Page 20 - Alueviesti 1 - 2013
Basic HTML Version
20
Perjantai tammikuun 4. 2013
Vammalan seudun Voima
Kavereiden kanssa
kohti Vinkin junnucupia
▶
”Olen hiihtänyt kahden kolmen ikäisestä; siitä asti, kun äiti ja isä laittoivat
minut suksien päälle.”
•
Jaana grankvist
Kun 11-vuotias
Joonas Nie-
minen
tylsistyy tietokoneella
pelaamiseen, hän lähtee ulos.
Talvella tämä ulos lähtemi-
nen tarkoittaa yleensä, et-
tä Joonasta huvittaa mennä
hiihtämään.
”Olen hiihtänyt kahden
kolmen ikäisestä; siitä as-
ti, kun äiti ja isä laittoivat
minut suksien päälle. Olen
varmaan ainakin neljä kertaa
koittanut lopettaa, mutta en
ole niissä päätöksissä viihty-
nyt. On vaikea selittää, mik-
si hiihdän. Minä vaan hiih-
dän, koska olen aina hiihtä-
nyt.”
Joonas asuu Halkivahassa
Urjalan kunnan alueella, mut-
ta harrastaa hiihtoa Sastama-
lassa Vammalan seudun Voi-
man porukassa.
”Aluksi kävin Punkalaitu-
mella hiihtokoulua. Siellä toi-
minta hiipui, ja nykyisin jo-
ko vanhemmat tai kummi-
setä kuljettavat minua Vam-
malaan Vinkille harjoituksiin.
Käyn myös Urjalan ja Punka-
laitumen valmiilla reiteillä, ja
joskus hiihdän myös kotitalon
pellolla, jos on kunnon han-
kikantoa.”
Joonaksen mielimatka on
parin kilometrin hiihtolenk-
ki. Vinkillä hänelle maistuu
parhaimmalta 3,5 kilomet-
rin reitti.
▶
Uudenvuodenaattona
Joonas oli VsV:n hiihtäjäryh-
män kanssa mittaamassa la-
tuja silmällä pitäen 3. helmi-
kuuta olevan Satakunnan pii-
rin junnucupia.
”Saimme osakilpailut järjes-
tettäväksemme Vinkillä. Osal-
listujia 6–12-vuotiaille tarkoi-
tettuun cupiin tullee parisa-
taa”, iloitsee VsV:n hiihtojaos-
ton sihteeri
Maarit Junkkala
.
Muut osakilpailut ovat 20.
tammikuuta Ulvilassa, 16.
helmikuuta Noormarkussa ja
17. maaliskuuta Parkanossa.
”Junnucupissa ei mennä
turhan vakavalla otteella vaan
leikkimielellä, ja kaikki osan-
ottajat saavat palkinnon suori-
tuksestaan. VsV:ssa meillä on
parikymmentä nuorta hiih-
täjää. Heille kaverit ovat tär-
keitä, mikä pitää toiminnas-
sa mukana”, Junkkala kertoo.
▶
Joukosta
on eriytet-
ty tavoitteellisempaan har-
joitteluun sitoutunut kilpa-
ryhmä, jossa on kahdeksan
10-13-vuotiasta hiihtäjää.
”Kaikille lapsille tarkoitet-
tu lasten hiihtokoulu starttaa
Vinkillä 10. tammikuuta, ja
jatkuu aina torstaisin. Aikuis-
ten hiihtokoulu pidetään 12.-
13. tammikuuta. Lauantaina
perehdytään luistelutyyliin
ja sunnuntaina perinteiseen
hiihtoon. Varusteiksi riittävät
ihan tavalliset sukset ja sopiva
urheiluvarustus.”
Hiihto on kivaa, koska...
”Saa liikkua ja kilpailla, ja jos joskus pääsee palkinto-
pallille. Tuntuu mukavalta hiihtää ylämäkeä, alamä-
keä ja tasaista.”
Jessica Junkkala, 8.
”Kilpailu ja harjoitteleminen ovat yhtä mukavia. Mi-
nulle vaan tulee hiihtäessä helposti kylmä. Erikois-
hanskat eivät auttaneet.”
