Page 17 - Alueviesti_29_2013
Basic HTML Version
17
Keskiviikko heinäkuun 17. 2013
Uusi tapahtuma
Moottorit hörisivät
Hyrkillä onnistuneesti
▶
Idean Hyrkin Hörinöistä keksinyt
kolmen miehen aamukahviryhmä lupaa
koko perheen tapahtumalle jatkoa.
•
Pauliina Vilenius
Hyrkin alueella Roismalas-
sa oli lauantaina näytillä jos
jonkinlaista konetta. Ensim-
mäistä kertaa järjestetty ko-
ko perheen tapahtuma Hyr-
kin Hörinät kokosi yhteen
paitsi hytittömiä traktoreita
myös perinnekoneita, asvalt-
tivehkeitä ja nostureita. Oli-
pa paikalla pari paloautoakin.
Idea tapahtumasta syntyi
kolmen miehen aamukah-
viryhmässä. Yksi idean kek-
sijöistä,
Masa Lehtinen
, oli
syystäkin tyytyväinen mies
seisoskellessaan tapahtuma-
alueella. "Kyllä tapahtumas-
ta perinne olisi tarkoitus teh-
dä. Kun on näin paljon vä-
keä saatu liikkeelle, ei tätä tä-
hän voi lopettaa."
▶
Hyrkin Hörinät
täyttää tar-
jonnallaan Kutalassa järjestet-
tyjen Sikahyvien hytittömien
jättämää aukkoa. Kuten sika-
juhlilla, oli Hyrkilläkin teke-
mistä isoille ja pienille. Van-
hoja perinnekoneita ihaillut
Lauhamon perhe oli saapu-
nut paikalle ihan kivenheiton
päästä. "Olemme perinteises-
ti käyneet Kutalan juhlissa,
joten pitihän tänne tulla tar-
kistamaan millainen tapah-
tuma on saatu aikaan. Lap-
set ainakin viihtyvät pomp-
pulinnassa", 2-vuotiaan
Ii-
dan
ja 4-vuotiaan
Alexin
äiti
Sarianna Lauhamo
naurahti.
Yksi päivän odotetuim-
mista vieraista saapui pai-
kalle tyylikkäästi vähän
myöhässä ja ilman kump-
paniaan. Pirunpelto -sar-
jasta tuttu
Sorjonen
joutui
saapumaan Hörinöille vail-
la
Sutkia
, sillä tämä oli kuu-
lemma jäänyt
Saaran
vintil-
le omiin hommiinsa. Toisen
vääräleuan puuttuminen ei
yleisöä haitannut, vaan Sor-
josen jutustelua kuunneltiin
makeasti nauraen.
Masa Lehtinen kertoi maa-
nantaina, että yleisöä Höri-
nöillä oli arviolta noin 2 000.
"Ihan hyvin meni ensikertalai-
silta, pitää olla tyytyväinen."
Mukana menossa olivat Pau-
kepäivät, Nälkälän Autogril-
li, Torpparin Tapaan, Tyrwään
Zetoristit, Kiviniitty, Sastama-
lan 4H-yhdistys, AVH-Kiin-
teistöholding Oy, Kauppaku-
jan Lettu, Hotelli Ellivuori, Il-
lonVPK jaTorikahvio Aprisco.
Pirunpellosta tuttu Sorjonen saapui paikalle ilman Sutkia. Haastattelupuuhissa Mark-
ku Hiljanen.
Hörinöillä oli huomioitu hienosti myös perheen pienimmät. Illon VPK:n avustuksel-
la lapset pääsivät testaamaan vesiletkun voimaa.
KATSO LISÄÄ KUVIA!
Näyttely
Puun jäljillä Pirunvuorella
▶
Markku Rudanko veisti ensimmäisen reliefin 14-vuotiaana.
Aivoissa muhii miljardin euron tilataideteos.
•
Veli-Matti Saksi
Taiteilija, muotoilija, puu-
seppä, yrittäjä ja ajattelija
Markku Rudanko
veistää
taltalla pientä puista kanin
päätä Sastamalan Pirunvuo-
ren kivilinnan uumenissa.
Stormista kotoisin oleva ja
nykyisin Sammaljoella asus-
tava Markku hyödyntää lup-
poajat töihinsä, kun näytte-
lypaikalla ei kulje väkeä.
”Pidän itseäni muuten
puuseppänä. Taide on kaik-
kea ja kaikki on taidetta, kun
asian niin ottaa. Kaikki mi-
tä teen, syntyy puusta. Tuo-
tannossa on voiveitsistä läh-
tien kaikkea suurempiin ra-
kennelmiin saakka. En kos-
kaan tee mitään yhtä asiaa,
vaan nivon kaiken kokonai-
suuksiin. Yhdistävä tekijä on
puu. Joku on sanonut, että
tekee kaikkea puusta, minä
teen kaiken puusta.”
