Page 15 - Alueviesti_22

15

Keskiviikko toukokuun 29. 2013

Sinun sivusi

▶

YLEISÖLTÄ

Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä, lähetä postia

toimitus@alueviesti.fi

tai

PL 101, 38201 Sastamala

Dementiakodissa tyhjä huone

Käväisin tässä dementiakoti

Tupahoivassa. Vein laatikol-

lisen raparperinvarsia omaan

käyttöön turhan isosta kas-

vustosta. Pilkottiin niitä sii-

nä muutaman asukkaan ja

emännän kanssa ja kuu-

lin kummia. Talossa on yk-

si huone ollut kuukauden

tyhjänä, eikä asukasta tule

ainakaan omasta kaupungis-

ta. Selitys oli se, että ei saada

palveluseteleitä.

Tyrmistyin. Paikka, jos-

sa itsekin haluaisin elämä-

ni ehtoon viettää, jos olisin

muistisairas, ei saa asukkaita

rahan puutteen takia. Onko-

han asiaa katsottu joka kan-

tilta? Paljonko kansantalou-

dellisesti ajateltuna sääste-

tään jo siinä, että ihmiseltä

jää turruttavat lääkkeet pois.

Pöydän ääressä työskenteli

puolisen vuotta talossa ollut

asukas, joka joulun tienoil-

la käveli rollaattorin avulla

ja valitti huimausta. Nyt hän

kulki reippaasti ilman apu-

välinettä ja lenkkeilee pihal-

la päivittäin. Vaikka muisti

pätkii pahasti, on elämänlaa-

tu parantunut turhien lääk-

keitten lähdön myötä. Rau-

hoittajina toimivat ihmiset,

eivät lääkkeet.

Haluaisin, että päättä-

jät vielä kerran miettisivät.

Minä en halua joutua paik-

kaan, missä ei kukaan eh-

di kävelyttää ulkona ja saan

kaiken päivää virua sängys-

sä hankkimassa makuuhaa-

voja, se hoito vasta kalliik-

si tulee. Tiedän, että isot fir-

mat ovat työntämässä lonke-

roitaan tällekin alalle ja ku-

ten yleensä käy, syövät pien-

yrittäjät, mutta miksi emme

suosisi paikkakuntalaista,

joka maksaa tänne veronsa.

Mietin vielä, että sallitaan-

ko kaupunkimme alueella

olevat hoitopaikat täytettä-

vän muualta tulevista, kun

omaakin tarvetta taitaa olla.

Kirsti Vesterbacka

Vanhus Vammalasta

Parveketupakointi

kuriin

Varokaa myrkkysyöttejä

Vielä

taloustietokilpailusta

Voisivatko parveketupakoi-

jat ajatella naapureitaan, ei-

kä vaan olla itsekkäitä ja pi-

lata toistenkin ihmisten par-

vekkeella olon. Eivät kaikki

halua vetää sitä kaameata ja

terveydelle haitallista kat-

kua sisäänsä ja kyllä myös

tupakoimattomilla on oike-

us nauttia parvekkeestaan.

Monelta on se oikeus evät-

ty näiden itsekkäiden ihmis-

ten takia. Savustakoon asun-

noissaan posket lommolla ja

pilatkoon terveytensä, mut-

ta naapureiden ei tarvitse sii-

tä kärsiä. Toivon että kaikis-

sa kaupungin vuokrataloissa

kielletään parveketupakoin-

ti ja siirrytään nykyaikaan se-

kä asukkaiden viihtyvyyteen.

Monella on pienet asunnot

ja kesän tullessa parvekkees-

ta tulisi olohuoneen jatko,

mutta onko liikaa pyydetty,

ilman tupakan savua.

Pannakko parvekkeelle

10 kg silakoita haisemaan?

Täällä Sastamalassa joku sai-

ras tai paremminkin sää-

littävä olio laittaa myrkky-

syöttejä koirille. Niitä on

ollut Rautavedenkadulla ja

nyt niitä on löytynyt Kaa-

lisaaresta ja Hopun alueel-

ta on myös löytynyt nau-

loilla täytettyjä lihanpaloja.

Minun mielestäni tälläinen

tyyppi olisi saatava kiinni ja

vastuuseen teoistaan.

