Page 23 - Alueviesti_13

23

Keskiviikko maaliskuun 27. 2013

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Kiikoisten

kunnantalon

kohtaloa mietittiin

Äetsässä jo 1984

E

ipä ole maailma muuttunut vajaassa 30 vuo-

dessa. Jo huhtikuun 10. päivänä 1984 mie-

tittiin Kiikoisten vuonna 1967 valmistuneen

kunnantalon kohtaloa. Aivan niin vakavissaan asi-

aan ei paneuduttu kuin viime aikoina, mutta poh-

dittiin silti. Ja missä?

Tietenkin Äetsän

virastotalolla, joka valmistui

1977 Keikyän kunnantaloksi. Koolla oli isohko jouk-

ko Äetsän ja Kiikoisten luottopäättäjiä pähkäilemäs-

sä kuntaliitosta, tai paremminkin sen unohtamista.

Liitosta haikailtiin jo Äetsän kunnan alkutaipaleella

heti vuoden 1981 tuntumassa. Aloitteellinen oli il-

meisesti vasta Keikyästä ja Kiikasta sikiytynyt Äetsä,

kuten 10. huhtikuutakin.

Joka tapauksessa

oli käynyt niin, että Kiikoi-

nen veti syksyllä 1983 takaisin aiemmin tekemän-

sä kuntaliitoshakemuksen. Palaverissa keskustalai-

nen Veikko Isonokari totesi, että hänen käsityksen-

sä mukaan Kiikoinen ei voisi ottaa kantaa liitokseen,

ennen kuin Äetsä olisi tehnyt liittämistä puoltavan

päätöksen. Lisävaateena oli, että Äetsän pitäisi teh-

dä etukäteen ratkaisu siitä, että uuden kunnan alu-

eellinen yhteistoiminta suunnattaisiin kaikin osin

Vammalaan.

Äetsäläinen

Paavo Tuomi (skdl) otti esiin Kiikois-

ten kunnantalon. Hän muistutti Kiikoisten raken-

nushankkeiden vaativan tarkempaa selvittelyä, jos

liitosmyönteinen ratkaisu syntyy. Hän tarkoitti lä-

hinnä terveysasemaa. Tuomen mielestä terveysase-

ma pitäisi liitoksen myötä sijoittaa muuhun käyt-

töön vapautuvaan kunnantaloon. Tuomi myös huo-

mautti, että uudella kunnalla ei olisi mahdollisuuk-

sia kolmen keskuksen kehittämiseen.

No, luottamushenkilöitten

neuvonpidossa to-

dettiin lopulta yhteisesti, että liitos ei ole järkevä rat-

kaisu. Se tietäisi ilmeisesti jopa yhden pennin koro-

tusta veroäyriin kohoavien käyttökulujen myötä. Li-

säksi pääomatalous eli investoinnit pitäisi pääosin ra-

hoittaa velalla, jos veroja ei nosteta.

Kokouksessa

puhetta johtanut äetsäläinen Erk-

ki Pärssinen (kesk) kiitti osanottajia asiallisessa hen-

gessä käydystä keskustelusta. Hän toivoi yhteistyön

jatkuvan kuntien kesken hyvän naapuruuden mer-

keissä. Isonokari kiitti isäntiä ja halusi kuntien yh-

teistoiminnan kehittyvän ja laajentuvan.

Nyt yhteistoiminta

on melko vakaalla pohjalla.

Mutta eipä ole

Kiikoisissa vuosikymmenten aika-

na keskitytty vain kuntapolitiikkaan. On myös ur-

heiltu. Kiikoisissa 1924 syntynyt Esko Uolevi Valka-

ma edusti maata jopa Helsingin olympialaisissa. La-

jina oli jalkapallo. Eikä edustaminen jäänyt vain jal-

kapallon pelaamiseen. Valkama sai kunnian nostaa

olympialipun salkoon Tampereella yhdessä joukkue-

toverinsa Kalevi Liljan kanssa.

Valkaman

uralle mahtuu Suomen mestaruus Tam-

pereen Ilves-Kissoissa ja Suomen cupin voitot Val-

keakosken Hakassa 1955 ja 1959. Suvussa on muita-

kin menestyneitä urheilijoita, sillä Valkaman serkku

on jääkiekkoilija ja valmentaja Kalevi ”Kallu” Num-

minen.

SAKSI

TUT

Maanparannus

Kalkin puute uhkaa

peltojemme viljavuutta

▶

Kalkkia olisi levitettävä kolminkertainen määrä

nykyiseen verrattuna, jotta tilanne merkittävästi paranisi.

•

Hannu Virtanen

Nordkalkin Vampulan teh-

das on toimittanut talven ai-

kana kalkkia maanparannuk-

seen noin neljänneksen vii-

me vuotta enemmän. Tällä

hetkellä Vampula on Nord-

kalkin jauhetehtaista suurin

maanparannuskalkin toimit-

taja, ja toimitukset ovat yhti-

ön mukaan lievässä kasvussa.

