11
Tiistai joulukuun 22. 2009
eensa avun kriisikeskuksista
Seuraavat kirjoitukset ovat otteita Tukinetin nuorten foorumilta:
”Olen yleisesti ottaen ollut it-
setuhoinen tapaus melko nuo-
resta iästä lähtien. Joskus ala-
asteikäisenä minulla oli tapa-
na vittuunnuttuani käydä tu-
likuumassa suihkussa. Ihan
oikeasti, niin kuumassa kuin
hanasta lähti. Sitten pureske-
lin kynsinauhojani ja huulta-
ni verille asti hermostuessa-
ni. Jossain vaiheessa se sitten
siirtyi lyömisen ja kynsimisen
kautta viiltelyyn. Ikää taisi ol-
la 13 kun ensi kerran piirsin
veitsellä ihooni”.
”Olen nyt vasta kerran käy-
nyt sellasella nuorten asemal-
la, jossa nyt ensin käyn vähän
aikaan ja sitten minut toden-
näköisesti ohjataan eteenpäin
johonkin terapiaan.
Ajattelin että pitäisikö minun
tästä viiltelystä kertoa nyt tai
sitten siellä terapiassa?
Meinaan että saako siihen jo-
tain apua vai loppuuko se sit-
ten jotenkin automaattises-
ti jos tästä masennuksesta jos-
kus selviän?”
”Olen syrjäyttänyt jotenkin elä-
män elämästäni, päämäärä-
nä näen kuoleman, ennemmin
tai myöhemmin. todennäköi-
sesti ennemmin tällä menolla.
olen pahasti masentunut, mutta
olen hyväksynyt sen, ja elän ta-
vallaan iloista masentuneen ih-
misen elämää, kun tiedän ettei
tätä tarvitse kestää enää kau-
aa. kuitenkin aina välillä jo-
kin pieni ääni yrittää huutaa
ja näyttää jostain, että mitä
tulevaisuudella olisi minul-
le antaa. se ääni on hyvin
heikko, liian heikko”.
”Mä oon elä-
mäni aikana
saanu paljon kaik-
kee paskaa osakseni
ja jotenkin vaan oon
aina selvinny ja men-
ny eteenpäin. Nyt kuiten-
kin tuntuu että en jak-
sa enää yhtään. Ei kiin-
nosta mitään. Tuntuu
että mun elämä on
tässä”.
”Herään joka ikinen aamu
kauheaan ahdistukseen ja
pelkoon, luulen kuolevani.
Aivot sanoo ettei ole hä-
tää, mutta keho huutaa
ihan muuta.
Tulee sellainen outo epäto-
dellinen tunne koko varta-
loon, en osaa edes kuvail-
la sitä.
Pelkään että menetän
järkeni, sekoan”.
”Kuin-
ka kauan jaksan
vain olla täällä ja miettiä että
miten oikein selviän? Ehkä kaukai-
nen haaveeni on että joku yhtäkkiä
keksisi minun olevan masentunut,
mutta eihän se olisi mahdollista.
Ainoat asiat jotka minut täällä pi-
tävät ovat paras ystäväni ja kak-
si alle kouluikäistä pikkuveljeäni.
Ainoat joiden rakkautta minuun
minun ei tarvitse epäillä. Mutta
kuinka kauan he edes voivat
pitää minut täällä helvetis-
sä jos tämä kaikki jat-
kuu samaa rataa?”
”En tiedä kuinka mo-
nelle nuorelle on liian
tuttua olla yksinäinen.
Mulle se on tullu liian-
ki tutuksi. Kun ei oo ke-
tään kaveria kenelle
puhun”.
”Ensimmäinen
ikävä muisto on, kun
olin alle kouluikäinen,
jotain 4-5vuotta. Äiti-
ni yritti humalassa am-
pua isäni, onneksi ei osu-
nut. Seurauksena siitä
hän joutui joksikin ajaksi
vankilaan”.
”Perhe elämässäni ei ole
juuri kehuttavaa, kaikki ih-
miset vain ottavat minua
päähän.
Itsemurhaa olen miettinyt
kun mikään ei onnistu.
