Page 19 - Alueviesti_6

19

Torstai huhtikuun 4. 2013

Kylät

Kehittäminen vaatii

äänen kuulumista

▶

Päättäjiltä kaivataan Sastamalan maaseudun tuntemista.

Asukkaista 70 prosenttia asuu keskustan ulkopuolella.

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Kuohkeesta

kuuluu yhä

kummajaisia

T

ampereen kaupungin kuljetustenohjaus-

keskus, Kuohke, on melkoinen lempilapsi

seutukunnalla. Keskuksen pyhä tarkoitus

on palvella kuntalaisia, joilla on oikeus vammais-

palvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoi-

hin. Sastamala siirtyi palveluun 2012 ja Punkalai-

dun 2013. Samalla Kiikoisten alue tuli mukaan,

koska kunta liittyi Sastamalaan.

Alusta

pitäen Kuohken toimintaan on suhtaudut-

tu, ainakin osittain, nuivasti. Suurimpia syitä ovat

matkojen tilaamisen byrokratia ja joskus odotta-

maan unohtuneet matkan tilaajat. Asiakkaat ovat

myös hieman alla päin, kun samaan matkaan on

hankala yhdistää kauppa,- apteekki- tai hautaus-

maareissua. Jos yhdistää, niin helposti menee kak-

si matkalippua kerralla. Ja hautausmaalla on har-

voin puhelinta, josta vanhus taksin uudelleen tilaa.

Kuohketta

perusteltiin aikanaan taloudellisilla

syillä ja jouhevuudella. Taloudesta on hankala pu-

hua, koska pitäviä tilastoja ei menneiltä vuosilta

ole. Se tiedetään, että yhden ihmisen työrupeama

ja palkka asiaan kaupungilta meni, kun homma oli

vielä omissa käsissä. Järjestelymaksuposti Tampe-

reelle on nyt suurin piirtein samanlainen. Kuohke

peri 2012 jokaisen matkan järjestelyistä 2,4 euroa.

Se teki yhteensä 56 500 euroa. Päälle tulivat tieten-

kin matkojen suorat kulut takseille. Vuonna 2012

matkojen yhteishinta oli päälle 700 000 euroa.

Kuohken

yksi perusperiaate on yhdistellä mat-

koja, jotta kustannukset pysyvät kurissa. Se onnis-

tuu etenkin taajaan asutuissa kaupungeissa, mut-

ta maaseutu on jo toinen juttu. Tampereella taitaa

30 prosentin yhdistelymäärä olla lähellä. Sastama-

lassa viime vuoden helmikuussa prosentti oli vajaat

14 ja tänä vuonna alle 13. Suunta voipi olla sama,

koska Kiikoinen tuli mukaan. Laaja maaseutu ku-

rittaa yhdistelyä.

Kuohkeesta

kuuluu yhä kummajaisia. Etenkin

Punkalaitumella ollaan oltu tyytymättömiä. Kun-

nassa on laskeskeltu, että uusi järjestely ei ole pa-

rantanut palvelua tai tuonut säästöjä. Sanotaan,

että kaikki mikä prihaa kaupungeissa, ei sovellu

maaseudulle. Aika näyttää, milloin Kuohke kuo-

hitaan jälleen uuteen uskoon. Sehän on nykymaa-

ilman tapa, siis muutosten pakollisuus, tarpeesta

piittaamatta.

* * * *

Kevään

merkkejä on vahvasti ilmassa. Jo muu-

tamia viikkoja sitten Sastamalassa havaittiin jout-

senia. Hiedanvuolteen yläpuolella tehtiin havain-

to merikotkasta, joka on komea lintu. Uusimpia

kevään merkkejä ovat maaseudun sorapolkujen

montut. Niitä riittää ja ne eivät muuta mihinkään.

Montut ovat hetken talvisin piilossa, mutta kevääl-

lä ne paljastavat oikean luonteensa.

Sastamalan

kaupungin alueella on sorapolku-

ja huomattava määrä. Niiden kuntoa on tirkistelty

ja ajoittain tienpitäjälle asioista myös huomauteltu.

Vaan peruskorjauksia tehdään harvakseen, muuta-

ma sorakuorma silloin tällöin katsotaan riittäväk-

si. Taitaa olla kyseessä se keskittäminen, jolla ihmi-

siä ajetaan maaseudulta kaupunkikeskuksiin. Täs-

sä tapauksessa ohjailu tapahtuu asvaltilla ja sitten

sanotaan, että kyseessä on vapaaehtoinen asumis-

paikan valinta.

SAKSI

TUT

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Kuusi kuukautta, yhdeksän

kyläiltaa, lukemattomia kes-

kusteluja, kymmeniä kylien

kehittämisajatuksia, 38 kylä-

korttia, kolme päätöstilaisuut-

ta ja 106-sivuinen kirja Sasta-

malan Kylät. Siinä lyhyt luet-

telo urakasta, jonka muuttu-

miseen lihaksi uskotaan.

Sastamalan kylien esiselvi-

tyshankkeen tavoitteena on

laajan maaseudun vireänä pi-

täminen ja kehittämien.

”Tärkein viesti kyläilloista

oli se, että kaupungin päättä-

jien pitää kuulla kylien ääntä.