Markku on puun jäljillä
Emil Danielssonin
erämaa-
ateljeessa. Kaikki esillä olevat
taideteokset, lelut ja käyttö-
esineet ovat puuta. Ne sovel-
tuvat loistavasti kivestä raken-
nettuun linnaan, ovathan mo-
lemmat materiaalit puhtaasti
luonnontuotteita. Näyttely
avattiin juhannuspäivänä ja
on avoinna heinäkuun lop-
puun joka päivä kello 11-17.
▶
Puutöihin
Markku pereh-
tyi kotonaan Stormissa pik-
kunassikkana. Kotoa löytyi
puuntyöstövälineitä, joihin
hän ihastui.
”Ensimmäisen reliefin kai-
versin lehmuslevyyn. Ei se
kummoinen ollut, mutta
hyvä alku 14-vuotiaalle. Sii-
tä syntyi kipinä, joka on pi-
tänyt minut yrittäjän runsaat
20 vuotta. Päivääkään en ole
tehnyt verokirjalla töitä. Että
jotenkin tämä kai on minut
ja perheeni elättänyt.”
Nykyisin puuseppä tai-
koo mitä tahtoo, ei mitä
osaa. Uusin villitys ovat pui-
set taulut, joiden pintaa on
työstetty ja sen jälkeen pet-
sattu. Yksi suuri mielenkiin-
non kohde ovat toteemipaa-
luja muistuttavat moottori-
sahaveistokset.
”Pirunvuorelle johtavaa
polku reunustaa runsaat
107-vuotias kivilinna
kymmenen toteemia. Lin-
nan sisälle tein ihan varta
vasten pirun. Moottorisaha
on kuin kynä, jolla voi saa-
da aikaan mitä ihmeellisim-
piä muotoja.”
▶
Taiteen
Markku mieltää
moniulotteiseksi. Siinä usei-
ta eri osia, kuten aivoissa-
kin. Siksi hän alati ajattelee,
puhuu ja suunnittelee uusia
asioita. Niistä yksi on toteu-
tumassa ehkä jo lähiaikoina
Punkalaitumelle, josta hän
on ostanut yritystontin.
”Sille on alkuun rakentu-
massa varastotilaa. Mutta tu-
levaisuudessa tontille voi tul-
la vaikka minkälainen puu-
rakennusnäyttely.”
Ajattelijana Markkua rie-
poo se, että aina puhutaan
köyhyyden periytymises-
tä. Yrittäjänä hän muokkaa
sanat muotoon: ei köyhyys
periydy, mutta laiskuus pe-
riytyy.
Tähän liittyy jollakin
kummallisella tavalla aivois-
sa möyrivä suuri näky jolle-
kin sopivalle pellolle kasva-
vasta tilataiteesta. Sen kuvaa
Suomen nykytilaa.
”Sen nimi on: Teollisuu-
den maastapako. Työn unel-
moin nousevan kymmenen
metriä korkeille paaluil-
le, joiden päällä on kolme
puimuria. Ja hinnaksi mää-
rittelen miljardi euroa, kun
Amerikassa puhutaan ny-
kyisin vain 100 miljoonan
dollarin töistä. Vai onkohan
miljardikin liian vähän? Tai-
taa teollisuuden maastapa-
ko maksaa Suomelle vielä
enemmän”, pohtii Markku.
Päivittäin kivilinnalla on käynyt 50-100 vierasta. Lyhyet
luppohetket Markku Rudanko käyttää työn tekemiseen.
Tässä syntyy kanin pää.
Toteemipaalut eli moottorisahaveistokset reunustavat Pi-
runvuoren kivilinnalle johtavaa polkua.
■
Pirunvuoren kivilinna rakennettiin erä-
maa-ateljeeksi 1906. Rakennuttajana
oli Venäjän Tulassa 1882 syntynyt tai-
teilija Emil Danielsson. Kivilinnan pys-
tyttivät muutamat paikalliset miehet.
■
Danielsson ihastui Pirunvuoren mai-
semiin jo kesällä 1903, kun hän tuli
viettämään kesää Heinooseen.
■
Danielsson tuli vaimonsa
Auroran
kanssa aina viettämään kesää ja maa-
laamaan Pirunvuorelle. Talvisin he
asuivat eri kaupungeissa, kunnes jos-
kus 1930-luvulla he ostivat Rokan ta-
lon Pirunvuoren kupeelta.
■
Kesällä 1966 Danielsson oli viimeisen
kerran Pirunvuorella. Taiteilija kuoli
1967 ja hänen vaimonsa 1983.
■
Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyk-
sen omistukseen kivilinna siirtyi 1975
Emil Danielssonin tekemän testamen-
tin perusteella. Vammalan kaupungil-
le linnan siirtyi 1990 kotiseutuyhdis-
tyksen lahjoituksena. Nykyisin omis-
taja on Sastamalan kaupunki.
■
Kivilinnan peruskorjaus aloitettiin
1997 EU-tuen turvin. Kivilinnan kor-
jaustöiden jälkeisiä avajaisia vietettiin
syyskuussa 1998.