Olen yrittänyt sitä ainakin
neljästi, mutta ei tunnu
oikein toimivan”.
Tukine
teessa
Mielenterveysseurasta
kriisiapua myös jouluna
Mielenterveysseuran Val-
takunnallisessa kriisipu-
helimessa vastataan myös
jouluna.
Kriisipuhelimessa päi-
vystävät ammattilaiset tai
koulutetut vapaaehtoi-
set numerossa 01019 5202
maanantaista perjantai-
hin kello 9 - 06, lauantaisin
kello 15 - 06 ja sunnuntai-
sin kello 15 - 22.
Joulun päivystysajat 24.-
26.12 kello 15.00-06
Uuden vuoden päivys-
tysajat 31.12.-1.1.2010 kel-
lo 9.00-06.00
Verkkokriisikeskukses-
sa osoitteessa
.
net voi rekisteröityä asiak-
kaaksi omalla nimimerkil-
lä ja saada yhteyden kriisi-
työntekijään tai tukihenki-
löön.
Yhteydenottajalle vasta-
taan viikon kuluessa.
Tukinetissä voi osallistua
myös keskusteluryhmiin.
Lasten ja nuorten puhelin
päivystää jouluna
Mannerheimin Lastensuoje-
luliiton kouluttamat vapaa-
ehtoiset päivystäjät vastaavat
lasten ja nuorten puheluihin
numerossa 116 111 vuoden
jokaisen päivänä, myös jou-
luna.
Lasten ja nuorten puhe-
lin päivystää jouluaatosta
24.12.2009 uudenvuoden-
päivään 1.1.2010 joka päivä
kello 14-17. Lasten ja nuor-
ten puhelimen numero on
116 111 ja siihen voi soittaa
maksutta koko maassa. Pu-
helin noudattaa normaale-
ja päivystysaikoja keskiviik-
koon 23.12.2009 saakka ja
taas lauantaista 2.1.2010 al-
kaen. Normaalit päivystys-
ajat ovat maanantaista per-
jantaihin kello 14 - 20 ja lau-
antaisin ja sunnuntaisin kel-
lo 17 - 20.
Lasten ja nuorten puhe-
lin auttaa, kun lapsella ei
ole kuuntelijaa silloin, kun
hän sitä tarvitsee. Puheli-
meen vastaa koulutettu va-
paaehtoinen aikuinen, jolla
01019 5202
166 111
on aikaa kuunnella. Lapset
ja nuoret tarvitsevat myös
joulun pyhinä kuuntelijaa
ja viimekin jouluna lasten
ja nuorten puhelimen päi-
vystäjät vastasivat useisiin
kymmeniin puheluihin.
Puhelu numeroon 116
111 on soittajalle maksu-
ton. Lapset soittavat pu-
helimeen nimettömänä ja
luottamuksellisesti. Kirje-
palvelu toimii osoitteessa
Kirjeisiin luvataan vasta-
ta kahden viikon kuluessa.
Käytännössä lapset ja nuo-
ret saavat vastauksen muu-
tamassa päivässä.
S
astamalan ensimmäinen vuosi oli tapahtumil-
taan rikas. Kun vuosi sitten pelkäsimme, että kes-
tää kauan ennen kuin uuden kunnan nimi tulee
tunnetuksi, niin jo ensimmäinen vuonna valtakunnalli-
nen uutiskynnys ylittyi usein. Tärkeimpänä Pyhän Ola-
vin kirkon taidemaalausten valmistuminen, joka aiheut-
ti suorastaan matkailubuumin kaupunkiimme. Kuukau-
den aikana kävijöitä oli jopa 35000 ja ensi kesäkin tu-
lee olemaan menestyskesä Pyhän Olavin kirkossa, sillä
monella suomalaisella on maalaukset vielä näkemättä.
Positiivisella tavalla kaupunkia on tehty tunnetuksi
myös taekwondon maailmanmestarin Ismo Mäkisen ja
Talent-voittaja Miikka Mäkelän toimesta. Lisäksi Van-
han Kirjallisuuden Päivät sai arvostetun Pirkanmaa-
palkinnon tapahtumana, joka on tehty valtakunnalli-
sesti tunnetuksi koko Pirkanmaata.