Eli kylät pitää huomioida kai-

kessa päätöksenteossa. Tämä

on tärkeätä, sillä Sastamalan

asukkaista 70 prosenttia asuu

maaseudulla, vanhan Vamma-

lan ulkopuolella”, toteaa han-

kekoordinaattorina toiminut

Jani Hanhijärvi

.

Hän ja maaseudun kehittä-

mispäällikkö

Katariina Pylsy

tutustuivat kaikkiin Sastama-

lan kyliin puolessa vuodessa.

Hanhijärven mukaan samaa

toivotaan päättäjiltä.

”Yksi ehdotus oli, että lauta-

kunnat kokoontuvat eri puo-

lilla Sastamalaa. Se tuo kylät

lähemmäksi päättäjiä. Samal-

la on mahdollisuus tutustua

maaseudun ihmisiin.”

▶

Hanke päättyi

maalis-

kuun lopussa. Kirjan lisäk-

si kouriin tuntuvaa syntyi 38

kyläkortin muodossa. Korttei-

hin kerättiin tietoja kyläläisil-

tä kyläilloissa.

”Kortit on tarkoitettu hel-

pottamaan kylien markki-

nointia. Lisäksi kortit ovat

oiva apuväline päättäjille, sil-

lä harva tietää, mitä kaikkea

kylillä on tarjota niin nähtä-

vyyksien kuin palveluittenkin

suhteen”, muistuttaa Hanhi-

järvi.

Faktaa

Neljänkymmenen

kylän maaseutukaupunki

■

Sastamalassa on 40 kylä- tai kaupunginosayhdistystä,

Suomessa 4 000.

■

Sastamalassa on kolmanneksi eniten kylä- tai kau-

punginosayhdistyksiä. Vain Salossa ja Kouvolassa on

enemmän.

■

Kaupungissa asuu noin 25 000 ihmistä. Heistä 70 pro-

senttia asuu kaupungin keskustan, Vammalan, ulko-

puolella.

■

Kehittämiskohteet: Sastamalan maaseutuohjelma,

maaseutuyrittäjyys, maaseutumatkailu ja uusiutuva

energia, luomutuotanto, lähiruoka ja alueellinen ke-

hittäminen.

Anja Hirvelä pitää Sastamalan Kylät -kirjaa erinomaisena tietopakettina oppaille.

Toimittajan kommentti

Lähidemokratia nousee

•

Veli-Matti Saksi

Kylien kehittämishankkeen yksi lopputulos on lähidemo-

kratian lisääminen. Keinoksi valikoituu helposti aluelauta-

kunnat, joita Sastamalassa voisi olla yhdeksän. Se on luku,

jonka Jani Hanhijärvi toi esille.

Lähidemokratian on pakko nousta, sillä keskushallinnon

toimivuutta epäiltiin jo itäisen naapurin aikaan. Mitä lähi-

demokratia sitten on? Se on tietenkin sitä, että kylien asuk-

kaat voivat päättää joistakin tärkeistä asioistaan aivan itse.

Kaupunginvaltuusto ei kaikkia olosuhteita tunne.

Aluelautakunnille on kuitenkin varattava vuosittainen

määräraha, jolla voidaan sitten ostaa palveluja vaikkapa

kaupungilta. Palvelut voivat kohdistua esimerkiksi teihin,

hoivatyöhön, liikuntapaikkoihin, palveluliikenteeseen tai

mihin hyvänsä, joka kylillä katsotaan tärkeäksi.

Melkoinen muutos tyrvääläis-sastamalalaiseen päätök-

sentekoon.

Kyläkortteja on erikseen

saatavilla, mutta ne ovat myös

hankkeen myötä valmistu-

neessa kirjassa. Sastamalan

oppaissa toimiva

Anja Hirve-

lä

tutustui kirjaan Mouhijär-

ven päätöstilaisuudessa viime

viikolla.

”Äkkinäisesti katsottuna

kirja näyttää hyvältä. Siitä on

varmasti apua päättäjille, mut-

ta myös meille oppaille.”

▶

Hankkeen

perusteella ky-

läläiset eivät lataa kaikkea ke-

hittämistä kaupungin niskoil-

le. Muun muassa yhteistyö

eri kylien välillä ja kyläläis-

ten kesken on selkeästi kylil-

lä asuvien kontolla. Tärkeäk-

si koettiin esimerkiksi se, että

tapahtumien järjestelyissä väl-

tetään päällekkäisyyksiä mah-

dollisuuksien mukaan.

”Tässä Sastamalan Kylät

ry:n verkkosivut varmasti aut-

tavat. Sinne on tarkoitus koo-

ta kaikkea mahdollista tietoa”,

sanoo Katariina Pylsy.

Kyläilloissa kyseltiin myös,

mitä yrityksiä eniten kaiva-

taan.

Ylitse muiden nousivat ky-

lätalkkari, hoivapalvelut ja

Kokemäenjoen vesistön vir-

kistyskäyttöön liittyvät mat-

kailupalvelut.

Esiselvityshankkeen pää-

töstilaisuudet pidettiin viime

viikolla Kiikoisissa, Mouhijär-

vellä ja Vammalassa. Jokaises-

sa tilaisuudessa Jani Hanhijär-

vi rakensi uutta brändiä Sas-

tamalaan. Se on kolmen k:n

kimppa.

”Kirjat, kirkot ja kylät. Ne

ovat vahvasti esillä Sastama-

lassa.”

Page 19 - Alueviesti_6_2013