Page 25 - Alueviesti_47_2009

25 Keskiviikko marraskuun 18. 2009
Ranskalaiset opiskelijat Vammalan ammattikoulussa:
”Suomalaiset rakentavat
kotinsa lämpimiksi”Marianna Langenoja
Tyypillinen ranskalainen ei
tiedä Suomesta juuri mitään.
Hän kuvittelee, että Suomi ja
Ruotsi ovat samaa maata. Jo-
kin aika sitten euroviisuvoit-
taja Lordi oli omiaan kasvat-
tamaan tietämystä Suomen
olemassaolosta. Näin ainakin
väittävät Suomessa jo useita
kertoja vierailleet ranskalais-
opettajat Dany Chamboredon
ja Daniel Magnanou.
Viidellätoista Felletin ky-
lässä puurakennusta opiske-
levalla ranskalaisnuorella oli
mahdollisuus nähdä Suomi ja
Sastamala ihan omin silmin.
Joukko parikymppisiä opis-
kelijoita laskeutui Suomen ka-
maralle viime viikon tiistaina.
Vierailuja Vammalan ammat-
tikoulun rakennusosaston ja
Felletin rakennuskoulun vä-
lillä on tehty jo useiden vuo-
sien ajan.
Ainakin Ranskan oppilaat
saavat aina vierailuviikosta
paljon irti. Puurakennuspuo-
len opettaja Magnanounin
mielestä Suomessa puuraken-
nukset ovat todella hyvätasoi-
sia, ja ranskalaisten pitäisi ot-
taa oppia Suomesta. Ranskas-
sa vain neljä prosenttia raken-
nuksista on tehty puusta, eikä
hirsirakennuksia juurikaan
ole. Suurin osa Ranskan ra-
kennuksista on kiveä, betonia
tai kivitiiltä. -Ainakin meidän
seudullamme, jossa on vuo-
ristoa ja sen myötä myös puita
enemmän, on kokoajan suosi-
tumpaa rakennuttaa puutalo,
opettaja kertoili.
Suomalaisen ja
ranskalaisen kodin
eroavaisuudet
Magnanouin mukaan suoma-
laisessa ja ranskalaisessa ko-
dissa on ainakin se ero, että
suomalainen talo pysyy läm-
pimänä paremmin ilman läm-
mitystäkin. Englannin kielen
opettaja Chamboredon muis-
teli käyneensä joskus suoma-
laisessa talossa, jota vasta ra-
kennettiin: -Talo oli kesken-
eräinen. Siinä ei ollut edes vie-
lä ikkunoita paikallaan, vaan
niitä korvasi pleksit. Lämmi-
tystäkään taloon ei ollut vie-
lä saatu. Sisällä oli silti hyvin
lämmin. Se kertoo siitä, et-
tä suomalaiset talot rakenne-
taan hyvin.
Magnanou sanoo, että suu-
ret lämpötilanvaihtelut ko-
din eri huoneissa ovat tyypil-
lisiä ranskalaiselle kodille. Yk-
si nurkka saattaa olla jäätävän
kylmä, kun taas toisaalla voi
olla hyvinkin lämmintä.
-Kummastuttaa myös, mi-
ten te suomalaiset nukutte va-
loisina kesäöinänne, kun teil-
lä ei ole ikkunan edessä luuk-
kuja, puurakennuksen opetta-
ja ihmetteli.
-Aikoinaan ihmettelimme
myös suomalaisten tapaa ra-
kentaa kotikatolleen tikapuut.
Ajattelimme, että niiden täy-
tyy olla joulupukkia varten,
opettajat nauroivat.
Kiuas mukaan
Ranskaan
Opiskelijoita kummastuttaa
suomalaisissa rakennuksissa
se, että ne saattavat olla puusta
rakennettuja, mutta silti ulko-
apäin näyttävät tiilirakennuk-
silta. -Suomalaisessa talossa
on hyvät rakenteet ja ne ovat
lämpimiä, he totesivat.
