27
Keskiviikko marraskuun 18. 2009
Kulttuurit kohtasivat
!aimaalaisessa illassa
Marianna Langenoja
Jos kuka tahansa ulkomaa-
lainen olisi tavannut suoma-
laisen ihmisen ensimmäistä
kertaa viime lauantai-iltana
Vammalan seurakuntatalol-
la, hän olisi todennäköises-
ti kuvaillut suomalaisia maa-
ilman iloisimmaksi kansaksi.
Kaikilla oli niin hauskaa, ettei
edes seurakuntapastori Au-
li Airas-Laitilan ilmaisu
”tunnelma on katossa”
riittänyt kuvailemaan
todellisuutta. Kiitos
hyvästä illasta kuului
Sastamalan thaimaalai-
sille ja seurakun-
nan maahan-
muuttotyölle,
jotka järjesti-
vät ainutlaa-
tuisen !ai-
ma a l a i s e n
illan.
Illan tar-
koituk s e na
oli kehittää su-
vaitsevaisuut-
ta eri kulttuuri-
en välillä. Seu-
rakunta ha-
lusi osoittaa,
että myös
s uoma l a i -
set tulevat
vastaan, eikä
maahanmuutta-
jien tarvitse yrit-
tää sopeutua yk-
sin. Illan teema
onnistui juuri niin
kuin haluttiinkin. Lau-
antai toi ripauksen ek-
sotiikkaa, uusia maku-
ja ja piristystä kaa-
moksen keskelle.
Suomeen muutta-
neet thaimaalaiset
esittelivät rakasta ko-
timaataan ruoan, kie-
len, pukujen ja tanssin
merkeissä.
Litsejä,
longaania,
rambutaania…
Galangalilla maus-
tettua kookoskana-
keittoa, paistettua kanaa to-
fun ja nuudeleiden kera, ba-
silikapossua, litsejä, longaania
ja rambutaania sokeriliemes-
sä jäiden kera sekä ruuvimän-
nynlehtien makuista vettä. Sii-
nä vain muutama esimerkki
kaikista niistä herkuista, joita
!aimaalaisessa illassa mais-
teltiin. Makujen sekasoppa
oli täydellinen. Vielä kun kek-
si ottaa lautaselle superchilis-
tä salaattia, pääsi melkein kir-
jaimellisesti !aimaan aurin-
gon alle.
–Olemme tehneet teil-
le vain parasta thaimaalais-
ta ruokaa, juontaja Wassana
Kaihlamäki hehkutti.
Jöröimmälläkään Jukalla
ei osoittanut suupielet alas-
päin siinä vaiheessa, kun Sas-
tamalan thaimaalaiset esitti-
vät tanssia ja saivat myös
syntyperäiset suomalaiset
mukaan.
Tulipa todistetuksi, et-
tä suomalainenkin vartalo
taipuu thaimaalaiseen tans-
siin. Tunnelmaa piristi enti-
sestään hupaisa perheleikki,
jossa muodostettiin viisi eri
”perhettä”. Perheen jäsenten
ei tarvinnut tuntea toisiaan
entuudestaan. Perheet pyrki-
vät seisomaan sanomalehden
päällä niin, etteivät kenen-
kään kannat lipsuneet pois
paperin päältä. Joka kierrok-
sella lehti taitettiin puolik-
si. Siinä oli lehti yhtä silppua
maassa, kun kolme perhettä
selvisi voittajiksi.
”Ymmärämme
sydämellämme”
Illan kieli oli osittain suomi,
osittain thai ja osittain eng-
lanti. Edustettuina olivat myös
muut kulttuurit.
–Kaikki eivät ymmär-
rä kaikkea mitä puhutaan. So
what? Ymmärrämme kuiten-
kin sydämellämme, Auli Ai-
ras-Laitila sanoi. Hän lisäsi,
että ihonväri ja kulttuuri saat-
tavat olla juhlijoilla erilaiset,
mutta ihmisyys on aina sama.
Seuraavan kerran moni-
kulttuurisen illan järjestää
SPR tulevana kevättalvena.
Näitä ehdottomasti tarvitaan-
kin lisää. Mikäs sen hienom-
paa, kuin pitää hauskaa ja sa-
malla oppia uutta?
Kyllä suomalainenkin vartalo taipuu thaimaalaiseen
tanssiin.
Sastamalan thaimaa-
laiset esittivät perin-
netanssiaan.
Herkkuja notkuvasta pöydästä löytyi kaikille jotakin.
Eksoottisin makuelämys oli superchilinen salaatti, joka
oli pakko nauttia veden kera.
Onko ihme, että Syrjän perhe
oli yksi perhekisan voittajista?
Syrjät lainasivat ”leikkiper-
heeseensä” pari lasta mukaan.
Charlotta Syrén ompeli
Pirkanmaan viksuimman vekottimen"
Marianna Langenoja!
