Page 15 - Alueviesti_13_2013

15 Keskiviikko maaliskuun 27. 2013
Sinun sivusi
Vauvauutisia
Taina Hämäläinen ja
Teemu Ketola Sastamalan
jaarankylästä ovat saaneet
poikavauvan 24.2.2013
TAYS:ssa
▶ MUISTOKIRJOITUS
Ilmaise mielipiteesi
Alueviestissä, lähetä postia
toimitus@alueviesti.fitai
PL 101, 38201 Sastamala
▶ ONNEN HETKIÄ
▶ YLEISÖLTÄ
Rehtori Lasse Kervisen muistolle
Sataedu Huittisten yksi-
kön rehtori Lasse Kervinen
menehtyi vaikeaan sairau-
teen 24.2.2013. Lasse Ker-
vinen oli syntynyt 7.7.1948.
Hänet valittiin Huittisten
ammatillisen aikuiskou-
lutuskeskuksen rehtoriksi
1.6.1994 alkaen.
Rehtorina Lasse vaikut-
ti vahvasti aikuiskoulutus-
keskuksen erikoistumisstra-
tegian luomiseen ja kehittä-
miseen sekä maahanmuutta-
jakoulutusten aloittamiseen,
koulutusyhteistyöhön puo-
lustusvoimien kanssa ja ke-
hittämishankkeiden rahoi-
tusten saamiseen. Hänen ai-
kanaan aikuiskoulutuskes-
kuksessa panostettiin laa-
tujärjestelmään, yhteistoi-
mintaan yrittäjien kanssa
ja elinikäiseen oppimiseen.
Toiminta laajeni ensin Tam-
pereelle ja Ulvilaan ja myö-
hemmin myös Turkuun ja
Raumalle.
Aikuiskoulutus ja sen ke-
hittäminen oli Lasselle sydä-
men asia. Uskallusta ja roh-
keutta uusien aloitteiden te-
kemiseen ei puuttunut. Us-
kalluksesta kertoo myös
muisto hänen lapsuudes-
taan: ollessamme työmatkal-
la Lahdessa Lasse näytti ta-
lon, jossa oli lapsena asunut
ja äitinsä kertoman mukaan
pienenä poikana kiivennyt
istumaan kuudennessa ker-
roksessa olleen asunnon ik-
kunalaudalle heiluttelemaan
jalkojaan ulkona. Äiti oli sy-
dän kylmänä rauhoitellen
mennyt pelastamaan sanka-
rin takaisin sisäpuolelle.
Me Lassen työtoverit ja
alaiset muistamme hänet in-
novatiivisena johtajana, joka
luotti alaistensa osaamiseen
ja antoi mahdollisuuksia it-
senäiseen työskentelyyn. Ns.
huonoinakaan aikoina hen-
kilökuntaa ei lomautettu,
vaan silloin annettiin aikaa
kehittämistyöhön ja kou-
luttautumiseen. Johtotiimi-
työskentely oli avointa, asi-
oista keskusteltiin ja pää-
töksiä tehtiin yhdessä. Työ-
tä tehtiin pääsääntöisesti
hyvällä mielellä, ilman kel-
lokortteja.
Lassen jäätyä sairauslo-
malle marraskuussa laiva
jäi ilman kapteenia, emme-
kä tuolloin aavistaneet, mi-
ten nopeasti sairaus eteni ja
sai yliotteen. Lasse ei päässyt
enää toivomalleen Saimaan
kalastusretkelle. Itse sain tie-
don Lassen poisnukkumises-
ta lomaillessani Lapissa. Sa-
mana iltana laulettiin Saari-
selän tunturikirkossa virttä
555: ”Päiväni rientää kohti
loppuaan, on ilo maallinen
kuin varjo vaan. Ei ole tääl-
lä mitään pysyvää, vain sinä
Herra, sinä luoksein jää.”
Vielä viimeiselläkin tapaa-
misella Lasse kertoi kaikista
lapsistaan, joista hän usein
muutenkin mainitsi. Toi-
vomme koko perheelle jak-
samista ja voimia näiden ras-
kaiden vaiheiden keskellä.
Yhdessä entisen aikuis-
koulutuskeskuksen johtotii-
min ja muun henkilökun-
nan kanssa Lassea muistaen
Pirjo Raunio
▶ VALMISTUNEITA
Ville Värelä on valmistu-
nut lääketieteen lisensiaatik-
si 15.3.2013 Tampereen Yli-
opistosta.
Vammalalaissyntyinen Joo-
nas Rossi on valmistunut lääke-
tieteen lisensiaatiksi 15.3.2013
Tampereen Yliopistosta.
Anteeksipyyntö mopoautopojille
Tiistai 19.3. noin klo 9.45.