He viettivät Suomessa vii-
kon verran ja lähtivät eilen
tiistaina takaisin kotikaupun-
kiinsa. -Itse ainakin tykkään
Suomesta. Ihmiset ovat ys-
tävällisiä ja tämä on kaunis
ja hyvä maa. Haluaisin käy-
dä vielä joskus Lapissa. Voi-
sin ihan hyvin muuttaa Suo-
meen vaikka pysyvästi, puu-
rakennusta opiskeleva Fran-
cois-Joseph Mu!ar sanoi. Hän
ihastui reissun aikana eniten
suomalaiseen saunaan ja puu-
rakennuksiin, tietysti. Rans-
kalaiset kertoivatkin, että mo-
ni opettaja ja oppilas on os-
tanut vierailujen aikana Suo-
mesta kiukaan ja rakentanut
oman saunan Ranskaan. Näin
teki muun muassa Magnanou.
-Kylmä täällä Suomessa
kyllä on, ranskalainen opis-
kelija Sophie Charrue parah-
ti kahvikupposensa ääreltä.
-Vaikka meidän kylällämme
Keski-Ranskassa on talvisin
lunta ja pakkasta, siellä ilma
on paljon kosteampaa. Suo-
men kuiva ilmasto saa mii-
nusasteet tuntumaan hyvin
kylmiltä, Mu!ar selvensi.
Sophie Charrue, Francois-JosephMu!ar, Freddy Demoyny, Lucile Bombled, FlorianMogneros ja Brault Fuhem pi-
tivät välillä kahvitauon puurakennusopinnoista. Ranskalaiset opiskelijat tutustuivat suomalaiseen rakentamiseen
Vammalan ammattikoulussa.
Kyllä vaan suomalaisella ja ranskalaisellakin voi synkata. Suomalainen opiskelija Hen-
na Peltosaari ja ranskalainen opettaja Daniel Magnanou pelleilivät illanvieton lomas-
sa viime viikonloppuna. Kuva: Taru Meriläinen.
Tytöt maistelivat Pirasen mökillä karjalanpiirakoita. Ranskalaiset kävivät myös sa-
vusaunassa, avantouinnilla tai paljussa ja nauttivat paikallisen meijerin juustoja sekä
tietysti suomalaista olutta.
”
Aikoinaan ihmettelimme
suomalaisten tapaa rakentaa
kotikatolleen tikapuut.
Ajattelimme, että niiden
täytyy olla joulupukkia varten.
”
Voisin
ihan hyvin
muuttaa
Suomeen
vaikka
pysyvästi.
Huittisten Vihreät ry
valitsi uuden hallituksen
Huittisten Vihreät ry:n
syyskokouksessa valittiin
yhdistykselle uusi hallitus
vuodelle 2010.
Puheenjohtajana jat-
kaa Anne Bland ja vara-
puheenjohtajana Marian-
ne Poutala.
Muut hallituksen jä-
senet ovat Seija Jylhänmaa,
Taina Aittomäki ja Tapio
Meri.
Huittisten Vihreät ry
keskittyy ensimmäisenä
toimintavuotenaan Huit-
tisten ja lähikuntien luon-
nonsuojeluun, kierrätyk-
sen parantamiseen ja asuk-
kaiden hyvinvoinnin lisää-
miseen.
Diabetesyhdistys sai
nuoren vetojuhdan
Tuula Helariutta
Huittisten Seudun Diabe-
tesyhdistys ry saa vuoden-
vaihteessa uuden puheen-
johtajan. Vasta 23-vuo-
tias Noora Hakala lienee
Suomen nuorimpia diabe-
tesyhdistyksen puheenjoh-
tajia, ellei jopa nuorin.
Hakala seuraa noin 30
vuotta eli yhdistyksen pe-
rustamisesta asti lähes ko-
ko ajan puheenjohtajana
toiminutta Ossi Rekolaa
tässä tehtävässä.
Yhdistyksen syyskokous
oli koolla Huittisissa maa-
ilman diabetespäivänä 14.
marraskuuta.
-Halusin elämääni uu-
sia haasteita ja toivottavas-
ti tuon toimintaan piris-
tystä ja uusia tuulia. Opis-
kelen sosionomiksi. Dia-
betekseen olen tutustunut
muutamien ystävieni ja
myös lähiomaisen kautta,
Hakala sanoo.
Erityisesti häntä kiin-
nostavat terveys, liikunta
ja ruokavaliot.