Sastamalalainen Charlotta
Syrén voitti Kädentaidot-mes-
sujen Viksu Vekotin -kilpailun
viime viikonloppuna. Ideana
oli toteuttaa lelu tai peli, joka on
tehty suurelta osin kierrätysma-
teriaalista. Tarkoituksena olikin
herättää nuoret huomaamaan,
että erilaisia materiaaleja voi
käyttää vielä uudelleen ja saada
niistä mielenkiintoisia tuotteita. "
Tampereella messujen yh-
teydessä järjestettyyn kilpai-
luun osallistui 50 Pirkanmaan
yläkoululaisten tekemää työtä.
Charlotta Syrén ennätti voit-
toon työllään Pelikoira. Peli-
koira on lähes metrin mittai-
nen pehmoeläin, jonka sisäl-
tä löytyy lautapeli. Lautapelin
saa esille, kun avaa koiran se-
lästä löytyvän vetoketjun. Pe-
liin tarvittavat vanhoista pul-
lonkorkeista tehdyt nappulat
löytyvät koiran suusta."
rätysmateriaalia. Esimerkiksi
noppa oli tehty teknisen työn
tunnilta jääneestä puun palas-
ta, koiran silmät ja nenä van-
hoista napeista ja koiran karva-
turkki sekä vetoketju ovat kou-
lun saamia lahjoituksia. Char-
lotta teki koiraa lähinnä koulun
käsityötunneilla.
-Kyllä koiran tekeminen oli
kovaa työtä, hankalaa ja vai-
keaa. Etenkin pään tekeminen
vaati paljon. Yritimme opetta-
jan kanssa tehdä jotain kaavo-
ja, mutta koira valmistui lähin-
nä testailemalla mikä toimii.
Työ kannatti, sillä Charlotta
voitti ikioman ompelukoneen,
jonka lahjoitti sastamalalainen
liike Ompelukonekeskus Koi-
vu. –Se on vähän niin kuin ai-
kuisen naisen merkki, kun on
oma ompelukone, 14-vuotias
tyttö nauroi. Ompelukone saa
varmasti käyttöä, sillä Char-
lotta tykkää ommella vaatteita
sekä itselleen että muille.
Äetsäläinen Charlotta Syrén rakastaa käsitöiden teke-
mistä ja piirtämistä. Hän voitti Tampereella viikonlop-
puna Kädentaidot-messujen Viksu Vekotin –kilpailun.
Nyt työn alla ovat isosiskon vauvan potkuhousut.
Palkinnoksi ikioma
ompelukone
-Pikkuveljelläni on pehmokoi-
ra, jonka pohjalta idea alun pe-
rin syntyi. Halusin tehdä lelus-
ta myös pelin. Pelilautana ei
käytetä pahvia, vaan vanhaa
lakanaa, Charlotta kertoo. Hän
käytti työssään paljon kier-
Jatkoa PYRY-hankkeelle
Pienyritystoiminnan
jatkuvuus halutaan turvata
Marianna Langenoja
Sastamalan koulutuskuntayh-
tymä toteutti viime kevään ai-
kana PYRY-hankkeen, jolle
saadaan nyt jatkoa. Viimeke-
väinen hanke tarjosi eri alojen
pienyrityksille asiantuntijoi-
den apua koskien muun mu-
assa uusia toimintamalleja se-
kä tuotteiden tai yrityskuvan
kehittämistä.
Kun PYRY-hankkeen en-
simmäisessä osassa tarjottiin
asiatuntija-apua ongelmien-
ratkaisussa, on jatkohank-
keen tarkoitus kouluttaa ja
laittaa yrittäjät oivaltamaan
itse. Kahden ja puolen vuo-
den projektin idea on uudis-
taa koulutuspalveluita vastaa-
maan pienyrittäjien tarpeita,
tehostaa oppilaitosten ja yri-
tysten yhteistyötä ja tietoi-
suutta koulutusvaihtoehdois-
ta sekä turvata pienyritystoi-
minnan jatkuvuus. Tavoittee-
na on lisätä kymmenen uutta
työpaikkaa yhdeksän kunnan
alueella Pirkanmaalla ja Sata-
kunnassa.
Osa koulutuksesta toteu-
tetaan PYRY-bussin avul-
la, joka oli suunnitelmissa jo
kolmisen vuotta sitten. Sil-
loin sille ei saatu rahoitusta,
mutta nyt idea otettiin hyvin
vastaan. PYRY-bussi on liik-
kuva oppimisympäristö, jon-
ka avulla osa koulutuspalve-
luista viedään suoraan yri-
tyksille.
–Nyt kun eletään taantu-
ma-aikaa, voi henkilöstöl-
lä olla enemmän aikaa kou-
luttautumiseen. Ehkä kan-
nattaisi miettiä sitä ratkaisua
ennen kuin lähtee irtisano-
maan työntekijöitä, aikuis-
koulutusjohtaja Ilkka Moi-
sio sanoi.
Usein iso kynnys
lähteä mukaan
Muotoilija Markku Piri toi-
mi hankkeen ensimmäises-
sä osassa kouluttajana. Hä-
nen mielestään PYRY-hanke
ei ollut vain yksi hanke mui-
den turhien joukossa, vaan
sen tulokset näkyivät konk-
reettisesti.