Tapani Jokinen

Tiedoksi vain, Huittisis-

sa käytiin myös valtakun-

nallinen taloustietokilpailu.

Voiton veivät Pellonpuiston

koulun oppilaat Roosa-Ma-

ria Valo ja Olavi Nummisto

tasapistein. Kummankin tu-

los oli 42 pistettä. On Huit-

tisissa muitakin kuin hulluja.

Pirkko Kiviranta

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Sielujen ja rahojen

karkaaminen tuntuu

kirkkovaltuustossa

Maalliset voimat vaikuttavat kirkossa, myös Sas-

tamalan seurakunnassa. Koko evankelisluterilais-

ta kirkkoa vaaniva jäsenten väheneminen muuttaa

päätöksentekoa ja sen helppoutta. Aiempina vuo-

sikymmeninä ja etenkin vuosisatoina kirkon raha-

varat olivat niin mittavat, että valtiotkin olivat ka-

teellisia. Erilaisia päätöksiä oli helppo tehdä, koska

rahaa oli, ja sitä tuli alati lisää.

Tämän myötä mitoitettiin toiminta, kiinteistöt

ja hallinto. Niiden lisääminen oli mahdollista ai-

na 1990-luvun alkupuolelle, jolloin vasta oikeasti

asetettiin kyseenalaiseksi valtauskontomme asema.

Muun muassa naispappeus ja suhtautuminen ho-

mouteen ovat ravistelleet kirkkoa ankarasti. Näiden

vaikutus kirkosta eroamiseen ja siihen liittymättö-

myyden lisääntymiseen yhdessä muiden yhteiskun-

nallisten muutosten ja kilpailutekijöiden kanssa on

laittanut kirkon ahtaalle.

Sielujen ja rahojen karkaaminen maallisille mark-

kinoille tuntuu myös Sastamalan kirkkovaltuus-

tossa. Ennen vain kuntapoliittiseen päätöksente-

koelimeen eli kunnanvaltuustoon mielletty ihmis-

ten keskeinen nokittelu on nostanut päätän myös

kirkkovaltuustossa. Se kuului, näkyi ja tuntui vii-

me torstaina.

Tämä tietenkin kohdistui pääosin Tyrvään pappi-

lan myyntiin. Sen kannattajat ja vastustajat aset-

telivat asioita vastakkain omien tarkoitusperiensä

mukaisesti. Saipa kirkkoherrakin kuulla kunnian-

sa, kun lapsiin ja nuoriin ei tällä valtuustokaudella

panosteta riittävästi.

Todellisuus on siis pujahtanut ennen niin rauhal-

lisiin ja vakavaraisiin seurakuntiin. Uusien tulojen

löytyminen on enemmän kuin hankalaa, koska jä-

senmäärä ei ehkä lähivuosina ole kasvussa. Lisäksi

monia seurakuntia, kuten Sastamalan seurakuntaa,

rassaavat melkomoiset kiinteistökulut. Ne ylittävät

miljoona euroa vuodessa. Pyhän Olavin turistivir-

rastakaan ei hirveitä heru, koska perinteisesti kirk-

koihin ei ole pääsymaksua. Lisäksi viime vuonna

piti ilmestyä esite, jota oli tarkoitus myydä viidel-

lä eurolla kävijöille. Esite tulee tänä vuonna, kos-

ka viime vuonna se hautautui hallinnon rattaisiin.

Kiinteistöjen myyntikään ei pelasta esimerkiksi Sas-

tamalan seurakuntaa pitemmällä aikavälillä. Mo-

niksi vuosiksi ei riitä yhtä tai kahta pappilaa myy-

täväksi. Ei, vaikka tälle vuodelle saattaa osua neljän

pappilan kauppakirjat. Lisäksi kiinteistöjen myynti

vaatii kirkkovaltuustossa määräenemmistön. Tämä

tarkoittaa Sastamalassa 22 valtuutettua. Lisäksi tuo-

miokapitulilla on sanansa sanottavana.