Vaikka oli niin paljon hyvää, niin aika ajoin kunnan ni-
mi tuli julki myös negatiivisessa valossa. Erityisesti mie-
liin jäi Rauman meren juhannuksen huumeratsia, jossa
sastamalalaisten nuorten kärähtäminen levisi valtakun-
nan uutisiin. Tämän ikävän tapahtuman hyvä puoli oli
se, että se herätti todelliseen taisteluun huumeiden levi-
ämistä ja erityisesti kotikasvatuksen yleistymistä vastaan.
Valtakunnan päätöksenteossa Sastamala on huomioi-
tu hyvin. Elvytysrahoista saatiin rahaa kahtakin kautta.
Tampere-Pori rataa parannetaan 8 miljoonalla eurolla ja
lisääkin voi olla tulossa, koska tämän rataosuuden mer-
kitys kasvaa molemmille kaupungeille. Tampere tarvit-
see hyvät yhteydet Porin ja Rauman satamiin. Poria puo-
lestaan kiinnostaa Tampereen kasvun hyödyntäminen
ja siten päivittäisen työssäkäyntiliikenteen edistäminen.
Merkittävin elvytysraha Sastamalan kannalta katsottu-
na tuli Stromin kouluun, joka yhtenä neljästä oppilaitok-
sesta Pirkanmaalla sai valtionapua. Kolmen miljoonan
euron valtionavun ansiosta Sastamalaan itäisessä osassa
voidaan korvata vuosisadan ikäinen koulu nykyaikaisella
ja korkeatasoisella koululla. Uusi koulumahdollistaa sekä
Stormin, että sen lähialueiden kehittymisen.
Opetusministeriötä on myös kiittäminen Sastamalan
musiikkiopetuksen pääsystä pysyvän valtionavun pii-
riin. Sillä päätöksellä kertaheitolla turvattiin Sastamalan
nuorille laadukas musiikinopetus. Positiivista on tapah-
tunut myös liikuntapuolella. Tekonurmikenttä on jo Ho-
pulla käytössä, Kaalisaarea kunnostetaan ja SASKYn sisä-
liikuntahalli on sekin saamassa valtionapua ja lähtee liik-
keelle viimeistään v. 2011. Sastamala on näillä ratkaisuilla
panostanut vahvasti nuorten harrastusmahdollisuuksiin.
Ilahduttavasti taantuma ei ole juurikaan vaikuttanut ra-
kentamisen vauhtiin Sastamalassa. Kerrostaloja nousee
jopa kiihtyvään tahtiin, Häijäässä on jatkuvaa tonttipu-
laa ja muuttovirta on koko kunnassa positiivinen. Taan-
tumaa on taitettu myös merkittävällä julkisella rakenta-
misella. Aluesairaalan uudisrakennus, SASPEn vuode-
osaston peruskorjaus ja Stormin koulu ovat kaikki työl-
lisyysvaikutuksiltaan merkittäviä rakentamishankkeita.
Teollisuuteen maailmanlaajuinen taantuma on toki vai-
kuttanut Sastamalassakin. Eläkejärjestelyitä ja lomau-
tuksia on tehty runsaasti, onneksi ei samassa suhtees-
sa irtisanomisia. Teollisuus alkaa kuitenkin elpyä, kun
vienti alkaa vetää. Ensimmäiset merkit talouskasvusta
on jo nähtävissä, mutta silti tuleva vuosi on vielä työlli-
syydelle haasteellinen. Onneksi Sastamalassa on myös
taantuman aikana investoivia yrityksiä, hyvänä esi-
merkkinä Kalaliike Hukkasen investointi.
Takana on Sastamalan ensimmäinen vuosi ja se tulee jää-
mään historiaan edellä mainituista syistä. Paljon on ta-
pahtunut ja paljon on edessäkin. Katse asioiden hoidos-
sa pitää olla eteenpäin. Meillä on paljon vahvuuksia ja
kasvumahdollisuuksia, kun vain osaamme ne hyödyntää.
Hyvää Joulua ja onnellista vuotta 2010!
• Arto Satonen
Sastamalassa
isojen
tapahtumien
vuosi
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...40