Nina Välimäki, 8.
”Saa käydä harkoissa ja joskus huvin vuoksi kisoissa.
Sopiva keli on 10-11 astetta pakkasta. Tahmeassa lu-
messa, kuten uudenvuodenaattona, ei hyvin luista.
Joonas Nieminen, 11.
”Ohessa voi ja on hyvä harrastaa muitakin lajeja, ku-
ten jalkapalloa, futsalia ja yleisurheilua.”
Katriina Laurila, VsV:n ohjaaja.
”Jos on kunnon lumitalvi. Harrastus elää ilmojen ar-
moilla.”
Vanhemmat treeniradan varrella.
Puhe
Suomalaisuuden merkitys tämän päivän nuorille
▶
”Perinteitä ei vaalita samalla tavalla kuin ennen, mutta tietty kunnioitus ja ylpeys omaa maata kohtaan on säilynyt.”
•
Satu Rintala
Jokaisella meistä on oma kä-
sitys suomalaisuudesta ja suo-
malaisista. Joillekin suomalai-
suus on sisukkuutta ja hiljais-
ta mietiskelyä. Tällainen ku-
va suomalaisuudesta on muo-
dostunut esimerkiksi histori-
an tapahtumien seurauksena
ja vanhan suomalaisen kirjal-
lisuuden muovaamana. Kuvaa
suomalaisesta onkin tietoisesti
muokattu niin kirjallisuudes-
sa kuin kuvataiteessakin eten-
kin ennen itsenäistymistä ja
juuri itsenäistymisen jälkeen.
Maamme oma satuse-
tä
Sakari Topelius
luokitte-
li 1870-luvulla Maamme-kir-
jassan meidät pirkanmaalaiset
hämäläisiksi. Maamme-kirjas-
sa Topelius sanoi hämäläisten
olevan harvapuheisia, vakaa-
mielisiä, pitkälle ajattelevia ja
itsepintaisia. Hämäläinen on
myös hidas vihastumaan ja hi-
das suomaan anteeksi.
Runoilija
Jorma Etto
taas
kuvasi 1960-luvulla suoma-
laista seuraavasti ”Suomalai-
nen on sellainen, joka vastaa
kun ei kysytä, kysyy kun ei
vastata, ei vastaa kun kysytään.
Suomalaisella on aina kaveri ja
se kaveri on suomalainen”
▶
Meille
2010-luvun nuoril-
le suomalaisuuden merkitys
on hivenen erilainen kuin näi-
den edellä siteeraamieni kirjai-
lijoiden välittämä käsitys suo-
malaisista. Perinteitä ei vaali-
ta samalla tavalla kuin ennen,
mutta tietty kunnioitus ja yl-
peys omaa maata kohtaan on
säilynyt. Nykynuorella on en-
tistä enemmän kansainvälisiä
yhteyksiä ulkomaanmatkoilta,
tai ihan vain eri maalaisia net-
tituttuja. Yhteisistä, kansain-
välisistä asioista, kuten vaikka-
pa politiikasta, musiikista tai
nettipeleistä on entistä hel-
pompi keskustella ulkomaa-
laisten kanssa internetissä.
Kansainvälistyminen, kieli-
matkat ja kielten osaaminen ovat
vaikuttaneet nuorten käsitykseen
suomalaisuudesta. Suomalainen
on entistä enemmän sosiaalisem-
pi ja ulospäinsuuntautuneempi.
Topelius kuvasi hämäläisiä har-
vapuheiseksi, mutta nykynuo-
ret ovat ainakin entistä sosiaali-
sempia ja rohkeampia keskuste-
lutilanteissa. Etton runossa suo-
malainen ei osannut kysyä eikä
vastata oikeissa tilanteissa oikei-
ta asioita. Suomalainen on sana-
valmis ja nokkela sekä hallitsee
tilannetajun.
>>
”Kansainvälistyminen, kielimatkat ja kielten osaaminen ovat vaikuttaneet nuorten käsityk-
seen suomalaisuudesta”, totesi abiturientti Satu Rintala. Kuva: Ulla Yli-Hongisto.