Lähdimme kollegan kanssa
kirjastoautolla kohti Tyrvään-
kylän koulua.
Asemakadulla oli - kuten
aika usein - jokseenkin pal-
jon liikennettä. Sillankor-
vankadulta liikenteen sekaan
mahtuminen ei aina ole ihan
helppoa. Varsinkin kaupun-
kiin päin kääntyminen tuot-
taa joskus päänvaivaa. No, lii-
kenteen virrasta löytyi sopi-
van kokoinen aukko, johon
lähdin tähtäämään. Asemal-
ta päin tuli musta mopoau-
to, jonka takana oli sopivan
näköinen aukko. Lähdin liik-
keelle ja mopoauton kuski il-
meisesti pelästyi, että ajan
päälle, väistäen jalkakäytävän
puolelle. Ymmärrän hyvin, et-
tä lähestyvä iso auto näyttää
mopoautosta käsin aika pe-
lottavalta. Näin mopoauton
hyvin, eikä aikomukseni ol-
lut tosiaankaan ajaa sen ylit-
se. Pahoittelen kuitenkin, jos
tällainen vaikutelma pojille jäi.
Vammalassa liikenne on
välillä melko tökkivää ja kan-
keata. Varsinkin isommilla au-
toilla on joskus vaikeaa pääs-
tä risteyksistä liikennevirtaan.
Isot autot ovat liikkeissään hi-
taampia ja vaativat enemmän
aikaa ja tilaa. On toki monia
fiksuja autoilijoita, jotka hil-
jentävät sen verran, että isom-
matkin pääsevät leikkiin mu-
kaan. Toisaalta on niitä, jotka
kiihdyttävät vauhtiaan, ettei
vaan kukaan pääse risteyksestä
ajamaan eteen. Pahimmillaan
torvet soivat. Kun käy vaikka-
pa Tampereella, huomaa sel-
vän eron liikenteen jousta-
vuudessa. Koska Vammalas-
sa on hyvin vähän liikenneva-
loja risteyksissä, toivoisi, että
kaikki ottaisivat huomioon
myös isojen autojen hitaam-
mat ominaisuudet, eikä ris-
teyksiin ajettaisi ainakaan kil-
pailumielessä.
Jaakko Mäkelä
Kuntien hankkeet ja konsultit
Kunnat teettävät ison osan
tutkimus- ja kehittämis-
toiminnastaan konsulteil-
la. Usein palkataan konsul-
tiksi kunnan ulkopuolinen
ammattilainen, mutta välillä
tuntuu siltä, että kuntaliitos-
ten myötä kunnissa on mo-
nia virassa olevia hankekoor-
dinaattoreita. Hankkeita teh-
dään ja teetetään, kun rahoi-
tusta on saatavilla. Kaikkea ei
kannata tehdä itse, mutta mil-
loin on järkevämpää tehdä itse
ja milloin työllistää ulkopuo-
linen? Hankerahan käyttämi-
nen kuntien lakisääteisiin toi-
mintoihin on muuttanut kun-
tien menoja ja tilastot saadaan
näyttämään paremmilta, kun
joka tapauksessa pitää säästää
kaikesta.
Ovatko kuntien työtehtä-
vät muuttuneet erilaisiksi, et-
tä konsulttien palkkaaminen
on järkevää? Tietävätkö kun-
tien päättäjät, kuinka paljon
rahaa kokonaisuudessa me-
nee konsulteille? Miten pal-
jon tutkimus- ja kehittämis-
työ hyödyttää kuntalaisia?
Kunnat elävät säästöliekil-
lä, joten nyt olisi syytä poh-
tia, mikä hanke kannattaa ja
kuinka paljon niihin kannat-
taa laittaa rahaa. Rahanmenoa
on vaikea kartoittaa, kun kon-
sulttitöitä lasketaan ja laskute-
taan monelta eri momentilta.
Se, mitä saadaan aikaisek-
si, onkin toinen juttu. Jollakin
tavalla kunnan ja kuntalaisten
pitäisi hyötyä hankkeista ja
laskelmista. Jos kuntien tuot-
tavuutta ja tehokkuutta, mi-
tataan selvityksillä, niin tu-
loksien ei pitäisi milloinkaan
mennä suoraan arkistoon tai
tulokset pitäisi julkistaa kai-
kille. Yhtä tärkeätä olisi mita-
ta 1-5 vuoden päästä, mitkä
olivat saavutetut hyödyt. On-
ko hankkeilla minkäänlaista
seurantaa?
Jos hanketyöntekijä kiertää
vuodesta toiseen esittelemäs-
sä samoille ihmisille työnsä
tuloksia, niin silloin on ehkä
kyse ylhäältä päin johdetusta
hankkeesta. Myös työntekijöi-
den sitoutuminen hankkeessa
esille tulleisiin muutostarpei-
siin tai toimintatapojen muu-
tokseen tulisi tapahtua, jos
hanke on ollut järkevä. Jos
näin ei tapahdu, niin ainoa
joka on aidosti kiinnostunut
hankkeesta ja sen tuloksista,
on hankekoordinaattori itse.
