Page 27 - Alueviesti_52

27

Tiistai joulukuun 22. 2009

Melkein kaikki kappaleet kertovat rakkaudesta

Marianna Langenoja

Köyliöläinen Vesa Alare oli

50-luvun alussa vasta pikku-

poika, kun hän soitti haita-

ria Räminä-yhteyeessä. Vaik-

ka opettajien mielestä poika-

porukan esitykset olivat lä-

hinnä huvittavia, ottivat pojat

asiansa tosissaan. Se kai kan-

natti, sillä Vesa Alaren vart-

tuessa vaihtui räminä hump-

paan ja siitä monipuoliseksi

tanssimusiikiksi. Kun Hump-

palallit ja Tanssiorkesteri Lal-

lit jäivät historiaan, tuli tilal-

le Duo Maestro, kahden mie-

hen duetto. Vesa Alare ja Ahti

Laine ovat keikkailleet kah-

destaan nyt kahdeksan vuo-

den ajan. Äskettäin heiltä on

ilmestynyt myös tuore levy,

Kun rakastunut on.

Vesa Alaren mukaan mel-

kein kaikki kappaleet kerto-

vat rakkaudesta. Dueton le-

vyyn on kuitenkin valittu kai-

kista maailman rakkauslau-

luista vain 12 kansainvälistä

kappaletta, joista yksi on Ve-

sa Alaren itse tekemä. ”Vaik-

ka Kuvas sydämessäin” –kap-

pale ei ollut tarkoitettu Vesan

kolme vuotta sitten menehty-

neen vaimon muistoksi, paris-

kunnan poikien mukaan siinä

silti ”näkyy äiti”.

”Rakkaus on ihmisen suu-

rin energianlähde, ja se voi-

ma on kannustanut meitä jat-

kamaan muusikon tietä tänne

veteraani-ikään saakka”, sanoo

myös tuoreen levyn kansi. Ky-

seinen rakkauslevy ei olekaan

tehty vaimoja ajatellen, vaan

kaikkia niitä viehättäviä nai-

sia, joita duetto on kohdannut

eri tilaisuuksissa. Samalla levy

on jatkoa teemalevysarjalle. –

Viimeksi julkaistun levymme

nimi oli Sotiemme sävelet. Sitä

ennen julkaisimme joulualbu-

min. Nyt tuli rakkausteeman

vuoro. Jos tulee mieleen jo-

ku hyvä teema, ilmestyy meil-

tä tulevaisuudessa vielä ehkä

yksi levy, 29 vuotta musiikkia

puurtanut Alare lupailee.

Keikkaa neljästi

viikossa

80-luvun puolivälissä Vesa

Alaren bändi saavutti valta-

kunnallisesti vahvan aseman.

Bändi oli hyvässä kunnos-

sa, se teki omaa musiikkia ja

se saavutti luotettavan yhty-

een maineen, jonka seurauk-

sena monet tanssipaikat pyy-

sivät Tanssiorkesteri Lalleja

keikalle.

Silloin myös radiot soittivat

paljon Vesa Alaren musiikkia.

Vesa myös palkittiin kaksi ker-

taa Tangomarkkinoilla hyväs-

tä tangon sävellyksestä ja sa-

noituksesta.

Ne ajat olivat kuitenkin

rankkoja muusikolle. Vesa

teki sekä opettajantöitä et-

tä kävi keikalla neljästi vii-

kossa. Yön pikkutuntei-

na työskentely tuli hänel-

le tutuksi. Jotkut yöt piti

kirjoitella nuotteja ja toi-

set keikkailla pitkin Suo-

mea. Vesa muisteleekin

kummissaan niitä aiko-

ja, kun hän saapui lau-

antaina aamuyöllä ko-

tiin ja alkoi heti voidel-

la poikien suksia. Parin tunnin

”

Jotkut yöt

piti kirjoitella

nuotteja

ja toiset

keikkailla.

”

Vesa palkittiin Tangomarkkinoilla.

nokkaunien jälkeen Vesa läh-

ti kuskaamaan poikiaan kauas

ampumahiihtokilpailuihin. –

En taatusti jaksaisi sitä elämää

enää, hän huokailee.

Nykyisin Vesan elämään

kuuluvat yhdeksän lastenlas-

ta, jotka kokoontuvat isoisänsä

luokse tapaninpäiväksi. Jouluaa-

ton Vesa aikoo viettää tyttären-

sä luona Helsingissä. Arkipäivät

miehellä kuluvat muun

muassa

siivoillessa. –Joskus vieraat ih-

mettelevätkin, että miten Ve-

sa sun luona voi olla aina niin

siistiä. Minulta onneksi hoitu-

vat myös kotityöt, muusikko

nauraa.

Nuorena Vesa Alare soitti harmonikkaa, mutta nykyisin miehen alaa ovat kosketin-

soittimet.

Duo Maestron eli Ve-

sa Alaren ja Ahti Laineen

uusin albumi on vasta jul-

kaistu. Kun rakastunut on

–levyn voi tilata suoraan

miehiltä itseltään.

Vanhat joulukortit ovat

pieniä aarteita ajastaan

Hannu Virtanen

”Terve tuloo meille nyt 2 päi-

vänä tammikuuta, annetaan

sillon pikku pojalle nimi. On-

nellista uutta vuotta toivottaa

Järvensivun perhe.” Näin toi-

votti kiikkalaisperhe vuoden

1906 joulukortissaan, jonka

vastaanottaja oli emäntä Fan-

ny Saramäki Kiikoisissa.

Vanhat kortit kertovat hie-

nolla tavalla ihmisten ystävyy-

destä sekä perheiden ja suku-

jen välisistä yhteyksistä. Jou-

lu- ja uudenvuodenkortti-

en lähettäminen jo sinällään

luonnehtii yhteydenpitoa,

mutta muut viestit korteissa

pikkutervehdyksineen antavat

meille jo huomattavasti enem-

män ajankuvaa vanhojen pol-

vien tuttavuuksista ja ihmis-

suhteista.

”Tulkaa sitten Tapanin päi-

vänä meille nyt on kyllä jo re-

kikeli”, kirjoitti Hankaniemen

perhe joulukortissaan Kiikois-

ten Saramäkeen sata vuotta

sitten.

”Jos minulla olis onnen

seula ja olis suuri parsinneu-

la niin onnea sinulle seuloisin

ja onnen pussin neuloisin.”

Näin runoili Amanta Sillan-

pää Emma Honkamäelle Kii-

koisissa uudenvuodenkortis-

saan 1906. Postileimassa Kii-

koinen on kirjoitettu myös ve-

näjäksi, ajan kuvaa on sekin.

Vanhat kortit tervehdyksi-

neen ovat pieniä aarteita meil-

le jälkipolville.

Joulukortteja Kiikoisista vuosilta 1906-1907.

Page 27 - Alueviesti_52_2009