Hän on osallistunut 10
vuotta yhdistyksen len-
topallokerhon peleihin
ja näin saanut tuntumaa
myös diabetesyhdistyksen
ja liitonkin asioihin. Muu-
ta yhdistystoimintakoke-
musta hänellä on SPR:stä
ja 4H:sta.
Yhdistyksen varapu-
heenjohtajana jatkaa Tuula
Helariutta, muut hallituk-
sen jäsenet ovat Unto Re-
kola, Paavo Nurminen, Si-
nikka Satoranta, Tapio Hei-
no ja Pirkko Harakka. Sih-
teerinä jatkaa Sirpa Rekola.
Yhdistyksen kunniajä-
seneksi päätettiin kutsua
pitkäaikainen aktiivijäsen
Paavo Pärssinen.
Tilintarkastajiksi valit-
tiin Maija Mattila ja Erja
Kiiski.
Huittinen rynni
jäsenhankinnassa
Kokous hyväksyi ensi vuo-
den toimintasuunnitelman
ja budjetin. Jäsenmaksu
korotettiin 10 eurosta 12
euroon.
Toiminnassa jatketaan
tutuilla kuvioilla osallis-
tuen muun muassa liiton,
diabetespiirin ja aluetoimi-
kunnan toimintaan. Piiriti-
laisuuden eli usean kunnan
yhdistyksen syystapahtu-
man järjestämisvuorossa
on ensi vuonna Huittinen,
tänä vuonna se pidettiin
Kankaanpäässä.
Suosittua kuntosalivuo-
roa jatketaan ensi vuonna-
kin, samoin lentopallon pe-
luuta. Huomiota pannaan
painonhallintaan, ruoka-
valiovalistukseen ja liikun-
taan järjestäen tilaisuuksia,
joihin kutsutaan asiantun-
tijoita luennoimaan.
Huittisten yhdistys, jolla
on jäseniä eri kunnista lä-
hiseudulta, menestyi erit-
täin upeasti hiljan päätty-
neessä jäsenhankintakam-
panjassa. Sen tulos on ko-
ko maassa viiden parhaan
yhdistyksen joukossa. Jä-
senmäärä on nyt liki 300.
KanalaSound tukee
Tuulimyllyn Puhaltajien
Kiinan matkaa
Säkyläläinen musiikinhar-
rastajien yhdistys Kanala-
Sound ry järjestää ensi lau-
antaina akustisen musiik-
ki-illan Tuulimyllyn Puhal-
tajien tulevan kesän Kiinan
matkan tukemiseksi.
Tapahtumapaikkana on
ravintola St.Ranta Säky-
lässä.
Esiintyjinä on joukko
seutukunnan monipuoli-
sia muusikoita mm. Mi-
ka ”Peltsi” Peltonen, Iri-
na Kaukinen & Tapio Ka-
nanoja, Väkä Peltonen,
Mirja ja Tapio Vuorinen,
Hannu Vainionpää, Hai-
konen/Käppi/Soini sekä
Blues´N´Bells.
Pääsylipputulot mene-
vät kokonaan Tuulimyllyn
Puhaltajien matkan tuke-
miseen. Näin KanalaSound
tekee myös tärkeäksi ko-
kemaansa nuorisotyötä ja
kannustaa nuoria musii-
kinharrastajia.
Soitto alkaa kello 20 ja
jatkuu myöhään yöhön.
Arvo Pylkkänen
puheenjohtajaksi
Eläkeliiton Huittisten yh-
distyksen syyskokous va-
litsi yhdistyksen puheen-
johtajaksi yksimielisesti
Arvo Pylkkäsen. Erovuo-
rossa olleet hallituksen jä-
senet Helvi Nuto, Leila Pel-
tomäki, Kalevi Tuomola ja
Seppo Unto valittiin uudel-
leen.
Muut hallituksen jä-
senet ovat puheenjohtajan
lisäksi Sirkka Tenkanen,
Ulla Hurri, Irma Kemppai-
nen, Raili Pöyri ja Aarre
Helminen sekä uutena va-
littu Unto Harjunmaa. Hal-
lituksen jäsenmäärä kasvoi
näin yhdellä.
Säästöpankilla pidettyä
kokousta johti Paavo Pun-
kari ja sihteerinä toimi Ai-
mo Hurri.
Yhdistyksen jäsenmak-
su päätettiin pitää edelleen
10 eurona.