Kun ulkopuoliset tahot te-
kevät kehittämistyötä, niin se
tapahtuu markkinaehtoisesti
ja -rahoitteisesti. Ongelmaksi
voi muodostua se, että ulko-
puolinen yritys ei tunne riittä-
västi kunnan organisaatiokult-
tuuria tai normeja, joihin uu-
distukset tulisi oikealla tavalla
sovittaa. Tällöin uudistusten
toimeenpano on kyseenalais-
ta. Jos hankerahaa kulutetaan,
niin tutkimusten ja hankkei-
den ei tulisi olla kokeiluja,
vaan sellaisia, joilla saadaan
pysyvää muutosta, kehitys-
tä ja säästöä verrattuna aikai-
sempaan toimintakulttuuriin.
Nimimerkki:
Hankerahaa ja säästöjä
Mepin rooli hämmentää
Kiitos Sastamalan kaupungille
Haluan lämpimästi kiittää Sas-
tamalan kaupunkia ja kaikkia
asiaan vaikuttaneita henkilöitä
siitä, että Sastamalan Keikyässä
oleva uimahalli saatiin jälleen
käyttöön. Upeilta hohtavilta
hangilta saunomaan ja uimaan
niin nuoret kuin vanhemmat-
kin – mikä sen parempaa hy-
vinvoinnin edistämistä. Muka-
va nähdä hyväntuulista väkeä.
Mukavaa kevättä kaikille.
Vuokko Skyttä
oman perheen ja
lastenlasten puolesta
Suomalaiset äänestävät en-
si vuonna kesän alussa uudet
13 edustajaansa seuraavik-
si 5 vuodeksi europarlament-
tiin. Olen luullut, että näiden
meppien tehtävä on ajaa Suo-
men etua niin, että Suomen
etu ja maine ajavat aina omi-
en intressien ja intohimojen
edelle.
Naiivi olen ollut.
Eri lehdissä on kerrottu, et-
tä mepit Satu Hassi (vihr) ja
Sirpa Pietikäinen (kok) ovat
kannelleet EU-komissiolle
Suomen valtion myöntämistä
viidestä viimeksi myönnetys-
tä sudenkaatoluvasta. Kante-
lussaan he väittävät petokor-
vauksista suuren osan mene-
vän poronhoitoalueelle, jossa
susia ei sallita, ja näin korva-
ukset ovat pois etelän susien
suojelutoimilta.
Pohjoisessa ollaan pöyris-
tyneitä susifanaatikkonaisten
täydellisestä tietämättömyy-
destä.
Ensimmäisellä hukkareis-
sullaan naiset eivät ole; kak-
sikko kanteli susipolitiikas-
tamme jo vuosina 2008, 2009,
2010 ja 2012. Komissiota vaa-
ditaan oikeustoimiin Suomea,
siis omaa kotimaata vastaan!
Näin siis maailmalla musta-
taan kotimaan mainetta oman
fanatismin ja luonnonsuoje-
lun nimissä. Aivan uskoma-
tonta toimintaa.
Mepit Satu Hassi ja maail-
manparantamisen ammattilai-
seksi nettisivuilla tituleerattu
Heidi Hautala (vihr) puoles-
taan kunnostautuivat vuon-
na 2010 kannellessaan ko-
missiolle, saavatko Suomen
sähköyhtiöt myydä sähköään
osakkaille alehintaan eli onko
se EU:n kilpailulainsäädän-
nön mukaista. Olisihan se ki-
va narauttaa oma kotimaa lait-
tomasta toiminnasta!
Pontimena on tietenkin
naisten ydinvoimafobia ja
piikki on kohdistettu muun
muassa Teollisuuden Voi-
maan, Pohjolan Voimaan ja
Fennovoimaan.
Tämä ns. Mankala-mal-
li on hyväksytty Suomessa jo
1960-luvulla. Alkunsa se sai
Kymijoen Mankala-koskeen
perustetusta voimayhtiöstä ja
sen käyttöönottamasta myyn-
tiperiaatteesta myydä osak-
kaille sähköä omakustannus-
hintaan. Nyt meppirouvat ha-
lusivat romuttaa vanhan sys-
teemin.
Komissio selvitti asiaa ai-
kansa ja on nyt luopunut sel-
vittelyistä. Nolo vesiperä siis
tässäkin.
Tällaista kaikkea siis kau-
kana Brysselissä voi touhuta
hurjan palkkansa eteen.
Tuula Helariutta
Huittinen