Niinpä seurakunnat joutuvat miettimään sitä ta-

voitteiden ja kustannusten viidakkoa, johon kun-

nat ovat jo noin kaksikymmentä vuotta raivanneet

tietään. Ikävien päätösten tekeminen ei ole helppoa,

eikä se miellytä ketään. Sellaiset sanat, kuten so-

peuttaminen, talouden tasapainotus ja henkilökun-

nan vähentäminen ovat nykyisin arkipäivää myös

Sastamalan seurakunnassa.

Hieman jään kaipaamaan lapsi- ja nuorisotyössä sel-

laista avausta, jossa työtä tehtäisiinkin keskellä kylää

jossakin vapaassa kivijalkahuoneistossa. Sinne oh-

jaisi nuoria tai vanhempiakin ihmisiä iloisesti väri-

tetty valomainos. Vuokra tuskin on suuri ongelma,

sillä rahaahan vapautuu, kun neljän pappilan käyt-

tökulut jäävät pois. Seurakunnan pitää näkyä, kuu-

lua ja olla houkutteleva.

SAKSI

TUT

Mitä teit Sastamalan kaupunki?

Olisin lähdössä valvotul-

le kuntoutuskursille tai lo-

malle. Olin 2012 Ylläksel-

lä 5 vrk hotellimajoitukses-

sa täysihoidolla, omavastuu

18,50€. Olin 2012 Levillä 5

vrk hotellimajoituksessa täy-

sihoidolla, omavastuu 18,50.

Vielä ehdin keskusliiton val-

votulle lomalle Kerimäelle

kesäkuussa 2013. Kuntou-

tuskeskus Herttuassa jäsen-

hinta on 15 €/vrk (normaa-

li hinta 93 €/vrk). Siis 5 vrk

täyshoidolla 75 €. Matkat

Kerimäelle on maksettava it-

se. Kuka järjesti? Kolmannen

sektorin palveluntuottaja va-

paaehtoisin jäsenvoimin ja

Mielenterveyden Keskusliit-

to. Edellä mainitut kuntou-

tusmatkat vaativat paikallis-

yhdistyksen jäsenyyden 12 €

/vuosi. Sastamalan kaupunki

ei ilmeisesti kovinkaan paljon

arvosta kolmatta sektoria pal-

velun, virkistyksen ja vertais-

tuen tuottajana. Jääköhän nä-

mä kuntoutukset historiaan,

jos kolmannen sektorin toi-

minta-avustukset jäävät pro-

millen luokkaan. Olen Vam-

malan seudun Mielenterveys-

yhdistys VoiMia ry:n jäsen.

Jukka Lönnberg

Tarinaa hukkaputkeen

Olen lähietäisyydeltä seu-

rannut maassamme vello-

vaa suurpetokeskustelua li-

ki viiden kuukauden ajan.

Tänä aikana olen kiinnittä-

nyt huomiota siihen asian-

tuntemattomuuteen, joka

näyttää vaivaavan sekä kan-

saa, luonnonsuojelijoita et-

tä tutkijoita. Etenkin minua

häiritsee DNA -tutkimuk-

sen voimakas korostaminen

susien puhtauden määritte-

lyssä ja se seikka, että maas-

samme kuten myös muu-

alla Skandinaviassa oikeus-

laitokset jakavat tuomioita

pelkän DNA-analyysin pe-

rusteella. Koska eläinten ro-

tupuhtauden määrittelyyn

tarvitaan aina myös morfo-

loginen analyysi, laadin pie-

nen ohjekirjan tästä aiheesta,

joka on kaikkien luettavissa

osoitteessa

www.nanomatic

.

fi/koirasusi.pdf

Toivon tämän kirjan an-

taman tiedon kannustavan

keskustelijoita, asiantunti-

joita ja viranomaisia tarkem-

min huolehtimaan siitä, mi-

tä me suojelemme ja miksi

sitä tehdään.

Itse olen eläkkeellä ole-

va tietoliikennetekniikan

FM, tietokirjailija, opettaja,

it-alan yrittäjä ja konsultti.

Näin ollen jokainen voi hy-

vällä omallatunnolla todeta,

että en tiedä asiasta mitään.

En todellakaan tiedä, mutta

kaikki tieto on jokaisen va-

paasti saatavissa kirjastoissa,

internetissä ja oikeassa luon-

nossa.

Kaj Granlund

Page 15 - Alueviesti_22_2013