaman laulusarjan ”Si-

nä pidät huolta”. Laulu-

sarjan ensiesitys kuoroso-

vituksena kuultiin Trillin

esittämänä Kiikan kirkos-

sa vuosi sitten.

Juhlakonsertti on Hei-

molassa 15.11. kello 15:00.

Page 22 - Alueviesti_45_2009