Satakunnan erinomaiset levi-

tysolosuhteet ja pitkään jatku-

neet pakkaset ovat vauhditta-

neet menekkiä edellisten hil-

jaisten talvien jälkeen.

"Kysyntää on, mutta nyt se

realisoituu vain superolosuh-

teissa, kuten kuluvana talvena

Satakunnan alueella", myynti-

päällikkö

Timo Kanerva

luo-

nehtii.

▶

Mitalin

toisella puolella on-

kin hyvin himmeää. Maam-

me peltojen kalkitustarpeet

ovat hyvin suuret, ja tilan-

ne on mennyt vain kehnom-

paan suuntaan. Lumiset talvet,

huono routatilanne ja sateiset

syksyt ovat haitanneet pelto-

jen kalkitusta. Kyse on kuiten-

kin paljon laajemmasta ilmi-

östä, jossa on useita tekijöitä.

"Haasteena kalkitusmäärän

saavuttamiseksi ovat viljeli-

jöiden taloustilanne, äärim-

mäiset sääilmiöt ja vuokravil-

jelyn yleistyminen", Kanerva

luettelee.

"Lyhyet ja kalliit vuokraso-

pimukset aiheuttavat tilan-

teen, jossa kalkituksen kannat-

tavuutta on vaikea perustella."

Unohtaa ei kuitenkaan so-

vi, että kalkitus on yksi pitkä-

jänteisen ja kannattavan pel-

toviljelyn perusteista.

"Vuokrauksen lisääntymi-

nen voi johtaa kierteeseen,

jossa kukaan ei huolehdi

vuokrapellon kasvukunnosta."

Kanerva viittaa Maa- ja

elintarviketalouden tutki-

Nordkalk

■

Ympäristöteknologiayritys

■

Henkilöstö noin 1 080

■

Nettomyynti 351 miljoonaa eu-

roa v. 2012

■

kuuluu Rettig-suvun omista-

maan konserniin

■

toimintaa 9 maassa ja yli 30

paikkakunnalla

■

liikevaihto 351 miljoonaa euroa

Vampulan

kalkkitehdas

■

Louhos avattiin 1983

■

Jauhatus alkoi 1984

■

Työntekijöitä 6

■

Kolme louhosta: Punola, Matkusjoki, Siivikkala

■

Käyttää jauhatusprosessissa VamBion toimitta-

maa biokaasua

■

Tuotteet: maanparannuskalkki ja kalkkifillerit

Kalkki

■

Vähentää happamuutta

■

Parantaa savimaan raken-

netta

■

Vilkastuttaa pieneliötoimin-

taa

■

Vapauttaa maan ravinnevaro-

ja kasvien käyttöön

■

Sitoo haitallisia aineita

■

Nostaa satotasoa

Myyntipäällikkö Timo Kanerva, kiinteistöpäällikkö Ville Helin ja divisioonajohtaja Jarkko Kaplin näkevät Vampulan

kalkkitehtaan vahvana yksikkönä, jonka toiminta nykyisillä myyntimäärillä on turvattu noin 25 vuodeksi.

muskeskus MTT:n selvityk-

siin, joiden mukaan viljeli-

jän omien peltojen pH-arvo

on puoli viljavuusluokkaa pa-

rempi kuin vuokrapeltojen.

▶

Kalkitusyhdistyksen

ko-

kamien tilastojen mukaan

kalkkia on levitetty viime vuo-

sina vain noin 500 000 ton-

nia vuodessa, eli noin 230 ki-

loa peltohehtaaria kohden.

Kanerva sanoo määrä ole-

van vähäinen, sillä pH:n yl-

läpitämiseksi kalkkia tarvit-

taisiin vuositasolla vähintään

300-500 kiloa hehtaarille. Täl-

lä hetkellä peltojemme keski-

pH on 5,9, joka on viljavuus-

luokassa tyydyttävä. Tavoi-

teltava pH-luokka on "hy-

vä", jolloin pH on selvästi yli

kuuden.

"Tavoitteen saavuttaminen

seuraavan 20 vuoden aikana

edellyttää, että Suomen pel-

loille levitetään kalkkia yksi

rekkakuorma jokaista aktii-

vitilaa kohden vuodessa. Yh-

teenlaskettu kalkitusmäärä

olisi noin 1,6 miljoonaa ton-

nia."

Vampulan kalkkitehdas käyttää naapurissa sijaitsevan Vam-

Bion tuottamaa biokaasua. Lähistölle nousee lähikuukausi-

na myös kolme tuulivoimalaa, joiden tuottama energia voi-

daan ottaa tehtaan käyttöön.

Page 23 - Alueviesti_13_2013