–Tein yhteistyötä kahden
yrityksen kanssa, jotka mo-
lemmat kävivät omanlaistaan
murrosprosessia. On hyväksi
yrityksille, kun joukkoon tu-
lee joku ulkopuolinen hen-
kilö, jolla on uusia näkökul-
mia. Yritin auttaa heitä näke-
mään yrityksensä isompana
kokonaisuutena. Tuloksena
monet ongelmat saatiin rat-
kaistua.
-Jos hankkeen ykkösosa
ei olisi toiminut, emme olisi
saaneet rahaa toiseen hank-
keeseen, rehtori Antti Lahti
muistutti. Ilpo Moisio lisäsi,
että vaikka ESR-rahoitteisia
hankkeita on tehty jo 90-lu-
vun alusta asti, on PYRY on-
nistunut niistä kaikista par-
haiten.
–Usein yrittäjillä on ol-
lut iso kynnys lähteä hank-
keisiin mukaan sen kaiken
paperisodan vuoksi. PYRY-
hanke kuitenkin kumosi tä-
män asenteen. Kentällä on jo
odotettu Pyryn toista vaihet-
ta, Vammalan Yrittäjien pu-
heenjohtaja Tapani Matinta-
lo tiesi.
Hankkeen kakkosvaiheessa
kehitetään kaikkiaan 35 yri-
tystä, joilla jokaisella on tarve
muutokseen. Hankkeen toteu-
tuksesta vastaavat Sastamalan
Seudun Yrityspalvelu, Huittis-
ten kaupungin elinkeinotoi-
mi, Sastamalan koulutuskun-
tayhtymä sekä elinkeinoelä-
män edustajat.
Lisää ohjaajia
Saskyyn auttamaan
syrjäytyneitä nuoria
Marianna Langenoja
Sastamalan koulutuskun-
tayhtymässä noin viisi pro-
senttia nuorista oppilaista
tarvitsee runsaasti tukitoi-
mia koulun puolesta. Noin
kymmenen prosenttia on
syrjäytymisuhan alla. Kii-
tos vuonna 2008 aloitetun
Ankkuri-projektin, on Sas-
kyn oppilaitoksissa koulun-
sa keskeyttäneiden määrä
nyt kesimääräistä pienempi.
Vuoden aikana saatiin kol-
me projektin kirjoilla ollut-
ta opiskelijaa valmistumaan.
Nyt hanke saa jatkoa.
Kun ennen koko Sasta-
malan koulutuskuntayhty-
män alueella toimi vain yk-
si ankkuriohjaaja, niin nyt
niitä saadaan alueelle yh-
teensä neljä. Ohjaajat toi-
mivat Huittisten ammatti-
ja yrittäjäopiston Huittisten
toimipisteessä, Karkun ko-
titalous- ja sosiaalialan op-
pilaitoksessa ja kaksi ohjaa-
jaa Vammalan ammattikou-
lulla ja Tyrvään käsi- ja tai-
deteollisuus oppilaitoksella
yhteisesti.
Ankkuriohjaaja kan-
nustaa syrjäytymisuhan al-
la olevaa nuorta jatkamaan
opintojaan tai löytämään it-
selleen uuden, miellyttävän
alan. Lisärahoituspäätöksen
myötä projektin toiminta
kohdistuu myös tukemaan
opiskelijoiden työelämään
tai jatko-opintoihin pääsyä.
Ennaltaehkäisevä
toiminta tärkeää
-Panostamme ennaltaeh-
käisevään toimintaan. Syr-
jäytyminen ei saa päästä ko-
vin pitkälle. Toisinaan opis-
kelijat hakeutuvat itse ank-
kuriohjaajan puheille, kun
olo on kurja. Pääosin kui-
tenkin opettajien ja opin-
to-ohjaajien kuuluu herä-
tä, jos jollakin oppilaalla on
paljon poissaoloja, projekti-
päällikkö Kirsi Nikali-Rau-
va kertoi.
Nyt Ankkuri-projektin
kokonaiskustannusarvio on
noin 550" 000 euroa, josta
Saskyn maksettavaksi ker-
tyy noin 59"000 euroa. Lo-
put summasta jää valtion ja
Euroopan sosiaalirahaston
kontolle.
Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuikuiskoulutusjohtaja IlpoMoisio (vasemmal-
la), Vammalan Yrittäjien puheenjohtaja Tapani Matintalo sekä PYRY ykköshankkeen
kouluttajana toiminut muotoilija Markku Piri ovat erittäin tyytyväisiä hankkeeseen.
Heidänmukaansa hankkeen jatkolle on ollut kysyntää. Kirsi Nikali-Rauva toimii Ank-
kuri-hankkeen!projektipäällikkönä. Ankkurin tarkoituksena on auttaa syrjäytymisu-
han alla olevia opiskelijoita. !
”
Syrjäytyminen
ei saa päästä
kovin pitkälle.
1...,17,18,19,20,21,22,23,24,25,26 28,29,30,31,32,33,34,35,36,37,...40